Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Harvinaissairaudet on käsitteenä uusi lääketieteen alalla. EU-tason herääminen harvinaisten sairauksien haasteisiin alkoi 2000-luvun alussa. Harvinaissairaudet saivat eurooppalaisen määritelmänsä – sairaus, jota esiintyy enintään yhdellä ihmisellä kahdestatuhannesta. Myös eurooppalaista tietopohjaa ja harvinaissairauksien Orphanet-tietokantaa alettiin kehittää.
Harvinaissairaudet on yli 7000 erilaisen sairauden ryhmä, jolla on vain yksi yhteinen nimittäjä – harvinaisuus.
Harvinaispotilaiden määrää ei tiedetä
Harvinaispotilaita arvioidaan olevan Suomessa yli 300 000. Vain noin 350 harvinaissairaudelle on oma ICD-10-diagnoosikoodi. Tämän takia potilaita ei pystytä tunnistamaan potilastietojärjestelmistä tai terveydenhuollon rekistereistä....
Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä toimeentulotuki on osa viimesijaista turvaa yhdessä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Se on siitä poikkeuksellinen taloudellinen tukimuoto nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä, että se sisältää vahvaa tarveharkintaa. Tarveharkinta mahdollistaa sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan antaa tarpeellinen tuki yhteiskunnassa riittäväksi katsotun minimitason saavuttamiseksi.
Samainen tarveharkinta tekee toimeentulotuesta myös byrokraattisen. Tuen maksamiseksi selvitetään saajan menot, tulot ja varallisuus, toisin kuin ensisijaisissa sosiaaliturvaetuuksissa, kuten eläkkeissä ja työttömyysturvassa
Viime vuosina viimesijaisessa turvassa on tehty merkittäviä muutoksia. Vuoden 2017 alussa perustoimeentulotuki siirtyi...
”Aikoja ei saa puhelimitse eikä netissä, pakko varata paikan päällä, lääkäri vaihtuu joka kerta, aikaa 30 minuuttia. Lääkärillä ei ollut tietoa minusta tai miten lausunto kirjoitetaan, aika ei yksinkertaisesti riittänyt.”
”Varattu aikani oli peruttu ilman, että sain siitä tietää etukäteen riittävän ajoissa. Vasta odotettuani turhaan tunnin paikan päällä sain tietää ajan peruuntuneen. Uusi aika luvattiin antaa pian, nyt mennyt yli kuusi kuukautta, en ole sitä vieläkään saanut, enkä näin ollen ole päässyt palvelun piiriin.”
The Finnish parliamentary elections are just around the corner, and we would like to encourage all policy makers, election candidates, and other stakeholders to give some thought to communication. Accessible communication can promote equity across population groups, increase voter turnout, and strengthen trust towards the society and its actors.
Accessible communications support equity
One obvious way to improve accessibility of communications is to communicate in multiple languages. However, keep in mind that just translating the text...
Tulevien eduskuntavaalien aikaan kannustamme jokaista päättäjää, vaikuttamistyötä tekevää ja ehdolle asettunutta pohtimaan omaa viestintäänsä. Saavutettavalla viestinnällä voidaan lisätä eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta ja äänestysaktiivisuutta sekä vahvistaa luottamusta yhteiskuntaan ja sen toimijoihin.
Saavutettava viestintä tukee yhdenvertaisuutta
Yksi ilmiselvä keino parantaa viestinnän saavutettavuutta on viestiä monikielisesti. Pelkästään tekstin kääntäminen ei kuitenkaan takaa, että viesti saavuttaa kohderyhmäsi. Kuten viestinnässä yleisesti, myös monikielisessä viestinnässä tulisi tarkasti miettiä, millaista tietoa tarvitaan, millainen viestintä puhuttelee ja mitä viestintäkanavia kohderyhmäsi käyttää.
In spring 2022, we surveyed the experiences and lessons learned during the coronavirus epidemic by employees working in services for disabled people. This is one of the few reports that has asked employees about the matter.
Why did we want to know about the experiences of this professional group in particular? The COVID-19 epidemic brought along a completely new situation that also destabilised normal everyday life in services for people with disabilities. Personnel working in...
Kuraattoripalvelut järjestetään uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvinvointialueilla. Aikaisemmin enemmistö kuraattoreista työskenteli opetustoimessa. Muutos on aiheuttanut kuraattoreissa huolta ja kysymyksiä. Jääkö kuraattoripalvelun erityisluonne kouluissa tapahtuvana matalan kynnyksen työnä paitsioon? Korostuvatko sosiaalihuollon velvoitteet? Nostaako selkeämpi kiinnittyminen sosiaalihuoltoon kynnyksen hakeutua kuraattorin luo?
Kuraattoripalveluissa on painotettava lapsen, nuoren ja aikuisopiskelijan etua ja palveluiden saatavuutta
Kuraattori on koulussa ja oppilaitoksessa sosiaalialan asiantuntijana. Suurin osa kuraattoreista on sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Työhön kuuluu yksittäisen oppilaan tai opiskelijan oppimisen, hyvinvoinnin, sosiaalisten ja psyykkisten valmiuksien...
Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Suomessa 13–16-vuotiaista pojista 30 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia on vähintään ylipainoisia. Syynä lasten ja nuorten lihomiseen on fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja ruokaympäristömme muuttuminen yhä enemmän terveyttä uhkaavaan suuntaan.
Ruokaympäristöllä tarkoitetaan elintarvikkeiden hintaan ja verotukseen sekä elintarvikkeiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen, kuin myös tarjontaan ja esillepanoon sekä markkinointiin ja viestintään liittyviä tekijöitä.
Ruokaympäristömme on muuttunut digitaalisen elintarvikemarkkinoinnin myötä merkittävästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Lapset ja nuoret kohtaavat elintarvikkeiden mainontaa...
Kysyimme keväällä 2022 ammattilaisilta, jotka tekevät rahapelihaittoja ehkäisevää tai rahapeliongelmaa hoitavaa työtä, millaisia haasteita on näkyvissä. Vastauksissa korostui verkkorahapelaaminen ja siihen liittyvä velkaantuminen.
Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle internetissä tapahtuvan verkkorahapelaamisen määrä ei ole kasvanut väestötasolla, mutta vastaanotoilla yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisista, korkean riskin verkkorahapeleistä aiheutuvat ongelmat näkyvät.
Suomessa keskustellaan nyt rahapelaamisen yksinoikeusjärjestelmästä luopumisesta ja siirtymisestä lisenssijärjestelmään verkkopelien osalta. On viitteitä, että rahapelaaminen ja rahapelihaitat olisivat viime vuosina vähentyneet Suomessa. Onkin perusteltua pohtia miten mahdollinen lisenssijärjestelmä vaikuttaisi tähän suotuisaan kehitykseen.
Perheoikeudellisissa palveluissa työskentelevät lastenvalvojat ovat näköalapaikalla varhaisen tuen eroauttamisessa, mutta hyödynnetäänkö tuon näköalapaikan tarjoamia mahdollisuuksia riittävästi?
Vanhempien ero koskettaa Suomessa vuosittain noin 30 000 lasta. Lastenvalvojat tapaavat työssään suuren osan eroperheistä: sopimuksia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistettiin vuonna 2021 noin 25 000 ja elatussopimuksia noin 50 000. Sopimusasioiden lisäksi lastenvalvojat hoitavat isyyden ja äitiyden selvittämisiä. Osan lastenvalvojista työtehtäviin kuuluu myös olosuhdeselvityksiä tuomioistuimille sekä adoptioneuvontaa.
Lastenvalvojan tehtäviä hoitaa hyvinvointialueilla noin 145 ammattilaista, joilla on sosiaalialan ylempi...
