Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Ikäihmisten palvelut ovat olleet viime aikoina runsaasti esillä julkisessa keskustelussa, kun henkilöstötilanne on aiheuttanut kansallista huolta. Erityisesti kotihoitoon on ollut haastavaa saada riittävästi hoitajia, ja ensimmäistä kertaa kotihoidon käyntimäärät ovat kääntyneet laskuun. Hoidon laadun lisäksi hoitajien työhyvinvointi ja heidän kokema eettinen kuormitus on herättänyt keskustelua.
Julkisesta keskustelusta puuttuu kuitenkin tietopohja hoitajien tekemästä työstä. Tässä kirjoituksessa avaamme kotihoidon lähihoitajan työpäivän sisältöä ja kuvaamme toimintakyvyltä ja palvelutarpeeltaan kahta erilaista kotihoidon asiakasta.
Työn vaativuus ja itsenäisyys korostuvat lähihoitajan työpäivässä
Iäkkäiden palveluissa tarvitaan vahvaa osaamista mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisen tavoista. Monet iäkkäät kokevat usein monia mielen hyvinvointiin heijastuvia muutoksia esimerkiksi toimintakyvyssä ja ihmissuhteissa. Nämä voivat heikentää iäkkään pystyvyyden tunnetta sekä kokemusta oman elämän hallinnasta.
Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen onkin osa iäkkäiden kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemista. Se on myös keskeinen osa päivittäistä asiakastyötä ja hyvää ikääntyneiden hoivaa.
Mielen hyvinvointi on laaja kokonaisuus ja se tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että elämä on mielekästä ja merkityksellistä. Se sisältää...
Koronapandemian aikana THL huomioi eri väestöryhmät monikielisessä ja -kanavaisessa viestinnässä koko väestön terveyden turvaamiseksi. Eri kulttuuri- ja kielivähemmistöjen tavoittaminen poikkeus- ja kriisitilanteissa on haastavaa, jos systemaattista yhteistyötä ei ole aiemmin tehty riittävästi. Keskinäisen luottamuksen rakentaminen ja sen ylläpitäminen vaativat aikaa ja resursseja sekä pitkäjänteistä yhteistyötä viranomaisten ja eri vähemmistötoimijoiden kesken.
Koronaepidemian jälkeen selvitimme, miten korona-ajan kriisiviestintä näyttäytyi romanitoimijoille. Haastattelimme 14 romanitoimijaa ja yhtä monikielisen viestinnän asiantuntijaa heidän kokemuksistaan korona-ajan kriisiviestinnästä. Seuraavaksi tiivistämme tutkimuksemme tuloksista opit,...
Osallisuus ei aina toteudu riittävästi vammaisille henkilöille suunnatuissa palveluprosesseissa. Osallisuutta tuetaan erilaisten välineiden ja työmenetelmien avulla, mutta niitä ei ole välttämättä aina käytössä. Nämä seikat kävivät ilmi kuntiin ja kuntayhtymiin sekä vammaissosiaalityön ammattilaisille suunnatuista kahdesta kyselystä, jotka ovat osa järjestäjätahon näkökulmasta laadittua Vammaispalvelut vuonna 2022-selvitystä (selvitys julkaistaan toukokuussa 2023).
Lähtökohtia osallisuudelle ja osallistumisen kokemukselle palveluissa ovat oikeus osallistua omien asioiden käsittelyyn ja tulla kuulluksi omassa asiassaan. Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 5 on todettu,...
Rare diseases is a new concept in the field of medicine. At the level of the EU, awareness of the challenges posed by rare diseases began to grow at the beginning of the 21st century. Rare diseases were given a European definition – a disease that affects no more than one person per 2,000. The development of the European knowledge base and the Orphanet database of rare diseases also began.
Eurooppalaisia hyvinvointivaltioita haastavat samat megatrendit. Väestörakenteen muutos, työn muuttuminen, digitalisaatio ja vihreä siirtymä pakottavat valtioita uudistamaan rakenteitaan.
Euroopan komission asetti marraskuussa 2021 työryhmän, jonka tehtävänä oli esittää keinoja, joilla sosiaaliturvaa ja hyvinvointivaltiota voitaisiin vahvistaa sekä kansallisella että Euroopan tasolla. High-Level Group on the Future of Social Protection and of the Welfare State in the EU -työryhmä julkaisi raporttinsa Brysselissä helmikuussa.
Työryhmä koostui pääosin yliopistoiden ja tutkimuslaitosten tutkijoista. Se määritti eurooppalaisen hyvinvointivaltion uudistamisen viitekehykseksi sosiaalisen investoinnin mallin.
THL:n käynnissä olevassa tutkimuksessa on tullut esiin hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin liittyviä ongelmia, jotka uhkaavat tiedolla ohjaamista ja johtamista sosiaalityössä. Myös asiakkaan lakisääteinen oikeus tietojensa kirjaamiseen toteutuu paikoitellen heikosti. Tutkijoiden mukaan ongelmiin tulee puuttua nopeasti, sillä tilanne heikentää jo asiakasturvallisuutta.
Tiedolla johtaminen tähtää vaikuttavuuteen
Tiedolla johtamisella tarkoitetaan tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa. Sen avulla voidaan esimerkiksi kehittää parempia toimintatapoja ja hyödyntää saatavilla olevat resurssit tehokkaammin. Samalla johtamisesta ja ohjaamisesta tulee aiempaa ennakoivampaa: tiedon avulla pystytään valitsemaan parhaiten vaikuttavat työtavat ja...
Vietin nuoruuttani 1990-luvun alussa – aikana, jolloin lama-ajan mittavat säästöt poistivat seksuaaliterveyskasvatuksen koulun pakollisista tehtävistä ja kodin seksuaalikasvatus koostui lähinnä raskaudella ja seksitaudeilla pelottelusta. Ehkäisymenetelmän saadakseen täytyi olla rahaa, samalla kun monissa kodeissa taisteltiin toimeentulosta.
Ei ole yllättävää, että 1990-luvulla raskaudenkeskeytysten määrä lähti erityisesti nuorten kohdalla selkeään kasvuun. Itse kuuluin niihin, jotka päättivät toisin – päädyin tilastoihin 16-vuotiaana teiniäitinä.
Myöhemmin maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille on suositeltu kahdessa seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa. Harva kunta on kuitenkaan tarjonnut...
Kesä ja mökkikausi lähestyvät. Monen silmissä siintää ajatus rennoista lomapäivistä auringonlämmöstä nauttien. Erityisesti helteisinä päivinä kannattaa muistaa juoda riittävästi vettä ja mikäpä olisikaan parempaa janojuomaa kuin lasillinen oman kaivon vettä. Kaivostahan on saanut hyvää vettä jo kymmenien vuosien ajan, joten miksei myös tänä kesänä?
Kaivovesi on maaperän läpi imeytyneestä sadevedestä ja lumien sulamisvedestä muodostunutta pohjavettä. Jos kaivoveden mikrobiologinen ja kemiallinen laatu on moitteetonta, vettä voi turvallisin mielin juoda.
Jokaisen työntekijän panos on arvokas sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen, myös silloin kun mielenterveysongelmat alentavat työkykyä. Tärkeää on tukea toimia, joilla saadaan mielenterveysperusteiset työelämään pääsyn esteet, työpoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenemään.
Kuntoutumisen polku alkaa heti ongelmien ilmetessä
Miten työtä ja sen rakenteita voitaisiin muokata, jotta mielenterveysongelmia kokeva henkilö jaksaisi työssään tai pääsisi kiinni työelämään? Heti ahdistus- tai masennusoireiden ilmentyessä tulee työssä jaksamisen ongelmien ja oireiden seurannan ohella kiinnittää huomioita työkyvyn säilymiseen ja palautumiseen. Moni toivookin mahdollisuutta työntekoon...
