Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Lakimuutoksia arvioidaan useista eri näkökulmista. Valitettavan usein talouspoliittinen keskustelu keskittyy Suomessa kuitenkin vain lyhyen aikavälin välittömiin vaikutuksiin. Esimerkiksi tulonjakovaikutuksista keskustellessa unohdetaan monesti käyttäytymisvaikutukset. Tällöin saatetaan vastustaa tuloeroihin vedoten toimia, jotka todellisuudessa voisivat pienentää hyvinvointieroja.
Yksi esimerkki tästä on pari vuotta sitten eduskunnassa käyty välikysymyskeskustelu. Siinä tupakkaveron korottamista vastustettiin siksi, että tupakkavero iskee suhteellisesti enemmän pienituloisiin kotitalouksiin. Keskustelussa sivuutettiin täysin se, että jos veronkorotus vähentää tupakointia, painottuvat myös positiiviset terveysvaikutukset pienituloisiin kotitalouksiin.
Sitä saat, mitä mittaat
Miksi niin...
On hurjan tärkeää saada valita itse. Päättää, millaisia vaatteita pukee päälleen tai millaista ruokaa syö. Arkipäiväisten valintojen tekeminen on merkittävä osa identiteettiä.
Yksi yhteiskunnan inhimillisyyden mittari on, kuinka se kunnioittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuutta olla yksilöitä, ja kuinka se turvaa heidän mahdollisuutensa tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.
Ikääntyneiden kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa erilaisissa laitoksissa ja hoitokodeissa tasapainoillaan ihmisen autonomian ja turvallisuuden vaatimien rajoitusten kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti viime syksynä käynnistyneessä ”Koettu hoidon laatu asiakkaan...
Asiakkaan valinnanvapauden kehittäminen on osa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. THL:n arvioiden mukaan uudesta palvelujärjestelmästä on tulossa vaikeasti hallittava, eikä palvelujärjestelmämme ole vielä valmis valinnanvapauteen.
Valinnanvapauden hyötyjä korostettaessa pohditaan harvoin, voiko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas ylipäänsä valita tarjotuista palveluista, ja vastaavatko tarjolla olevat palvelut todella heidän tarpeitaan.
Vapaudessa valita huonosti tarpeita vastaavien palveluiden välillä ei ole mieltä.
Palvelujen ja etuuksien saaminen on epävarmaa
Asiakkaiden kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista eivät ole aina mairittelevia. Asiakasraadit eri puolilla Suomea kertoivat THL:n haastattelututkimuksessa, että epävarmuus...
Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle.
Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla ja sairaalahoitojaksot 1500:lla. Kuinka tämä on mahdollista?
Alkoholista ei todennäköisesti ole haittaa terveydelle, jos keskimääräinen käyttö ei ylitä kymmentä grammaa puhdasta...
Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoituksemme apteekkimarkkinoiden avaamisesta kilpailulle on herättänyt keskustelua. Vastaamme tässä kirjoituksessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksenHannes Enlundin ja Apteekkariliiton Erkki Kostiaisen Helsingin Sanomissa esittämiin väitteisiin kirjoituksemme sisällöstä.
Olemme kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä lääkekustannusten kasvun syistä. Kustannusten kasvu johtuu ensisijaisesti lääkehoitojen kehittymisestä ja ikääntyvän väestön lisääntyvästä lääkkeiden käytöstä.
Mielestämme terveydenhuoltojärjestelmää kannattaa kuitenkin kehittää siten, että mahdollisimman monella ihmisellä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkehoito kustannuspaineista huolimatta. Tällöin yksi tärkeimmistä kysymyksistä on apteekkitoimialan markkinarakenne ja lääkkeiden vähittäismyyntihinta.
Suomalaiset maksavat reseptilääkkeistään yli 20 prosenttia enemmän kuin...
Terveysaseman vaihtaminen on jäänyt varsin vähäiseksi. Väestöstä vain pari-kolme prosenttia on vaihtanut terveysasemaa, kertoi THL maaliskuussa. Pientä lukua selittää osin, että suuri osa työikäisestä väestöstä ei käytä terveyskeskuksia, vaan työterveyshuoltoa, jota valinnanvapaus ei koske.
Yksinomaan terveyskeskusten asiakkaista laskettuna (viikon aikana terveysasemalla käyneistä) vaihtajia olikin jo noin 8 prosenttia.
Keitä terveysaseman vaihtajat sitten ovat? Ensinnäkin he ovat palveluiden aktiivisia käyttäjiä, jotka eivät vaihda terveysasemaa ’varmuuden vuoksi’, vaikkeivät käyttäisikään sitä. Kyselymme mukaan he ovat keskimääräistä useammin pitkäaikaissairaita ja käyttävät...
Hallitus julkaisi sukupuolten tasa-arvo-ohjelmansa äitienpäivän alla 4.5., lähes yhdeksän kuukauden valmistelun jälkeen, ilman aiemmin tavanomaista kuulemis- tai lausuntokierrosta.
Ensimmäistä kertaa tasa-arvo-ohjelmien parikymmenvuotisessa historiassa ohjelmassa ei ole suunnitelmia kehittää perhevapaita ja edistää sukupuolten tasa-arvoa lisäämällä isien vanhempainvapaan käyttöä.
Nyt siis katkaistiin pitkä perhepolitiikan linja, joka sai alkunsa 1960-luvun tasa-arvoliikkeestä ja konkretisoitui hallitusohjelmissa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa 1990-luvun alusta lähtien.
Perhevapaiden epätasainen käyttö ei hallitukselle ongelma
Uuden ohjelman mukaan ”Tasa-arvon kannalta suurimpia ongelmakohtia Suomessa ovat palkkaerot, sukupuolen mukaan eriytyneet alat ja ammatit, lähisuhdeväkivalta...
Työkeskeisyyden, ylityökulttuurin ja työn vaativuuden lisääntymisen pelätään vievän työssäkäyvät vanhemmat mukanaan. Uhkakuvana nähdään, että työ tunkeutuu perheen yhteiseen aikaan. Lisääntyvän teknologian – älypuhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden – pelätään siirtävän työtä perheelle varattuun aikaan.
2010-luvulla työntekijät joutuvat entistä enemmän vartioimaan arkeaan – eli käyttämään entistä enemmän aikaa ja energiaa eri elämänalueiden välisten rajojen ja näiden rajojen läpäisevyyden määrittelyyn.
Työstä, perheestä ja muusta elämästä puhutaan julkisuudessa ja tutkimuksissa toisistaan erillisinä elämän osa-alueina. Puhutaan, että ’työ läikkyy yli...
Liian harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Iso osa päivittäisistä matkoista kuljetaan autolla, vain pieni osa suomalaisista kävelee tai pyöräilee. Huolestuttavaa sekä terveyden että ympäristön kannalta on, että suurin meistä osa kulkee alle viiden kilometrin matkat autolla, vaikka ne voisi helposti kävellä tai pyöräillä.
Jo puoli tuntia päivässä kävelyä tai pyöräilyä työhön, kouluun, harrastuksiin tai kauppaan kattaa suositellun määrän päivittäistä kestävyysliikuntaa.
Ympäristön kannalta nykytilanne on kestämätön. Noin neljännes suomalaisten hiilijalanjäljestä syntyy autoilusta ja muusta henkilöliikenteestä. Kävelyn ja...
Suomen terveysrekisterien tietoihin voi nyt liittää taustatietoja maahanmuuttajien sosiaalisesta taustasta, koulutuksesta, syntymämaasta ja äidinkielestä. Tilastokeskuksen ja THL:n välinen sopimus korjaa aiemman puutteen ja parantaa mahdollisuuksia seurata eri väestöryhmien terveyttä. Uudet taustatiedot ovat THL:n käytössä 2000-luvun alkupuolelta lähtien.
Suurin osa terveysrekistereistä perustuu palveluiden tai etuuksien käytöstä saatuihin tietoihin. Niistä ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä terveydentilasta tai kuinka todellinen palvelujen tarve on ollut.
Synnyttäjät ovat tästä poikkeus. Suomessa lähes kaikki naiset synnyttävät sairaalassa. Tiedot matkasynnytyksistä sekä sairaalan ulkopuolella...
