Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Laaja joukko lapsia työssään kohtaavia ammattilaisia on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen saavuttua on lastensuojelulla velvollisuus arvioida välittömästi lapsen kiireellisen suojelun tarve. Seitsemän vuorokauden kuluessa on aloitettava palvelutarpeen arviointi, jollei sitä pidetä ilmeisen tarpeettomana. Arviointi tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta.
Ilmoituksen tehnyt ammattilainen saattaa kohdata lapsen vain kerran, esimerkiksi sairaalan tai terveyskeskuksen päivystyksessä. Usein lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa jatketaan työskentelyä. Näin on esimerkiksi lastenneuvolassa.
Terveydenhoitajat ovat ilmaisseet toiveensa tiedon saannista, mitä lastensuojeluilmoituksen teon jälkeen...
Suuren sosiaaliturvauudistuksen (2020–2027) valmistelun ohella hallitus on toteuttamassa mittaluokaltaan pienemmän, mutta haavoittuvimmassa asemassa olevien kannalta merkittävän, toimeentulotuen kokonaisuudistuksen. Toimeentulotukiuudistus mainitaan hallitusohjelmassa, ja sitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
Sosiaaliturvauudistuksessa parlamentaarinen komiteatyö on vasta lähtenyt käyntiin, mutta toimeentulotukiuudistuksen odotetaan toteutuvan jo kuluvalla hallituskaudella.
Asetelma on kiinnostava, koska toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa se, miten ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet toimivat. Erityisen selväksi tämä on käynyt koronaepidemian aikana, jolloin sosiaaliturvaan on tehty paljon tilapäisiä muutoksia. Toisinaan myös pieniltä vaikuttavilla käytännön muutoksilla voi olla todellisuudessa...
Eriarvoisuus ja siihen liittyvä ihmisryhmien etääntyminen uhkaavat hyvinvointia, turvallisuutta ja luottamusta poliittiseen järjestelmään. Nuoret äänestävät keski-ikäisiä vähemmän, sairaat terveitä ja pienituloiset hyvätuloisia harvemmin. Korkeasti koulutetut sairastavat vähemmän, elävät pidempään ja saavat vaivansa useammin hoidettua kuin vähän koulutetut. Asuinalueet eriytyvät.
Eriarvoistumista on pyritty torjumaan rakenteita korjaamalla. Esimerkkejä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, sosiaaliturvan jakoperiaatteiden uudistaminen ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Näiden lisäksi rakenteet ovat läsnä arjessamme sääntöinä ja kulttuurisina käytäntöinä. Ne säätelevät, keihin luotetaan, keiden puheita kuunnellaan ja...
Raskauden suunnittelu ja lapsen odotusaika ovat elämänvaiheita, jolloin motivaatio koko perheen elintapojen tarkasteluun ja terveyttä edistäviin muutoksiin on usein korkealla. Odottava perhe on onnistunut luomaan uutta elämää ja odottavan äidin keho ylläpitämään raskautta. Oma keho pystyy siis tekemään mahtavia asioita!
Raskausaika tarjoaakin ammattilaiselle mitä parhaimman hetken tukea perhettä etsimään arjen valintoja, jotka lisäävät perheen hyvinvointia ja edistävät terveyttä.
Raskausdiabeteksen riski kasvaa synnyttäjien ylipainon yleistyessä
Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana, myös nuorilla aikuisilla. Vuonna 2018...
Maaliskuussa 2020 Suomi otti käyttöön koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ennennäkemättömät rajoitustoimet, joiden vaikutuksista ei ollut aiempaa kokemusta.
Rajoitustoimien ansiosta epidemian ensimmäisen vaiheen vaikutukset kansalaisten terveyteen jäivät ennakoitua vähäisemmiksi. Joidenkin arvioiden mukaan väestön kokonaishyvinvointi jopa parani kevään aikana.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten perusteella rajoitustoimista kärsivät eniten ne, jotka tarvitsevat sosiaalipalveluita: ikääntyneet, tukea tarvitsevat lapsiperheet, mielenterveyskuntoutujat ja ihmiset, joilla on monia ongelmia. Rajoitukset lisäsivät ruoka-avun tarvetta. Yksinäisyys ja eristäytyminen pahensivat mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Apua tarvitsevien tilannetta pahensi se, ettei rajoitustoimien...
Seuraavat kuntapäättäjät valitaan huhtikuussa 2021. Monet puolueet ovat jo aloittaneet ehdokasasettelunsa ja varsinkin sukupuolten tasa-arvosta kiinnostunut yleisö seuraa tarkasti, miten hyvin sukupuolten tasapainoinen edustus ehdokkaissa toteutuu. Vaalitutkimuksista tiedämme, että tasapainoinen ehdokasasettelu enteilee myös tasapainoista lopputulosta.
Tietoja ehdokasasettelusta ja valituista saadaan vain juridisen sukupuolen mukaan. Kuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista on ollut keskimäärin noin 40 prosenttia. Naisten osuus valituista on jäänyt ehdokas- ja ääniosuutta pienemmäksi ollen esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa 39 prosenttia.
Kuntakohtaiset ja puolueittaiset erot ovat suuria. Sukupuolten...
Sote-uudistus on ollut vireillä jo pitkään, laskutavasta riippuen vuosia tai vuosikymmeniä. Ajan kuluessa tarve palvelujärjestelmän laajamittaiselle uudistamiselle on vain kasvanut.
Kuntien varaan rakentuva palvelujärjestelmämme on sirpaleinen, eikä kaikilla kunnilla ole tarvittavia voimavaroja suoriutua velvollisuudestaan järjestää riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja asukkailleen. Tämä on johtanut eroihin eri alueiden ja eri väestöryhmien palveluissa, millä osaltaan on ollut vaikutusta hyvinvoinnin ja terveyden epätasa-arvoiseen jakautumiseen.
Sote-uudistuksella onkin kiire.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen esitysluonnos sote-uudistukseksi tuli lausuntokierrokselle 15.6.2020. Muiden lausunnonantajien ohessa myös...
Eräs pappi näki filosofi Thomas Hobbesin (1588–1679) antavan rahaa kerjäläiselle. Pappi kysyi Hobbesilta, josko tämä olisi antanut almunsa, jos Jeesus ei olisi sellaiseen toimintaan käskenyt. Hobbes vastasi uteluun: ”Vanhan miehen kurjuus herätti minussa tuskallisia ajatuksia, ja niinpä lievittämällä hänen kärsimyksiään pienellä almulla kevensin myös omaa sydäntäni.”
Köyhyys ja kurjuus eivät ole kadonneet maailmasta. Myös Suomessa köyhyys on ongelma, jota sosiaaliturvamme ei kykene täysin poistamaan.
Onkin helppo ymmärtää hallituksen esitystä väliaikaisesta epidemiakorvauksesta. Esityksen mukaan loppuvuoden ajan maksettaisiin...
Minkäänlainen lapsiin kohdistuva väkivalta ei ole oikeutettua.
Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta on ehkäistävissä.
Näitä kahta asiaa korostaa myös YK:n lapsen oikeuksien komitea väkivallan torjuntaa koskevassa yleiskommentissaan.
Oikeus väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen ei kuitenkaan toteudu itsestään: se vaatii johdonmukaista työtä koko yhteiskunnan tasolla. Väkivallan torjunta ei ole vain jonkun tietyn hallinnonalan tai palvelukokonaisuuden asia, vaan meidän kaikkien.
Lapsen oikeudet ja kansalliset toimet
Ihmisoikeudet ja perusoikeudet velvoittavat meitä suojelemaan lasta kaikelta väkivallalta, se on lapsen tärkeimpiä oikeuksia. Lapsella tarkoitetaan kaikkia alle...
“Ensimmäinen pitkäaikainen sosiaalityöntekijäni oli sydämellinen ja luotettava. En ollut hänelle vain yksi asiakkaista vaan lapsi, jota hän tahtoi auttaa, ja jonka elämässä hän tahtoi olla mukana. Hänen siirryttyä vuosia myöhemmin toisiin tehtäviin, hän tuli vielä sen jälkeenkin tapaamaan minua sijaiskotiini. Hän siis osoitti todella välittävänsä minusta ja elämästäni. Sitten kuvioon astui uusi sosiaalityöntekijä, joka vastaa edelleenkin asioistani. Koen kuitenkin, ettei hän ole kohdannut minua täysin samalla tavalla kuin aikaisempi. Minut on pikemminkin kohdattu vain...
