Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Medikalisaatio on usein mediassa näkyvä termi. Sillä tarkoitetaan prosessia, jossa aiemmin ei-lääketieteellisinä ongelmina pidettyjä ilmiöitä pyritään ratkaisemaan lääketieteen keinoin. Termiä käytetään myös usein negatiivisessä merkityksessä ilmaisemaan sairauksien esiasteiden hoitoa tai riskitekijöihin puuttumista silloin, kun siihen ei kriitikoiden mielestä ole oikeaa tarvetta.
Käsittelin aiemmassa blogissa medikalisaatio-teemaa hoidon yksilötason hyötyjen arvioinnin vaikeuden näkökannalta. Riskitekijöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa tuo hyötyjä, joiden kokonaismerkitys yksilötasolla selviää vasta pidemmän ajan kuluessa.
Medikalisaatiosta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää myös ”ehkäisyn paradoksiksi” kutsuttu ilmiö.
Ehkäisyn paradoksi
Mitä enemmän jollakin...
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden valinnanvapaudesta keskustellaan vilkkaasti useissa Suomen kaltaisissa länsimaissa. Suomessa tämä keskustelu on ollut kovin mustavalkoista. Välittyy kuva, että yritystoiminnan vapauksien edistäminen on valinnanvapauden laajentamisen päätavoite. Tämäkin näkökulma valinnanvapauskeskustelussa toki on, mutta asiakkaan ja potilaan valinnanvapaudella on paljon muita, suoremmin yksittäistä ihmistä koskettavia näkökulmia.
Valinnanvapaudella tarkoitetaan potilaan ja asiakkaan oikeutta itse valita hoitopaikkansa ja häntä hoitava ammattihenkilö sekä oikeutta osallistua hoitoonsa liittyviin valintoihin. Se on päämäärä kansalaisen aseman vahvistamiseksi, mutta se on myös...
Viime kesänä virkaan astunut Stubbin pätkähallitus siirsi edeltäjänsä Kataisen hallituksen aloittaman alkoholilain uudistuksen seuraavan hallituksen vahtivuorolle. Uutta hallitusta odottaessa on hyvä kerrata, miksi alkoholilain kokonaisuudistus on välttämätön.
Sosiaali- ja terveysministeriön arviomuistio antaa uudistukselle modernin tavoitteen vähentää byrokratiaa ja lisätä paikallista päätöksentekoa. Toisaalta se haluaa vahvistaa lain perustehtävää suojella suomalaisia lisääntyneiltä alkoholihaitoilta.
Omavalvontaa ’talon säännöillä’
Vuonna 1994 säädetty alkoholilaki on lakiteknisesti vanhentunut. Pykäliä on maailman muuttuessa muutettu ja paikoin yleisluontoiseksi jääneitä säännöksiä täsmennetty asetuksilla. Lainvalmistelussa on pitkään ollut tavoitteena sääntelyn...
Yksilön asuinpaikan merkitys on kasvanut hyvinvointia määrittelevänä tekijänä 1980-luvun hyvinvointivaltion kultakaudesta. Alueellisesti parhaiten näyttää menevän esikaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa väestön hyvinvoinnissa ilmenee kaupungin ja maaseudun positiiviset puolet. Alueelliset erot näkyvät elintasoon liittyvissä indikaattoreissa sekä elämänlaatuun, sosiaalisiin ongelmiin ja turvattomuuteen liittyvissä ilmiöissä.
Alueellinen kehittäminen ei ole kaupunki – maaseutu vastakkainasettelua
Hyvinvointierojen kaventamisessa on hyvä muistaa, että alueellinen kehittäminen ei ole kaupunki-maaseutu vastakkainasettelua, vaan yhteiskunnan kokonaisedun huomioivaa sosiaalipolitiikkaa. Maaseudun kehittämisessä on kyse tasa-arvosta, markkinoiden uudistamisesta ja...
Perjantaina julkistettuja valtiovarainministeriön painelaskelmia sote-uudistuksen kuntaverovaikutuksista on julkaistu laajasti mediassa. Niitä on myös kommentoitu vilkkaasti, osin harhaanjohtavasti.
Medioissa on raportoitu aivan oikein, että painelaskelmat sisältävät vuoden alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen, jo tehtyjen valtionosuusleikkausten ja sote-rahoitusehdotuksen yhteisvaikutuksen. Nämä kolme erillistä asiaa on kommenteissa niputettu yhteen.
Sote-uudistuksen vaikutusta ei ole erotettu, vaikka se löytyy valtiovarainministeriön julkaisemasta aineistosta, joka on ollut kaikkien medioiden käytettävissä ja niiden uutisoinnin pohjana.
Useissa medioissa viitataan STT:n uutisoinnin mukaisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen korostaneen...
Kokoomuskansanedustaja Ben Zyskowicz vieraili Hyvät ja huonot uutiset -viihdeohjelmassa, jossa ajankohtaisia uutisaiheita käsitellään huumorin keinoin. Vitsien lomassa Zyskowicz peräänkuulutti, että kaikkien terveiden, työkykyisten ja työikäisten ihmisten tulisi tehdä töitä.
Ben Zyskowicz, meillä on Sinulle hyviä ja huonoja uutisia!
Työttömät maahanmuuttajat ovat työkykyisiä ja työhaluisia
Hyvät uutiset ovat, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat työhaluisia ja kokevat työkykynsä paremmaksi kuin väestö keskimäärin. Tämä ilmenee THL:n Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (Maamu), jossa selvitettiin venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisen työikäisen aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia.
Esimerkiksi...
Ruotsin perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistuksesta on olemassa huomattavasti laajempaa tietoa kuin mitä Suomessa käyty mediakeskustelu ja sen pohjana runsaasti siteerattu Ruotsin valtion tarkastusviraston raportti antavat ymmärtää.
Ruotsissa tuli vuoden 2010 alusta voimaan lakisääteinen perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistus, jonka seurauksena perusterveydenhuollosta vastaavien 21 maakäräjäalueen on järjestettävä palvelut ns. valinnanvapausjärjestelmien puitteissa. Maakäräjät hyväksyvät halukkaat perusterveydenhuollon tuottajat – julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tahot – etukäteen määritellyllä hyväksymismenettelyllä, jonka jälkeen potilas voivat valita tuottajista itselleen sopivimman.
Maakäräjien tulee julkaista ajankohtaista vertailutietoa tuottajista. Tämän...
Joukkoistamisella tarkoitetaan eri toimijoiden ja kansalaisten osallistamista entistä vahvemmin erilaisiin hankkeisiin, esimerkiksi jakamalla videoita, sähköisiä kirjoja ja aineistoja. Joukkoja voidaan käyttää myös tilastointissa. Yleisön arviot esimerkiksi maatalousnäyttelyn sonnin painosta tai purkissa olevien herneiden määrästä vaihtelevat suurestikin, mutta kaikkien vastaajien keskiarvo on varsin lähellä oikeaa, mitattavissa olevaa tulosta, etenkin jos vastaajia on paljon.
Serbialainen tutkimusyhtiö Numbeon kerää joukkoistamalla mielipiteitä terveydenhuollon toimivuudesta. Kerättyyn dataan perustuen raportoitiin, että Ranskan terveydenhuoltojärjestelmä on paras. Suomi sijoittui sijalle 16 Liettuan ja Albanian välille. Kun Ranska...
Nykyisin on hankalaa enää välttää käsitettä avoin data (engl. open data). Käsite on levinnyt räjähdysmäisesti muutaman viime vuoden aikana. Siihen törmää niin tiedemaailmassa, valtionhallinnossa kuin mediassakin.
Data sinänsä on vain osa kaikkea muutakin ”avointa”. On avointa tietoa, tiedettä, lähdekoodia, julkaisemista, sisältöjä jne. Kaikille termeille ei edes ole ehditty vielä keksiä vakiintunutta suomenkielistä vastinetta kuten esimerkiksi ”open access”lle.
Avoimuus on maailmanlaajuinen megatrendi. Tavoitteena on yhteisen hyvän ja hyödyn kasvattaminen lisäämällä ja tehostamalla julkisen sektorin, yritysten, kansalaisten ja...
Antibiooteille eli mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittyminen ja leviäminen on iso kansanterveydellinen ongelma. Antibiootteja on ollut käytössämme 1930-luvulta saakka. Olemme tottuneet siihen, että antibiooteilla voidaan hoitaa infektioita.
Varsinkin 1950-luvulla uusia antibiootteja kehitettiin runsaasti. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1980-luvulla ja sen jälkeen kun lääketeollisuuden kiinnostus uusien antibioottien kehittämiseen väheni.
Bakteerien kyky vastustaa antibiootteja ei sen sijaan vähentynyt, päinvastoin. Ensimmäiset, kaikille käytössä oleville antibiooteille resistentit bakteerikannat ilmaantuivat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Näiden moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoito vaatii...
