Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Suomessa saamen kielen virallinen asema on turvattu saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Lapin paliskunnan alue (Vuotso) Sodankylän kunnassa) vuonna 1992 voimaan tulleella saamen kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja, mm. sote-palveluita, on käytännössä saamen kielillä hyvin vähän. Parhain tilanne on varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa sekä ikäihmisten palveluissa.
Vaikka saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan saamenkielisiä palveluita, vastuu palveluiden etsimisestä ja vaatimisesta jää usein asiakkaan tehtäväksi. Vaihtoehtoisesti saamenkielisiä palveluita tarjotaan vain tulkin välityksellä.
Saamenkielisten perhepalveluiden tilanne on ollut heikko kaikkialla...
Toimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa (Yle 9.1.2019) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen monituottajamallin asettamista haasteista palvelujärjestelmälle. Vaarana on palvelujen pirstoutuminen, minkä kärsijöiksi joutuisivat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, paljon palveluja tarvitsevat ihmiset.
Monen erilaisen palveluntuottajan mallissa ei monialainen yhteistyökään suju samoin kuin nykyisessä pääasiassa julkisen sektorin sisäisessä yhteistyössä. Palvelujen asiakaslähtöisyyden näkökulmasta yhteistyölle on kuitenkin yhä selkeämpi tilaus.
Monialaisen palvelun malleja
Seurasimme uusien palvelukokonaisuuksien ja toimintamallien rakentamista Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)- kärkihankkeessa. Alueellisissa kokeiluissa rakennettiin toimintamalleja, joiden avulla osatyökykyiset tai heikossa...
Kieli ja kuvat ohjaavat ajattelua ja jäsentävät maailmaa. Ne voivat puhutella, tehdä näkyväksi, lisätä yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä arvostusta. Toisaalta ne voivat myös ylläpitää eriarvoisuutta, haitallisia normeja sekä sulkea ulos. Tällä tavoin vaikuttaa myös viranomaisten käyttämä kieli.
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtäviin. Myös THL tekee osaltaan aktiivista tasa-arvotyötä. Valtakunnallisen tasa-arvotiedon tietopalvelun ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi THL kiinnittää jatkuvasti huomiota sukupuolten tasa-arvoon omassa työssään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja viestinnässään. THL:ssä on ohjeet,...
Hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeessa rakennettiin maakunnallinen Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli yhteistyössä STM:n, THL:n sekä viiden maakuntapilotin ja kansalaisten kanssa.
Mallissa kuvataan, miten asiakkaiden kokemustieto ja kehittämisideat välittyvät virkamiesjohdolle ja poliittiseen päätöksentekoon palvelujärjestelmän eri tasoilla. Malli tuo näkyväksi missä rakenteissa, miten ja millä edellytyksillä asiakkaiden osallisuus mahdollistetaan maakunnissa.
Hyväkään malli ei muutu käytännöksi ilman tietoisuutta sen olemassaolosta. On heiteltävä kipinöitä vuoropuhelun synnyttämiseksi siitä, miten mallia voidaan soveltaa alueellisiin tarpeisiin. Malli on vain väline; sisältö tulee tuottaa kussakin toimintaympäristössä...
Tieto vuoden 2013 Tutkimuslaitosuudistuksen vaikutuksista suomalaiseen tutkimusjärjestelmään karttui viime joulukuussa merkittävästi, kun Suomen Akatemia julkaisi Tieteen tila 2018 -raporttinsa ja Tutkimuslaitosuudistuksen arviointiryhmä omansa.
Tieteen tilan tyly sanoma oli, että tutkimusta tehdään Suomessa merkittävästi aikaisempaa vähemmän. Suomen T&K-intensiteetti, eli tutkimukseen ja kehittämiseen käytetyn rahoituksen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta putosi vuonna 2017 peräti prosentilla huippuvuoden 2009 lukemasta 3,75.
Vastaavaa T&K-intensiteetin pudotusta ei pienissä tai suurissa verrokkimaissa ole tapahtunut.
Tavoite nostaa Suomen T&K-intensiteetti neljään prosenttiin BKT:stä on enemmän kuin perusteltu.
Merkittävin syy jyrkälle...
Neuvolan terveydenhoitajat ovat tehneet kotikäyntejä 1920-luvulta lähtien. Varhaisina vuosina neuvolapalvelut perustuivat jopa enemmän koti- kuin vastaanottokäynteihin. Keskeisenä toiminnan tavoitteena oli imeväisikäisten lasten kuolleisuuden vähentäminen ja vastasyntyneiden tilastointi.
Lähes kaikki terveyskeskukset järjestävät edelleen neuvolan terveydenhoitajan tekemiä kotikäyntejä lasta odottaville ja lapsen saaneille perheille sekä perheiden erityistilanteissa. Säädöksen mukaan kotikäynti järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville perheille joko raskauden aikana tai vauvan syntymän jälkeen sekä tarvittaessa myös erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi.
Tutkimusnäyttö on osoittanut, että kotikäynneistä on hyötyä...
Uusien syöpätapausten tiedot on lain mukaan ilmoitettava kansalliseen syöpärekisteriin, kun uusi tapaus todetaan tai sellaista vahvasti epäillään. Ilmoitusvelvollisuus on ollut lakisääteistä vuodesta 1961 lähtien. Tiedon ilmoittajia ovat kaikki terveydenhuollon ammattilaiset, sairaalat ja patologian ja hematologian laboratoriot.
Tietojen toimittamiseen liittyy kuitenkin monenlaisia haasteita, joita pyritään ratkomaan tiiviillä yhteistyöllä ilmoittajien kanssa. Aikanaan ilmoitukset kerättiin hoitopaikassa paperisille syöpäkorteille, joita täyttivät erikseen hoitavat lääkärit ja toisaalta patologit. Tuolloin oli tavallista odottaa, kunnes syövän hoitojakso oli päättynyt ja koota vasta...
Äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälinen markkinointikoodi eli korvikekoodi suojaa sekä imetettäviä että äidinmaidonkorviketta saavia lapsia. WHO:n yleiskokous kiinnitti vuonna 1974 huomiota laskeneisiin imetyslukuihin ja tunnisti yhdeksi syyksi äidinmaidonkorvikkeiden saatavuuden ja markkinoinnin. Korvikkeita oli mainostettu aggressiivisesti, sairaaloita ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä oli käytetty mainonnassa ja vastasynnyttäneille äideille oli jaettu ilmaisia korvikenäytteitä.
Ilmaiset korvikenäytteet häiritsevät äidin oman maidonerityksen käynnistymistä ja siten perheet ovat pakotettuja jatkamaan korvikkeen käyttöä ilmaisnäytteiden loputtua. Pahimmillaan tämä johtaa imeväisen aliravitsemukseen ja sairastumiseen, kun perheellä ei ole varaa...
Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä uudeksi asiakasmaksulaiksi juuri ennen joulua. Laki tulisi voimaan vuonna 2021. Lailla muutettaisiin julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja. Tällä hetkellä se on valiokuntien käsittelyssä.
Avaan tässä tekstissä tarkemmin, mitä vaikutuksia uudella lailla olisi erityisesti pienituloisille ja paljon sairastaville henkilöille. Arvio on tehty mikrosimulointimallilla (ks. Tervola ym. 2018) ja se perustuu väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön sellaisena kuin se oli vuonna 2016.
Ehdotettu lain muutos ei ole yleisellä tasolla dramaattinen, vaan se noudattaa nykyisen...
Ammatillisista erityisoppilaitoksista valmistuu työelämään pääsyä odottelevia uteliaita ammattitaitoisia opiskelijoita. Heillä on valmistumisen kynnyksellä tuoretta osaamista ja intoa päästä työelämään. Osa opiskelijoista tarvitsee kuitenkin työllistyäkseen integroituja sote- ja kasvupalveluita sekä moniammatillista tukea.
Ammatillisen koulutuksen uudistuessa huomio on kohdistunut entisestään erityistä ja vaativaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseen kohti työelämää. Oppilaitoksilla on varsinainen haaste edessään. Niiden tehtävä on huolehtia siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen työllistymiseen. Tätä tukee myös uusi tuloksiin perustuva rahoitusjärjestelmä.
Tiedämme kuitenkin, että erityisoppilaitoksista valmistuneiden työllistyminen...
