Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Hyvä hyvinvointialueen päättäjä, lähestyn sinua näin suoraan julkisella kirjeellä. Toivottavasti tämä tavoittaa sinut. Hyvinvointialueilla mietitään palvelujen järjestämistä niukoilla budjeteilla ja haluan muistuttaa sinua siitä, että voitte säästää investoimalla opiskeluhuoltopalveluihin.
Lasten ja nuorten tuen tarpeet kasvavat
Tutustuitko jo kouluterveyskyselyn tuoreisiin tuloksiin? Useimmat lapset ja nuoret tuntuvat pärjäävän hyvin. Mutta huomasitko, että ahdistuneisuus ja masentuneisuus olivat edelleen yleistyneet ja moni koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi? Iso osa kärsi kivuista joka viikko tai jopa joka päivä. Viikoittain kiusatuksi tulleiden...
Viikko sitten pidetyssä Opetushallituksen ja THL:n järjestämässä Hyvinvointiareenassa pohdittiin koulujen ja oppilaitosten mahdollisuuksia tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Keskeisenä viestinä tapahtumasta nousi, että koulun aikuiset, eli opettajat, opiskeluhuollon ammattilaiset ja muut koulussa työskentelevät, ovat ydintoimijoita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Kaverisuhteet ovat tärkeitä, mutta hyvän toimintakulttuurin luomisessa opettajilla ja rehtorilla on keskeinen rooli.
Koulu vaikuttaa nuoren mielen hyvinvointiin sekä hyvässä että pahassa
Turvallinen ja hyväksyvä yhteisö koulussa ja oppilaitoksessa auttaa vahvistamaan nuoren resilienssiä erilaisissa haasteissa ja...
Suomi ja Ruotsi eroavat siinä, miten lapset kokevat väkivaltaa sekä siinä, mitä tietoa väkivallasta kerätään.
Vertailuun meitä innoitti vierailu Ruotsin Barnrättsdagarna-seminaarissa, jonka teema oli lapset ja väkivalta. Tapahtumassa esiteltiin tulokset Våld mot barn – en nationell kartläggning -tutkimuksesta, jossa kartoitetaan lasten kokemaa väkivaltaa Ruotsissa. Vertasimme tätä perheväkivallan osalta Suomessa tehtyyn lapsiuhritutkimukseen.
Tutkimusten kysymyksenasetteluissa on eroja, mutta tuloksissa nousee kautta linjan esiin yksi asia – Suomessa lapset kertovat kokevansa enemmän väkivaltaa. Tuloksia verratessa tulee myös esiin, että...
Viranomaisilla on Suomessa velvollisuus arvioida vakavan parisuhdeväkivallan ja kuoleman vaaran riskiä, mikäli asiakas kertoo heille kokemastaan lähisuhdeväkivallasta. Jotta väkivaltakokemukset tulisivat ilmi ja ihmisiä voitaisiin auttaa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ottaa väkivalta systemaattisesti puheeksi seulonnan kaltaisesti eli kysyä väkivallasta kaikilta asiakkailta.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Istanbulin sopimus asettaa velvoitteita sopimuksen hyväksyneille maille, kuten Suomelle. Edellä mainittu riskinarviointivelvoite on näistä yksi.
Suomessa kansallisena riskinarvioinnin ja -hallinnan menetelmänä on Iso-Britanniassa kehitetty...
Ratkaiseva hetki yhteisvanhemmuuden eli vanhempien keskinäisen yhteistyön syntymiselle on ensimmäisen lapsen odotus ja syntymä. Juuri tuolloin vanhemmat neuvottelevat ja sopivat, miten he käytännössä järjestävät yhteisen lapsensa hoidon kotona ja jakavat perhevapaita sekä vastuita työelämässä.
Me suomalaiset pidämme liki itsestään selvänä vanhemmuuden vastuiden tasajakoa puolisoiden kesken. Monissa muissa kulttuureissa hoitovastuun kantaa pääasiassa äiti sekä ydinperhettä laajempi sosiaalinen verkosto ja laajennetun perheen aikuiset, usein naispuoliset jäsenet.
Perheiden lastenhoidon ja vanhemmuuden ratkaisut eivät tapahdu tyhjiössä. Näitä ratkaisuja ohjaavat yhteiskunnan...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt ehdotuksen kriteereiksi, joiden mukaan sote-ammattilaiset ohjaavat potilaansa HAL-poliklinikoille (huumeet, alkoholi, lääkkeet). Ehdotus sisältää kymmenen kriteeriä, jotka käsittelevät raskauden aikaista tai raskautta edeltänyttä päihteiden käyttöä. Minkä tahansa kriteerin täyttyessä raskautta tulisi seurata erikoissairaanhoidossa.
Tällä hetkellä lähetekriteeristö HAL-poliklinikoille on kirjavaa ja alueellinen tasa-arvo ei toteudu. Yhdenmukaiset kriteerit ovat kaikkien etu: raskaana olevan henkilön, syntyvän lapsen ja sote-ammattilaisten. Miksi juuri nämä kymmenen kriteeriä ja miten ne perustellaan?
Ihminen hakeutui yksityiselle psykiatrille, jossa hän sai reseptin masennuslääkkeeseen ja kehotuksen tehdä verkossa olevan masennustestin sekä lukea itsehoito-ohjeet. Hän koki, että masennusta ei otettu tosissaan. Tilanne huononi entisestään.
Sosiaalisen raportoinnin asiakirjoista käy ilmi, että vaikeassa elämäntilanteessa ja lukuisten ongelmien keskellä painivia ihmisiä on ohjattu itsehoito-ohjeiden pariin. Jos ihmisen energia kuluu päivittäiseen selviytymiseen, ei ole realistista odottaa, että hän jaksaisi ponnistaa uuteen alkuun itsehoito-ohjeilla.
Hyvinvointialueilta kuuluu myös viestiä, että kartoittavan kyselyn tehtyään ihmiset ovat kokeneet jääneensä ilman...
Ilmastonmuutos vaikuttaa useiden tautien leviämiseen. Erityisesti se koskettaa tauteja, joiden leviäminen on sidoksissa ympäristöön ja sen muutoksiin. Tällaisiin tauteihin kuuluu myös puutiaisten eli punkkien välityksellä leviävä puutiaisaivotulehdus eli TBE (Tick-Borne Encephalitis), jonka tapausmäärät ovat olleet jo pidempään tasaisessa kasvussa.
Kuva 1. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen TBE-tartuntojen määrä vuosittain vuodesta 2006–2022.
Ilmaston- ja ympäristönmuutos on osa muuttuvaa tautitilannetta
Puutiaisten levittämien tautien yleisyyteen vaikuttavat monet seikat, jotka yhdessä muodostavat monitahoisen kokonaisuuden. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi ihmisten tapa liikkua viheralueilla, vallitseva ilmasto...
Elettyämme nyt reilut yhdeksän kuukautta hyvinvointialueilla tiedämme jo hieman siitä, miten toiminta alueilla on käynnistynyt. Vammaispalvelujen keskiössä tulisi olla vammaispalvelujen tarkoitus: palveluilla mahdollistetaan ja varmistetaan vammaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksia ja poistetaan yhdenvertaisuuden tiellä olevia esteitä.
Vammaisten henkilöiden oikeudet on huomioitu hyvinvointialueilla eri tavoin
Hyvinvointialueiden erilaisten toimintaa ja taloutta ohjaavien dokumenttien pohjalta arvioituna vammaisten henkilöiden oikeudet on huomioitu hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelussa eri tavoin. Näkökulma vammaisuudesta vaihtelee eri hyvinvointialueilla, eikä vammaisten henkilöiden moninaisuus välttämättä näy hyvinvointialueiden dokumenteissa. Joissain dokumenteissa...
Suomalaisnuorten itse raportoimat ahdistus- ja masennusoireet ovat yleistyneet viime vuosina. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä kohtalaisia tai vaikeita ahdistusoireita raportoi yli 21 % peruskoulun 8–9-luokkalaisista. Masennusoireilusta ei vuoden 2023 tuloksia ole vielä julkaistu, mutta vuosien 2017 ja 2021 välillä oireilu yleistyi.
Samalla nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö on kasvanut. Tämä liittynee toisaalta nuorten oireilun ja koetun kuormituksen lisääntymiseen, mutta voi myös heijastaa mielenterveysongelmiin liittyvien asenteiden muutosta sekä tuen ja hoidon tarpeen aikaisempaa parempaa tunnistamista. On kuitenkin huomioitava, että edelleen...
