Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Tämänkaltaista kevättä ei kukaan odottanut tulevaksi. Mielenmyllerrystä ja epävarmuutta ovat aiheuttaneet arkeemme vyöryneet koronauutiset, otsikot terveysuhkista, tapaamisrajoituksista ja karanteenista, sairastumisista, taloudellisesta ahdingosta sekä lapsiperheiden haasteet selviytyä leikki-ikäisten ja etäkoululaisten sekä oman työn yhteensovittamisesta. Huolta ovat varmasti aiheuttaneet tiedot poliisin kotihälytysten, päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan kasvusta.
Onneksi on löydetty myös uusia auttamisen väyliä, kuten kotiin tuotavaa ruoka-apua, netin kautta tavoitettavaa tukea sekä uudenlaisia palveluja esimerkiksi lasten etäkoulun tai turvattomuutta tai väkivaltaa kokevien tueksi. Kevään merkit luonnossa...
”Emme taistele vain epidemiaa, vaan myös infodemiaa vastaan”, on todennut WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.
Infodemia tarkoittaa suurten informaatiomäärien leviämistä nopeasti ja laajalle. Tietoa on valtavasti, se on päällekkäistä, ristiriitaista, ja luotettava tieto sekoittuu helposti humpuukiin.
COVID-19-kriisin aikana kansainvälisissä terveydenhuollon johtamisen verkostoissa, kuten European health management association -järjestössä eli EHMAssa, on nostettu esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedonlukutaidon (health literacy) merkitys. Tällä tarkoitetaan kykyä arvioida kriittisesti erilaista tietoa.
Organisaation tietokulttuuri joko mahdollistaa tai estää tiedon välittämisen ja...
Meneillään olevan Euroopan kansanterveysviikon tämänpäiväinen teema on, että ikääntyessämmekin toimintakykymme säilyisi sillä tasolla, että se mahdollistaisi toiveidemme mukaisen elämän. Harva ikääntyy ilman sairauksia ja toimintarajoituksia, mutta useimmat meistä toivovat, että vanhanakin pystyisi elämään aktiivisena eli osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, sosiaaliseen elämään ja harrastuksiin, hoitamaan asioitaan ja päättämään niistä, liikkumaan, pitämään huolta läheisistä, työskentelemään tai opiskelemaan.
Koronan rajoitustoimet ovat voimassa erityisesti ikäihmisten suojelemiseksi taudilta, mutta niiden edelleen jatkuessa monista on alkanut tuntua, että ne rajoittavat jo liikaa.
Ikäihmisiä...
Tänään vietetään Euroopan kansanterveysviikon teemapäivää ”Equal health for all” eli ”Yhdenvertaista terveyttä kaikille”. Tällä ilmaisulla viitataan siihen, että meillä kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus elää mahdollisimman terveinä ja hyvinvoivaa elämää, riippumatta syntymämaastamme, yhteiskunnallisesta asemastamme tai muista elämämme lähtökohdista tai tilanteista.
Mitä ”yhdenvertainen terveys” oikeastaan tarkoittaa?
Sana ”equal” kääntyy vastineiksi ”tasa-arvoinen”, ”yhdenvertainen”, ”yhtäläinen”, samansuuruinen”.
Muodollisessa yhdenvertaisuudessa kaikille tarjotaan samaa, esimerkiksi sama määrä jotakin palvelua tai muuta terveyteen tai hyvinvointiin johtavaa avaintekijää, lopputulosta arvioimatta. Tosiasiallisessa yhdenvertaisuudessa katsotaan puolestaan...
Lähiopetukseen palataan perusopetuksessa runsaaksi kahdeksi viikoksi ennen kesälomaa. Suurelle osalle oppilaita, perheitä, opettajia ja muuta koulun henkilöstöä paluu kouluun on mieluinen, vaikka toimintaa ohjaa nyt ”uusi normaali”.
Oppilaille kaverit – ja varmaan opettajatkin – ovat parhaimmillaan ”livenä”. Tuttu kouluympäristö, päivittäinen kouluateria ja lähiopetus ovat nekin varmasti odotettuja poikkeuksellisen kevään jälkeen. Opettajat opettelevat toimimaan ehkä jopa etäopetustakin innovatiivisemmilla tavoilla.
Koulun tiloja on jo tarkasteltu aivan toisin silmin, käsienpesupaikkojen määriä kartoitettu ja siivouksen tehostamista suunniteltu. Järjestelemistä ja suunnittelemista on...
Me kaikki olemme kohdanneet koronaepidemian vaikutukset jollain tavalla, mutta kokemuksemme voivat olla hyvinkin moninaisia, toisille pääosin myönteisiä, toisille kielteisiä. Voimme vaikuttaa omaan terveyteemme ja hyvinvointiimme hyvinkin yksinkertaisin arjen valinnoin myös poikkeusoloissa.
Vaikka sosiaalisessa mediassa usein nostetaan esiin jonkin yksittäisen tekijän vaikutus terveyteemme, laajan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeisimmillä kansantaudeillamme on selkeästi yhtenäiset riski- ja suojatekijät.
Riittävä fyysinen aktiivisuus ja uni, monipuolinen ravitsemus, tupakkatuotteiden ja päihteiden välttäminen sekä omasta ja läheistemme mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ovat keskeisimpiä terveyteemme vaikuttavia...
Aamiainen vuoteeseen, itse tehty kortti, kimppu ruusuja tai valkovuokkoja ja yhteinen lounas. Toukokuun toisena sunnuntaina vietettävään äitienpäivään liittyy monissa perheissä joukko vanhoja, tärkeitä perinteitä.
Äitienpäivä on kevään kohokohta myös monille isoäideille, sillä usein perinteisiin kuuluu juhlistaa äitejä ja isoäitejä koko suvun voimin. Miten tämä onnistuu koronakeväänä, kun terveyttä turvaavat rajoitukset ovat mullistaneet monen iäkkään ihmisen elämän?
Luovuus on nyt valttia
Jokainen meistä kaipaa läheisyyttä, mutta nyt varsinkin yli 70-vuotiaiden isoäitien halaaminen ei ole hyvä ajatus. Hoivalaitoksissa asuvien...
Perhebarometrin mukaan suomalaisilla lapsettomilla nuorilla aikuisilla on paljon pelon aiheita vanhemmuuteen liittyen ja vain vähän myönteisiä mielikuvia.
Onko suomalaisilla nuorilla aikuisilla kuitenkaan riittävästi tietoa vanhemmuuden myönteisistä puolista? Mitä pienten lasten vanhempien hyvinvoinnista oikeastaan tiedetään? Ja miten pienten lasten vanhempien hyvinvointia voidaan ylläpitää ja edistää?
Suurin osa pienten lasten vanhemmista voi hyvin
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suurin osa pienten lasten vanhemmista* voi monilta osin hyvin, osittain jopa paremmin kuin muut samanikäiset aikuiset.
Pienten lasten vanhemmista lähes 90 prosenttia kokee...
Tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden perusteeton julkinen kampittaminen ja kyseenalaistaminen nakertavat ihmisten luottamusta tutkittuun tietoon ja antavat tilaa huhuille ja väärälle tiedolle. Tämä voi oleellisesti vaikeuttaa paitsi selviytymistä koronakriisistä myös muiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkomista. Rakentava keskustelu on toimivan yhteiskunnan ja tutkimusyhteisön ydin. Emme tutkimuslaitoksena kaihda argumentointia. Arvostamme sitä.
Tieteellinen tieto on luonteeltaan sellaista, että se ei esitä lopullisia totuuksia vaan täydentyy ja korjaantuu sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan. Tutkimustuloksia saa ja pitää voida arvioida kriittisesti. Rakentava...
Malcom Gladwell kuvaa kirjassaan Leimahduspiste sitä, miten muutokset sosiaalisessa käyttäytymisessä ja yhteiskunnallisissa toimintatavoissa voivat kehittyä virusepidemian tavoin. Tartunta tapahtuu niin, että pienetkin teot saavat suuria vaikutuksia (kuten olemme viime kuukausina havainneet) ja muutokset eivät aina tapahdukaan vähitellen vaan yhdessä dramaattisessa hetkessä.
Dialogi on yhdessä oivaltamisen taitoa
Dialogisessa kokouksessa on kyse yhteiseen oppimiseen ja toiminnan kehittämiseen pyrkivien ihmisten kohtaamisista. Dialoginen ajattelu ei ole tilanne, jossa jotkut määrittelevät ja nimeävät asioita toisten puolesta.
Usein dialogista käytetään synonyyminä vuoropuhelua. Entä...
