Hyvinvointialueilla seurataan jatkuvasti väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden kustannuksia. Palvelujen järjestämisen pitää perustua kansallisesti vertailukelpoiseen tietoon.
Työ- ja elinkeino (TE)-palveluiden URA-asiakastietojärjestelmästä maaliskuussa 2024 poimittujen tietojen mukaan koko maassa työnhakuvelvoite on asetettu 58,4 prosentille kaikista työnhakijoista.
Yhteiskuntamme on vahvassa muutoksessa. Väestö ikääntyy ja eläköityy, syntyvyys laskee, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyvät. Lisäksi ilmastonmuutoksella on seurauksia, joihin on välttämätöntä reagoida.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille toimintaympäristö muuttui ja toi mukanaan uusia yhdyspintoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamiseen.
Sosiaalista vuorovaikutusta helpottavien teknologioiden synty herätti tämän vuosisadan alkupuolella toiveen yhteiskunnan yhtenäisyydestä ja yksilön hyvinvoinnin edistämisestä.
Sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä on kuusi vaihetta innovaation tarpeen määrittämisestä kokeilujen, vakiinnuttamisen ja skaalaamisen kautta kohti systeemistä muutosta.
Suomen kestävän kasvun (RRP) ohjelman hankkeissa kehitetään monialaista asiakas- ja palveluohjausta. Tavoitteena ovat sujuvat palvelupolut sosiaali- ja terveyspalveluista kuntien sekä järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin (hyte-palvelut).
Lain mukaan toimeentulotuki on taloudellinen tuki, jonka pitäisi turvata viimesijassa henkilön ja perheen toimeentulo. Toimeentulotukilaissa on listattu kaikkiaan yhdeksän päivittäistavararyhmää, jotka katetaan tuen perusosalla.
