Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Valtaosa Suomen vesilaitoksien talousvedestä on pohjavettä. Myös lukuisilla yksityisillä kansalaisilla on käytössään joko perinteinen rengaskaivo tai porakaivo. Pohjavedet ovat yleensä puhtaita, koska maaperä suojaa niitä.
Kokemukset ovat osoittaneet, että myös pohjavesi voi likaantua. Suomessa ilmenee vuosittain 2–10 vesiepidemiaa, joissa useimmiten on ollut syynä pohjaveden likaantuminen tauteja aiheuttavilla mikrobeilla. Vedenottokaivon virheellinen sijainti tai huono kunto voivat aiheuttaa pohjaveden likaantumisen.
Huono kaivo voi likaantua
Pohjavesien likaantumisen riski on nyt kesän helteiden päättyessä ja rajujen ukkosmyrskyjen esiintyessä suuri. Kesän helteet...
Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut järjestetään edelleen suurimmassa osassa Suomen kuntia lainsäädännön mukaisesti ja laadukkaasti. Ehkäisevään työhön panostaminen on ollut keskeinen tavoite niin hallitusohjelmassa kuin maakunta- ja sote-uudistuksessa. Kuntien säästöpaineet ovat kuitenkin kohdistuneet ehkäiseviin palveluihin ja näkyvät terveystarkastuksiin käytettävissä olevien aikojen vähentämisenä ja henkilöstövoimavarojen niukkuutena.
Seurantatietojen, havaintojemme ja meille kantautuvien viestien mukaan pitkään kestäneiden uudistusvalmistelujen aikana on osassa kuntia jätetty neuvolapalvelut oman onnensa varaan tai jopa lähdetty rapauttamaan palveluja omavaltaisilla ja jopa lainsäädännön vastaisilla ratkaisuilla.
Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen...
Hallitus on luonnostellut esityksensä uudeksi työaikalaiksi. Se vapauttaisi tilapäisen yötyön teettämisen. Jos laki astuu voimaan, suomalaiset tekevät yötyötä vastedes nykyistä enemmän. Yötyötä on kello 23–6 tehty työ, ja yötyöläiseksi lasketaan henkilö, joka tekee tänä aikana työtään vähintään kolme tuntia. Myös kolmivuorotyö sisältää yötyötä.
Vaikka ensimmäiset nisäkkäät olivatkin yöeläimiä, on ihmisestä evoluution aikana tullut päiväeläin. Sisäinen kello tahdittaa elimistöämme edelleen päivärytmiin. Vuorotyö ja etenkin yötyö häiritsevät ihmisen sisäisen kellon toimintaa. Vuorotyön tiedetään lisäävän unihäiriöitä, sydän- ja...
Ratkaisut lastensuojelun pulmiin eivät löydy yksinomaan vakiintuneiden ja vallitsevien käytäntöjen sisältä, vaan lasten ja nuorten auttamiseksi tarvitaan uusia ja rohkeita lähestymistapoja.
Ongelmalähtöisen ajattelun sijaan lastensuojelun kokonaisuutta voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta: lapsilta ja nuorilta ei puutu luovuutta, innokkuutta ja osaamista – pikemminkin hoito- ja palvelujärjestelmältä puuttuu keinoja näiden hyvien ominaisuuksien esiin tuomiseksi.
Lastensuojelussa tunteiden ja elämäntapahtumien työstäminen tapahtuu yleensä keskustelun avulla, mutta ongelmat ovat usein laaja-alaisia ja yhteen kietoutuneita, jolloin tarvitaan lapsen ja nuoren yksilöllisiin tarpeisiin...
Väestön hyvinvointia kuvaavat trendit ja maapallon kestokykyä kuvaavat käyrät ovat toistensa peilikuvia. Suomen ja koko maapallon väestön hyvinvointi ja terveys eivät ole koskaan olleet niin hyvät kuin nyt. Suotuisalla kehityksellä on kuitenkin nurja puolensa, sillä muutos on tapahtunut luonnon kustannuksella.
Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse pelkästään kasvihuonekaasujen lisääntymisestä vaan ilmaston ja meren muodostaman ekosysteemin tasapainon järkkymisestä. Lämpötilan nousua tärkeämpi on muutos sadejakaumassa. Pohjoisilla leveysasteilla sademäärät kasvavat ja eteläisimmillä alueilla taas vähenevät.
Jo nyt monilla alueilla kärsitään ensin...
Kongon demokraattisen tasavallan terveysministeriö ilmoitti toukokuussa uudesta ebolaepidemiasta, maan historian yhdeksännestä. Epidemian keskus sijaitsi syrjäisellä alueella, mutta tapauksia todettiin myös läheisessä isossa kaupungissa. Tämä lisäsi maailmanlaajuista pelkoa siitä, että edessä olisi vastaava katastrofi kuin vuonna 2014 Länsi-Afrikassa.
Nyt heinäkuussa Kongon epidemia on käytännössä ohi, sillä viimeisestä tapauksesta on kulunut jo yli kuukausi. Oliko epidemian pysähtyminen onnellinen sattuma, vai onko kansainvälinen yhteisö oppinut torjumaan epidemioita aiempaa tehokkaammin?
Tautitapausten jäljittäminen, turvalliset hautajaiset ja kokeellinen rokote
Kongossa onnistuttiin epidemian hallinnan...
Suomalaisten vähäinen silakan kulutus on viime aikoina herättänyt keskustelua eri medioissa. Maatalousvaltaisessa Suomessa silakka oli perusruokaa etenkin rannikkoseuduilla, ja vielä 1980-luvun alussa sitä syötiin kymmenen kertaa nykyistä enemmän. Tällä hetkellä keskivertosuomalainen haukkaa hailia enää noin 300 grammaa vuodessa. Valtaosa Suomen silakkasaalista menee turkiseläinten rehuksi ja kalajauhoteollisuuden raaka-aineeksi.
Syitä siihen, miksi silakkaa syödään yhä harvemmin, on haettu niin ruokakulttuurin muutoksesta, ympäristömyrkkyihin liittyvistä peloista kuin kalatalouden tuotantoketjusta. Tutkimuksemme mukaan nämä ovatkin melko yleisiä perusteluja paitsi kalatalousalan toimijoiden...
Yli sata lähtömaata, 32 477 matkaa. Alaikäisiä lapsia 7633, heistä 3014 saapuu ilman huoltajaa. Naisia 6000, miehiä 26 424 ja 53 henkilöä, joiden sukupuoli ei ole tiedossa. 32 477 ihmistä, jotka ovat hakeneet Suomesta kansainvälistä suojelua.
Tavoitteena selvittää taustaolosuhteet, nykyoireet, rokotushistoria, aiemmat sairaudet ja hoidot, mahdolliset altistukset tarttuville taudeille ja lääkitys.
Aikaa 1 tunti per henkilö. Mitä sinä kysyisit?
Tätä on vastaanottokeskuksissa tehtävä alkuterveystarkastus. Alkuterveystarkastuksen tarkoituksena on kartoittaa turvapaikanhakijan terveydentilaa ja tunnistaa esimerkiksi ihmiskaupan uhrit ja kidutetut.
Jotta...
Eduskunta on myöntänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1,5 miljoonaa euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämistyön aloittamiseksi. Rahoitusta käytetään tautiryhmäkohtaisiin pilotteihin, joista saadun kokemuksen valossa laaditaan vuoden 2019 lopulla suositus, millainen laaturekisterien järjestelmä Suomeen tulisi luoda.
Sote-keskustelussa monilla asiantuntijoilla on tapana aloittaa esityksensä viittaamalla Suomen terveydenhuollon kansainvälisesti korkeaan laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen. Väitteen perusteluiksi esitetään yleensä tietoja kansainvälisesti korkeasta elinajanodotteesta ja alhaisesta lapsikuolleisuudesta sekä syöpäpotilaiden hyvistä hoitotuloksista. Mainitut perustelut ovat sinänsä totta, mutta valitettavasti ne eivät ole riittävä...
Aivokalvotulehdusta aiheuttava meningokokki A -bakteeri äityi Suomessa epidemiaksi vuosina 1973–1975. Tähän vakavaan tautiin sairastui yli 1 200 ihmistä. Yleisin tuolloin käytetty estolääke sisälsi sulfonamidia, mutta epidemian aiheuttanut bakteerikanta oli sille vastustuskykyinen, eikä lääkevalmiste siksi soveltunut käytettäväksi.
Rokotetta meningokokki A -bakteeria vastaan ei ollut saatavilla. Valveutunut suomalainen bakteeritutkija oli kuitenkin hiljattain kuullut kansainvälisessä kokouksessa meningokokkirokotteen kehitystyöstä, ja hänen ponnistelujensa ansiosta tämä rokotevalmiste saatiin käytettäväksi tutkimuksiin lapsilla ja Puolustusvoimissa. Epidemia talttui, ja sen lisäksi rokotteen laaja käyttö...
