Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta on yksi pahoinvoinnin ilmenemismuoto. Lasten ja nuorten väkivallalla on vakavia yleensä läpi elämän kestäviä vaikutuksia heidän psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyynsä. Vaikka kansainvälisesti lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta on yleisempää poikien välillä, se koskee myös tyttöjä.
Ilmiö on monimuotoinen ja monisyinen. Se on aiheena tunnistettu monin tavoin paitsi THL:ssä, myös laajasti kansainvälisesti, kuten Maailman terveysjärjestö WHO vuosikatsauksessaan toteaa.
THL pyrkii ehkäisemään lasten ja nuorten keskinäistä väkivaltaa monin tavoin. Olemme laatineet lastensuojelun avohuoltoon välineitä, joilla ammattilaiset...
Ihminen luo, erottelee ja yhdistää kielellisenä olentona. Käytetty kieli saattaa ladata todellisuuteen jännitettä tai sanat voivat kuvata todellisuutta jännitteisesti. Kieli voi päästää sisään tai olla ulos sulkevaa, kun se asettaa rajoja yksilön käsityskyvyn kannalta ja määrittää yhteisön toimintaa.
Kuvittelemme, ajattelemme ja suunnittelemme tulevaa toimintaa kielen ja sanojen varassa. Sanat ovat merkityksellinen osa kokonaisuutta ja sen välttämätön ehto. Hyvät sanat yhdistävät eri toimijoita jäsentämään samoin yhteisten käsitteiden sisältöjä.
Millaisen kielen varaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusjärjestelmää pystytetään?
Maailman rakentumisen...
Miltä tuntuisi olla lapsi, joka tuntee koko ajan epäonnistuvansa? Lapsi, joka tuntee, ettei koskaan ole tarpeeksi hyvä? Tai lapsi, jonka onnistumisia kukaan ei huomaa. Päivä toisensa jälkeen saat kielteistä palautetta kaikilta ympäriltäsi. Vähitellen itsetuntosi murenee, muutut vihaiseksi ja päätät taistella yhä kovemmin – tai luovuttaa.
Entä miltä tuntuisi olla tällaisen lapsen vanhempi? Lapsesi saa jatkuvasti raivokohtauksia, huutaa, potkii, kiusaa, riehuu, hajottaa tavaroita, on levoton eikä tottele. Saat myös jatkuvasti negatiivista palautetta lapsesi käyttäytymisestä päiväkodista tai koulusta. Lapsen käytöksen vuoksi et halua lähteä hänen kanssaan enää mihinkään. Kohta huomaat, että elämänpiirisi on kaventunut ja sosiaalinen...
Miltä lapsesta tai nuoresta tuntuu, jos häneltä unohdetaan toistuvasti kysyä, mitä hän haluaisi elämällään tehdä? Tai jos hän ei voi vaikuttaa siihen, miten kuluttaa vapaa-aikansa, mihin ryhmiin kuuluu tai yleensäkään kertoa mielipidettään? Tai miltä hänestä tuntuu, jos ei voi vaikuttaa yhteiskuntaan edes omassa lähipiirissään?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhdessä pohjoismaisten kumppaniensa kanssa työskentelee sen eteen, ettei yhdenkään vammaisen lapsen tai nuoren elämässä olisi näin.
Osallisuudella tai sen puutteella on ratkaiseva merkitys ihmisen elämänlaatuun. Kaikilla ihmisillä...
Arvon tuottaminen väestölle on sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus ja olemassaolon oikeutus. Arvon tuottavat alan ammattilaiset interaktiossa potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Arvon tuottamisen mahdollistavat johtotehtävissä työskentelevät henkilöt kaikilla organisaatiotasoilla.
Terveydenhuollon arvon tuottamisen kategoriat ovat ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen saatavuus ja saavutettavuus, lääketieteellinen ja potilaan kokema laatu ja prosessien toimivuus, yhdenvertaisuus, vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus. Nämä kategoriat ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Esimerkiksi hoidon lääketieteellinen laatu on edellytys vaikuttavalle ja turvalliselle hoidolle, eikä vaikuttavaakaan hoitoa pidä antaa, mikäli haitat...
Eurooppaa uhkaa vähenevä väestö. Lapsia syntyy vähän ja moni perinteisesti korkean syntyvyyden maa on kohdannut vauvakadon 2010-luvulla. Syntyvyys on laskenut nopeimmin Suomessa – kymmenessä vuodessa neljänneksellä. Suomi on myös nopeimmin ikääntyvä Pohjoismaa.
Moni maa, myös Suomi, onkin laatinut kansallisen väestöohjelman, jonka perustella voidaan päämäärätietoisesti tukea syntyvyyttä, työvoiman saatavuutta ja alueiden tasaisempaa kehitystä. Valtioneuvoston kanslia asetti keväällä 2020 selvityshankkeen Suomen väestörakenteen nykytilaan johtaneista syistä. Samalla laadittaisiin politiikkasuositukset kestävän väestönkehityksen turvaamiseksi.
Selvityksestä vastasi tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliiton tutkimuslaitoksesta....
Vuosi sitten kaikissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman alueellisissa hankkeissa mietittiin, miten auttaa nuoria voimaan paremmin. Käynnistyi historiallinen yhteiskehittämisen hanke, jossa mukana on peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon toimijoita yliopistosairaaloita myöten.
Yhteistyöhön kannusti huoli siitä, että apua hakevia nuoria ei pystytä riittävästi auttamaan edes yleisimmissä häiriöissä.
Apu haluttiin tarjota nuoren arkiympäristössä eli kouluissa ja oppilaitoksissa.
Koulutukset käynnissä koko Suomessa
Niinpä ryhdyttiin tuumasta toimeen: valtionavustusrahoituksella koulutetaan koko Suomessa opiskeluhuollon ammattilaisia toteuttamaan interventioita, jotka auttavat lievissä mielenterveyshäiriöissä.
Interventiot on tarkoitettu masennus- ja ahdistusoireisten nuorten hoitoon. Samalla parannetaan avun saantia peruspalveluista,...
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuuri edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taide ja kulttuuri ovatkin löytäneet tiensä osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kunnissa.
Mutta kuinka tehokkaasti kunnat hyödyntävät kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen? Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL tekivät kaksi vuotta sitten ensimmäisen tiedonkeruun hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kulttuurityöstä kunnissa.
Saimme silloin ensimmäistä kertaa koko maan kattavan kuvan, miten kunnat suunnittelevat, johtavat ja arvioivat taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kysyimme kunnilta...
Sosiaalietuuksien verkosto on Suomessa monimutkainen. Se koostuu kymmenistä eri etuuksista, eikä kukaan pysty hallitsemaan kaikkia lainsäädännön yksityiskohtia. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa monimutkaisuus onkin nostettu keskeiseksi ongelmaksi.
Monimutkaisuuden vuoksi kansalaiset eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan joihinkin etuuksiin, heidän on vaikea ymmärtää tehtyjä etuuspäätöksiä tai he eivät osaa ennakoida keikkatyön vaikutuksia toimeentuloonsa. Monimutkaisuus voi johtaa etuuksien alikäyttöön ja jopa vähentää työntekoa, vaikka jälkimmäisestä ei ole juuri tutkimusnäyttöä.
Suomen järjestelmä on monimutkainen osin laajuutensa vuoksi. Sosiaalimenot ovat suuret, tulonsiirrot vähentävät tuloeroja selvästi ja köyhyysaste...
Suomessa kansanterveydellisesti merkittäviä puutiaisten eli punkkien aiheuttamia tauteja ovat puutiaisaivotulehdus eli TBE (Tick-Borne Encephalitis) sekä borrelioosi, joka tunnetaan myös etenkin Lymen tautina. Vuosittain TBE-tartuntoja on tilastoitu noin 60–90 kappaletta, kun taas borrelioosidiagnoosin saa arviolta 7 000 suomalaista vuosittain.
Viime vuosina kummankin taudin levinneisyysalue on laajentunut ja taudit yleistyneet. Parantunut tietoisuus ja tautien diagnostiikka selittää osan kasvusta, mutta hyönteisten välityksellä leviäviin tauteihin vaikuttavat myös esimerkiksi lajien muuttuva levinneisyys. Tähän puolestaan vaikuttavat muun muassa ympäristön- ja ilmaston...
