Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Viime viikolla Suomen Apteekkariliitto teki esityksen apteekkitalouden uudistamisesta.
Esityksellä tavoitellaan lääkekustannusten alentamista ja tunnistetaan tarve pienentää apteekkien ylisuuria voittoja. Lääkkeiden hinnat laskisivat esityksen mukaan keskimäärin 4,3 %.
Esityksessä huomio kiinnitetään lääketaksaan ja apteekkiveroon. Lisäksi nostetaan esiin kalliiden lääkkeiden jakeluun liittyvät kannustinongelmat, vaikka ne koskettavat vain murto-osaa apteekeista.
Samalla Apteekkariliiton esitys sivuuttaa tarpeen järjestelmän kokonaisuudistukselle, jonka piiriin kuuluvat apteekkien määrä-, sijainti- ja omistajuussääntely.
Apteekkariliiton esityksessä lääkekustannuksia alennetaan leikkaamalla valtion apteekkiverotuloja
Progressiivisella apteekkiverolla pyritään tasaamaan apteekkien sijainti- ja määräsääntelystä johtuvia tuloeroja....
Oikeudenmukaisuus ja tehokkuus ovat kaikkialla tärkeitä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita. Jotta kansalaisille voidaan taata asuinpaikasta riippumatta yhtäläiset sote-palvelut, eri alueilla pitää olla yhtäläiset taloudelliset mahdollisuudet järjestää niitä.
Järjestelmän oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta voidaan edistää kehittämällä mekanismeja yhteisten voimavarojen jakamiseksi. THL on laatinut mallit, joiden mukaan valtio voi jakaa rahoitusta tuleville maakunnille sote-palveluiden järjestämiseen. Mallit perustuvat siihen, että kukin alue saa rahaa suhteessa väestön palvelujen tarpeeseen.
Sote-uudistuksessa palvelujen järjestäminen kuuluu hallitusohjelman mukaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille maakunnille, joiden rahoitus...
Koronavirusepidemian mallintamista on esitelty THL:n webinaareissa. Tässä kirjoituksessa esitellään mallintamisen laskentakoodeja, eli laskennan lähdekoodeja, joita kohtaan on myös ilmennyt kiinnostusta.
Mitä ovat laskentakoodit?
Kiteytetysti, laskentakoodien avulla toteutetaan mallit, jotka koronamallinnusryhmän webinaareissa on esitelty.
Ruoanlaittoon verrattuna mallit vastaavat reseptejä ja koodit kattiloita ja muita ruoanlaittovälineitä. Koodit itsessään eivät tuo mallin kuvaukseen varsinaisesti uutta sisältöä. Reseptiä eli mallin kuvausta seuraten taitava kokki voi tehdä aterian.
Jotta saadaan jotakin suuhunpantavaa, tarvitaan reseptin ja kattiloiden lisäksi tietenkin myös ruokatarvikkeet. Malleille näitä ovat...
Tutkimuksen ja tiedon avoimuudesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua.
Kun kansalaisten oikeuksia ja yhteiskunnan toimintaa on epidemiatilanteessa rajoitettu merkittävästi, on ymmärrettävää vaatia tutkimuksen ja tiedon avoimuutta.
Epidemian kehittymis- ja vaikutusmalleja, erityisesti THL:n tutkijoiden tekemiä, on käytetty taustamateriaalina poliittisessa koronaepidemian rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa. Toki on syytä muistaa, että poliittisen päätöksentekijän käytössä on ollut monia muitakin tietolähteitä, malleja, neuvoja ja neuvonantajia.
THL:n tietovarannot ovat avoimesti käytettävissä
THL on sitoutunut tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Tietovarantomme ovat niitä tarvitsevien käytettävissä niin...
Suomi onnistui pysäyttämään uuden koronaviruksen etenemisen määrätietoisilla rajoitustoimilla ja väestön tuella. Poikkeusolot julistettiin hallituksen ja presidentin yhteisen ymmärryksen perusteella maaliskuun puolivälissä ja poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä.
Yksilöihin kohdistuneista rajoitustoimista rankimmat ovat olleet Uudenmaan eristäminen maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin sekä yli 70-vuotiaiden velvoittaminen eristäytymään.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kesti hyvin koronaepidemian aiheuttaman iskun.
Ensimmäinen koronatartunta todettiin turistilla Lapin sairaanhoitopiirissä tammikuun lopulla. Ensimmäinen kotimainen koronatartunta todettiin helmikuun lopulla ja sen jälkeen laboratoriossa varmennettujen tartuntojen määrä kymmenkertaistui viikon välein: ensimmäisestä...
Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia levisi alkuvuoden aikana nopeasti ja saavutti Suomen helmikuun aikana. Virukseen tepsivää rokotetta tai lääkettä ei ole, joten sen leviämistä on pyritty kevään kuluessa estämään monin rajoitustoimin. Maassamme myös julistettiin ensimmäinen poikkeustila sotien jälkeen.
Ymmärrettävästi epidemian kulun ja tartuntojen seurantaan on käytetty kaikkialla paljon resursseja. Taudin leviämistä on ennakoitu malleilla, joiden pohjalta on pohdittu vaihtoehtoisia strategioita epidemian hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi. Näin Suomessakin.
Epidemian ja rajoitustoimien laajuuden paljastuttua kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että rajoitustoimilla tulee...
Alle kouluikäisten lasten vanhemmat kokevat hyvinvointinsa paremmaksi kuin ikätoverinsa. FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulokset kertovat siitä, että lapset tuovat vanhempien elämään merkitystä ja onnellisuutta. Parannettavaa löytyy vanhempien elintavoissa (tupakointi) ja myös hyvinvoinnissa (riittävä uni ja masennus).
Raskausaika ja pikkulapsiperheen vaihe ovat otollista aikaa elintapamuutoksille ja perheen hyvinvoinnin edistämiselle, koska kaikki vanhemmat haluavat parasta mahdollista hyvinvointia lapselleen. Neuvolan tulee hyödyntää nämä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen niin sanotut tuhannen taalan paikat lasten ja vanhempien hyväksi.
Tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen...
Perustason palveluiden vahvistamisesta on puhuttu jo pitkään
Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat merkittävimpiä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhkia. Myös haitallinen ja ongelmallinen rahapelaaminen tai huumausaineiden käyttö kuormittavat yksilöitä, lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa.
Paljärven ja Mäkelän (2019) tutkimusten mukaan merkittävä osa alkoholin vuoksi kuolleista on käyttänyt perus- ja erityispalveluita vuosien ajan ennen kuolemaansa: alkoholisyistä kuolleista neljä viidestä oli ollut yhteydessä perusterveydenhuoltoon vähintään kerran 5–10 vuotta ennen kuolemaansa ja erikoissairaanhoitoon vastaavasti kolme viidestä.
Oikea-aikaisella ja kohdennetulla hoidolla voitaisiin välttyä huomattavalta määrältä inhimillistä...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä käytännön sote-asiantuntijat eri puolilta Suomea käynnistivät keväällä 2018 palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkoston. Verkostoa kutsutaan PKPK-verkostoksi.
Verkostolla on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tavoitteena on luoda geneerinen palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjaamisen ja seurannan malli, jota alueet voivat hyödyntää PKPK-työssään. Toinen tavoite on mahdollistaa alueiden välinen vertaiskehittäminen.
Verkoston työskentelyn yhdyspinnoille sijoittuvat muun muassa työterveyshuolto, TE-palvelut, sivistystoimi ja Kela. Verkoston toiminta jatkuu vielä vuoden 2020 ajan.
Mallissa järjestäjä turvaa asiakaslähtöiset palvelut
Tulevaisuuden sotessa sosiaalihuollon...
Suomalaislapset ovat väkivaltaepäilyselvittelyiden osalta keskenään eriarvoisessa asemassa. Vain osa lapsista ohjautuu yliopistosairaaloiden lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköihin, jotka ovat erikoistuneet lapseen kohdistuneiden seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten selvittämiseen. Näiden yksiköiden toiminnalle on ominaista vahva moniammatillinen yhteistyö, tutkimusnäyttöön pohjautuvat menetelmät ja lapsiystävälliset tilat.
Erikoistuneisiin yksiköihin ohjautuu arviolta vain alle viidennes lapsista ja perheistä, joissa lapsen epäillään joutuneen seksuaali- tai väkivaltarikosten uhriksi. Suurinta osaa lapsista ja perheistä kuulee poliisi omissa tiloissaan, ja etenkin näiden lasten ja perheiden saama...
