Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Elämme koronapandemian vuoksi monessa suhteessa poikkeuksellisia aikoja. Samalla jotkin vanhat sitkeät vitsaukset ovat poikkeusoloissa korkeintaan pahentuneet. Lähisuhdeväkivallan kasvusta on koteihin jäämisen seurauksena saatu viitteitä ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Koronaolosuhteissa huoli väkivallan uhreista ja väkivallalle altistuvista lapsista on onneksi noussut yleiseen keskusteluun.
Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta olivat epidemian mittakaavalla elämää tuhoava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma jo ennen koronaa. Vuonna 2017 maailmalla kuoli 50 000 naista lähisuhdeväkivallan seurauksena. Heistä 22 kuoli Suomessa.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa valtavat menetykset kansantalouksille sekä suorina terveydenhuollon...
Vastuullisuus on nykyisin yksi yritystoiminnan perusperiaatteista. Niin yritykset ainakin puheillaan ja imagoillaan viestittävät. Reilun kaupan ja eettisyyden rinnalle on alkanut nousta keskustelua muunlaisestakin yhteiskuntavastuusta. Sanoista tekoihin on silti usein pitkä matka. Kampanjoita vailla pysyviä vaikutuksia tulee ja menee.
Monelle yritykselle julkiset hankinnat ovat koronakriisin myötä entistä tärkeämpi tulonlähde. Koventuvassa kilpailussa työpaikoista pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä ovat vuorostaan yhä heikommat. Yksi sosiaalisesti kestävä yritysten vastuunkantamisen tapa onkin ottaa osaa paikalliseen työllisyydenhoitoon.
Kun julkiset toimijat, kunnat ja kaupungit, hankkivat...
Perhepolitiikassa on usean vuosikymmenen ajan ollut tavoitteena siirtää painopistettä korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Perheiden tarpeita vastaavan varhaisen tuen tarjoaminen on kirjattu tavoitteeksi myös sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), joka on ollut voimassa viitisen vuotta.
Lain voimaantulon myötä kunnan on muun muassa järjestettävä lapsiperheille kotipalvelua ja perhetyötä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Sekä kotipalvelun että perhetyön tavoitteena on yhtäältä vanhemmuuden ja lastenhoidon sekä toisaalta kodin arkirutiinien hallinnan tukeminen.
Kotipalvelu opastaa perhettä myös kodinhoidossa, vahvistaa arjen taitoja ja voi myös konkreettisesti auttaa kotitöissä...
Vuosi 2020 toi mukanaan koronavirusepidemian, joka käynnisti Suomessa mittavat torjuntatoimet. Poikkeusolot ovat vaikuttaneet myös neuvolaikäisten terveystarkastuksiin ja rokotuksiin.
Lastenneuvolan terveystarkastuskäyntejä karsittiin jo koronavirusepidemian alkuvaiheessa. Myös asiakasperheet alkoivat koronavirustartunnan pelossa perua aiemmin sovittuja neuvola-aikoja. Alvohilmotietojen perusteella esimerkiksi helmikuussa viikolla 6 terveystarkastuksia oli kirjattu 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja viikolla 18 puolestaan 36 prosenttia vähemmän.
Neuvolakäyntien väheneminen on heijastunut rokotuksiin
Terveystarkastuksissa lapsi saa rokotuksia, jotka antavat hänelle suojaa yhtätoista tautia vastaan. Koko maassa rokotusohjelmaan kuuluvia pikkulasten rokotteita on...
Viime päivinä mediassa on keskusteltu vilkkaasti toimeentulotukijärjestelmän heikkouksista. Keskustelu alkoi Ylen 19.5.2020 julkaisemasta jutusta, jossa haastateltiin sosiaalitoimiston asiakkaita ja työntekijöitä. Keskustelu on kiinnittynyt pääosin siihen, miten Kela on onnistunut tehtävässään. Kuntien osuus on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Tutkimusten mukaan toimeentulotukiuudistuksen ongelmia on kuitenkin enimmäkseen niiden henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat Kelan etuuden lisäksi myös muuta, pääasiallisesti kunnan sosiaalitoimistossa tarjottavaa palvelua tai tukea. Tämä koskee jopa 30:tä prosenttia toimeentulotukea tarvitsevista.
Tämän vuoksi keskusteluun viimesijaisesta turvasta on ensisijaisen tärkeää ottaa...
Meneillään oleva koronaepidemia on vaikuttanut sekä päihteiden että päihdepalveluiden käyttöön. Osa päihteiden käyttäjistä näyttää pudonneen pois palvelujen piiristä. Vaikka palveluita on edelleen verraten hyvin saatavilla, on THL:n keräämien tietojen mukaan päihdepalveluihin hakeutuminen vähentynyt osassa yksiköitä, ja osa asiakkaista on pudonnut kokonaan pois palveluista. Toki jotkin yksiköt tai palvelut ovat saaneet myös uusia asiakkaita muun muassa lisääntyneen ruoka-avun tarpeen tai vaikeutuneiden huumeongelmien vuoksi.
Päihdepalveluissa on jouduttu ottamaan samalla tavoin digiloikka kuin muillakin aloilla. Etäpalveluilla on korvattu...
Ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen ja liikkuminen ovat vähentyneet poikkeusolojen aikana. Tämä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tavalla, josta kenelläkään ei ole kovin tarkkaa tietoa.
Olemme nähneet, että poikkeustilassa ihmisten välinen solidaarisuus lisääntyy. Joku soittaa säkkipilliä koko kylälle, toinen käy kaupassa vanhukselle. Tästä meidän jokaisen pitää oppia ja iloita.
Sitten on käytöksen muutoksen synkkä puoli. Koronapandemian tuomien rajoitusten seurauksena monien sosiaalisten ongelmien on arvioitu lisääntyvän, muun muassa lähimmissä ihmissuhteissa tapahtuvan väkivallan.
Tämä herättää erityisesti väkivaltatyön ammattilaisten keskuudessa huolta ja vastuuntuntoa.
Laaja verkosto...
Tämänkaltaista kevättä ei kukaan odottanut tulevaksi. Mielenmyllerrystä ja epävarmuutta ovat aiheuttaneet arkeemme vyöryneet koronauutiset, otsikot terveysuhkista, tapaamisrajoituksista ja karanteenista, sairastumisista, taloudellisesta ahdingosta sekä lapsiperheiden haasteet selviytyä leikki-ikäisten ja etäkoululaisten sekä oman työn yhteensovittamisesta. Huolta ovat varmasti aiheuttaneet tiedot poliisin kotihälytysten, päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan kasvusta.
Onneksi on löydetty myös uusia auttamisen väyliä, kuten kotiin tuotavaa ruoka-apua, netin kautta tavoitettavaa tukea sekä uudenlaisia palveluja esimerkiksi lasten etäkoulun tai turvattomuutta tai väkivaltaa kokevien tueksi. Kevään merkit luonnossa...
”Emme taistele vain epidemiaa, vaan myös infodemiaa vastaan”, on todennut WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.
Infodemia tarkoittaa suurten informaatiomäärien leviämistä nopeasti ja laajalle. Tietoa on valtavasti, se on päällekkäistä, ristiriitaista, ja luotettava tieto sekoittuu helposti humpuukiin.
COVID-19-kriisin aikana kansainvälisissä terveydenhuollon johtamisen verkostoissa, kuten European health management association -järjestössä eli EHMAssa, on nostettu esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedonlukutaidon (health literacy) merkitys. Tällä tarkoitetaan kykyä arvioida kriittisesti erilaista tietoa.
Organisaation tietokulttuuri joko mahdollistaa tai estää tiedon välittämisen ja...
Meneillään olevan Euroopan kansanterveysviikon tämänpäiväinen teema on, että ikääntyessämmekin toimintakykymme säilyisi sillä tasolla, että se mahdollistaisi toiveidemme mukaisen elämän. Harva ikääntyy ilman sairauksia ja toimintarajoituksia, mutta useimmat meistä toivovat, että vanhanakin pystyisi elämään aktiivisena eli osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, sosiaaliseen elämään ja harrastuksiin, hoitamaan asioitaan ja päättämään niistä, liikkumaan, pitämään huolta läheisistä, työskentelemään tai opiskelemaan.
Koronan rajoitustoimet ovat voimassa erityisesti ikäihmisten suojelemiseksi taudilta, mutta niiden edelleen jatkuessa monista on alkanut tuntua, että ne rajoittavat jo liikaa.
Ikäihmisiä...
