Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Synnyttäjien ylipaino on yleistynyt, ja huoli synnyttäjien ylipainon yleisyydestä on herättänyt useat toimijat pohtimaan nuorten ja nuorten aikuisten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyä, tehokasta hoitoa ja raskausdiabeteksen hoidon ja seurannan tehostamista.
Uudistetussa lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa korostetaan terveydenhuollon resurssien suuntaamista lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon ennen raskautta, koska raskaudenaikaisten interventioiden hyöty raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden ehkäisyssä on nykyisen tutkimusnäytön perusteella rajallinen. Suosituksessa painotetaan myös, että onnistuneet ehkäisytoimet edellyttävät laajaa yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä.
Yhä useampi ja yhä nuorempi synnyttäjä...
Tutkittua tietoa koronaviruksen vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon on toistaiseksi saatavilla vain vähän. Koronaviruksen sukupuolivaikutuksista voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä myös aikaisempien laajojen epidemioiden pohjalta.
Ensimmäisiä tutkimustuloksia koronaviruksen sukupuolittuneisuudesta julkaisi maaliskuun alussa lääketieteellinen lehti The Lancet. Alustavien tulosten mukaan tartunnan saaneiden osalta naisten ja miesten välillä ei ollut suuria eroja. Miesten osuus tautiin kuolleiden määrissä oli kuitenkin jonkin verran suurempaa kuin naisten.
Suomessa tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 6.4.2020 tapaustietojen mukaan yhteensä 2308 tautitapausta. Rekisteriin ilmoitetuista tapauksista 49,8 prosenttia on miehiä...
Suuret murrokset ja yllättävät kriisit vaikuttavat usein voimakkaimmin jo ennalta haavoittuvassa asemassa oleviin. Koronavirusepidemia on tuonut tämän esille lukuisin tavoin – ja monia uusia näkökulmia aiheeseen avautunee vielä epidemian ja sen torjumiseen suunnattujen toimenpiteiden edetessä.
Vaikka yhteiskuntaa laajasti vavisuttavat kriisit paljastavat olemassa olevaa eriarvoisuutta, ne tuovat myös näkyviin rakenteita ja instituutioita, jotka vaimentavat kriisin voimaa. Nämä iskuja vaimentavat rakenteet lisäävät koko yhteiskunnan valmiutta kohdata ongelma. Osaamme varautua paremmin tuleviin kriiseihin, kun opimme nyt, missä on...
Terveydenhuollon resurssien kohdentamisen tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sairauksista, tapaturmista ja riskitekijöistä.
Terveyshaitat ovat moninaisia: esimerkiksi melulle altistuminen aiheuttaa pitkäaikaista viihtyvyyshaittaa, kun taas pienhiukkasaltistus lisää riskiä sydänperäiseen äkkikuolemaan.
Miten näin erilaisia riskejä ja terveyshaittoja voidaan vertailla?
Terveyshaittojen vertailuun on jo työkaluja
Tautien aiheuttamaa kokonaishaittaa voidaan kuvata tautitaakkana. Tautitaakan mittana käytetty haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life year, DALY) on kasvattanut kansainvälisesti suosiotaan terveyshaittojen vertailussa.
Sen ideana on laskea yhteen taudin aiheuttamat ennen aikaisen kuolleisuuden takia menetetyt elinvuodet ja sairastavuus huomioimalla...
Hymyileviä työntekijöitä valoisassa toimistossa. Kauniita, nuoria, vammattomia ja useimmiten valkoisia ihmisiä jakkupuvuissa. Kuvapankeista löytyy monenlaisia työelämäaiheisia kuvia, joita myös media hyödyntää kuvastossaan. Eri aloja ja ammatteja kuvaavissa kuvissa naiset ja miehet esitetään usein stereotyyppisesti. Mallikuvien ongelma on, etteivät ne näytä todellisilta, eivätkä ne välitä kuvaa todellisuudesta.
Visuaalisen ilmeen valinta on tärkeä osa hankkeen viestintää. Etsimme sopivaa hankekuvaa myös uudessa Moninaisesti parempi -hankkeessa. Kuvan tuli ilmentää hankkeemme tavoitetta edistää työelämän monimuotoisuutta.
Täydellisistä kuvakulmista otetut virheettömät valokuvat muistuttivat...
Koronakriisi on sekoittanut maailman talouden. Suojellakseen väestöä hallitukset ovat ottaneet käyttöön rajoituksia, jotka ovat johtaneet taloudellisen toimeliaisuuden vähenemiseen ja joillain aloilla sen täydelliseen pysähtymiseen. Kansalaiset joutuvat kokemaan ennennäkemättömän suuria ja äkillisiä heikennyksiä toimeentulossaan. Eri puolilla maailmaa onkin tehty nopeita päätöksiä kriisitoimista yritysten ja ihmisten tukemiseksi.
Kriisitoimet ovat kiinnostavia paitsi reagointeina äkilliseen taloudelliseen hätään myös uusina avauksina sosiaalipolitiikan pidempiaikaiselle kehittämiselle. Sosiaalipolitiikan historia osoittaa, että poikkeusoloissa syntyneet toimet saattavat luoda polkuriippuvuutta*, joka rajaa tai mahdollistaa tulevaa kehitystä.
Pääosa...
Koronaviruksen aiheuttamalta taudilta suojaavaa rokotetta saadaan optimistisimpienkin arvioiden perusteella odottaa ainakin vuoden verran. Rokotekehityksen onnistuminen ei ylipäänsä ole varmaa.
Mitä nyt voidaan tehdä? Epidemiaa on mahdollista hidastaa, riskiryhmiä suojella ja tartuntoja vähentää.
1. Kun virusta ei päädy käsien tai pisaroiden kautta omille limakalvoille, on jo kohtuullisessa suojassa
Koronavirus tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana. Koska rokotetta tai tartuttavuutta vähentävää hoitoa ei ole, taudin leviämistä täytyy estää muilla keinoin.
Perinteisiä ja tehokkaita keinoja vähentää omaa ja muiden tartuntariskiä ovat usein toistuva...
Koronaviruspandemian vuoksi Suomen hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä ratkaisuja. Päätösten teko on vaikeaa tasapainottelua tartuntojen leviämisen estämisen ja eriarvoisuutta synnyttävien olosuhteiden välillä.
Välitön vaara: viruksen hallitsematon leviäminen.
Pidemmän aikavälin vaara: syventyvät sosioekonomiset erot.
”Koronaviruspandemia on poikkeustilanne, joka voi nopeasti lisätä eri ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.”
Poikkeustilanteet tuovat hyvin esiin sen, miten toisilla ihmisillä on enemmän aineellisia mahdollisuuksia, kykyä ja voimavaroja sopeutua uusiin olosuhteisiin.
Sen lisäksi köyhemmät ihmiset voivat myös olla alttiimpia infektioille. He eivät ehkä pysty eristäytymään etätöihin. He...
Lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita ovat vanhempien ja lasten riittävä yhteinen aika, sujuva arki ja riittävä toimeentulo sekä vanhempien hyvä suhde ja keskinäinen tuki. Suomalaisissa perheissä on yleistä, että molemmat puolisot käyvät ansiotyössä, siksi lapsen saaminen luo uusia haasteita: miten jakaa lisääntynyt palkaton hoiva- ja kotityö?
Suomalaiset naiset kokevat miehiä useammin kantavansa kaksoistaakkaa eli päävastuuta kotitöistä kokopäiväisen ansiotyön ohella. Epätasainen työnjako kotona lisää riitelyä ja kasvattaa pikkulapsivaiheen eroriskiä. Jos eron sattuessa tulee riitaa lapsen asumisesta...
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on edessä valtavia muutoksia. Tavoitteena on, että sote-palvelut olisivat tulevaisuudessa aiempaa vaikuttavampia ja asiointi sujuvampaa.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi työtapojen, myös tiedonkulun, tietojen kirjaamisen ja tiedolla ohjaamisen uudistamista.
Viime viikkojen koronatilanne on lisäksi osoittanut, että mitä suurempi paine järjestelmään kohdistuu, sitä sujuvampaa tiedon kulkua ja tiedolla ohjaamista tarvitaan.
Asiakkaita koskevaan tietoon ja tietorakenteisiin liittyvät uudistukset on aloitettu. Hallituksen esitys uudeksi asiakastietolaiksi vastaa tähän tarpeeseen. Tulevaisuudessa kaikki oleellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto kerääntyy yhteen paikkaan...
