Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Tutkimusrahoittajat vaativat tutkijoilta yhä useammin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisen tutkimustiedon tuottamista, joka vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan automaattisesti välity päätöksentekoon. Tutkijoilta odotetaan aktiivista osallistumista tutkimustuloksillaan päätöksentekoprosessiin. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu eri tavalla päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Samoin yliopistojen ja tutkimuslaitosten roolit painottuvat eri tavalla eri vaiheissa.
Tutkimuslaitokset osallistuvat lainvalmisteluun
Päätöksentekoprosessin ensimmäinen vaihe on ilmiön tuleminen yleiseen tietoisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ongelmana, jolle tulisi tehdä jotain. Toinen vaihe on tämän ilmiön nouseminen poliittiselle agendalle, esimerkiksi puolueen...
Sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluiden yhteydessä pohditaan usein, miten erilaiset palvelualustat toimivat, ovatko ne saavutettavia tai miten voidaan ehkäistä digisyrjäytymistä eli sitä, että ihminen jää syystä tai toisesta sähköisten palvelujen ulkopuolelle.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että joillekin etäpalvelu kasvokkaisen tapaamisen sijaan voi olla suorastaan helpotus.
Koronan aikana palveluita on siirretty entistä enemmän verkkoon. Jo ennen koronaa osa sosiaalialan ammattilaisista oli havainnut, että joidenkin ihmisten kanssa yhteinen työskentely on helpompi aloittaa etänä kuin lähellä.
Jos ei jaksa lähteä neljän...
Toimintarajoitteensa vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret kokevat muita lapsia ja nuoria enemmän erilaista syrjintää, häirintää sekä seksuaalista ja muuta väkivaltaa. Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseksi on ensisijaisen tärkeää, että heidän kanssaan työskentelevät aikuiset tunnistavat nämä väkivallan eri muodot ja puuttuvat niihin.
Toimintarajoitteisilla lapsilla ja nuorilla, kuten muillakin lapsilla ja nuorilla, on oikeus saada turvataitokasvatusta. Turvataitokasvatus ei poista väkivaltaa, mutta saattaa auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään oikeutensa ja pyytämään apua.
Viime kuukausina Suomessa on jälleen jouduttu pysähtymään useamman traagisen perhe- ja parisuhdesurman tapahtumaketjun äärelle. Olisiko kuolemaan johtanut väkivalta voinut olla estettävissä? Tai viranomaisten välinen yhteistyö toimia paremmin?
Väkivallan taustalla voi vaikuttaa monia tekijöitä, joita on tutkittu myös ennalta estämisen näkökulmasta. Keskeistä on, että viranomaiset ovat saaneet koulutusta väkivaltailmiöistä ja niiden riskitekijöistä, tuntevat toistensa toimintaa ja osaavat puuttua epäiltyyn tai ilmi tulleeseen väkivaltaan ajoissa.
Suomessa järjestelmällinen riskiarviointi tai turvallisuusjohtaminen eri viranomaisten yhteen sovitetuin toimenpitein ei kuitenkaan aina...
Neuvoloista ja niiden tarjoamista palveluista käydään ajoittain aktiivista julkista keskustelua. Ja niin pitääkin, julkisista palveluista on hyvä käydä julkista keskustelua. Usein esitetään, että lastenneuvolat eivät seuraa aikaansa, kun ne vain mittaavat lasten kasvua. Toiset ovat sitä mieltä, että neuvoloiden pitäisi keskittyä tukemaan vain erityisen tuen tarpeessa olevia. Ja kolmannet näkevät digitaaliset palvelut nykyisten historiallisen ansiokkaiden neuvolapalvelujen tulevaisuuden muotona.
Meidän mielestämme neuvolat seuraavat aikaansa. Ja universaaleille neuvolapalveluille, jotka kohtaavat asiakkaansa kasvokkain, on edelleen painavat perusteet.
Lasten terveysseuranta,...
Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyy päivittäin valtava määrä tietoa kansallisiin rekistereihin ja Kelan ylläpitämään Potilastiedon arkistoon. Tiedon tuottajina ovat sote-ammattilaiset niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Tietotuotantoa on leimannut erilaiset menetelmät tuoda tietoa kansallisiin rekistereihin ja osin myös yhteisten kirjaamiskäytäntöjen puute. Kansalliset viranomaiset ovat kehittäneet tietotuotantoaan lähinnä lakisääteisistä tehtävistään käsin, mikä näkyy erilaisina tiedonkeruun ja -käsittelyn ratkaisuina. Esimerkiksi THL on sote-tiedon tilasto- ja tutkimustalo, Kela massiivisten sote- ja etuustietojen arkistoija, jolla on myös omaa tutkimus- ja tilastotoimintaa...
Lehtiotsikoihin nousi tällä viikolla erikoisen kuuloisia uutisia sisäilmaongelmien uusista tutkimustavoista. Mitä toksikologille tulee mieleen näitä uutisia lukiessa?
Ylen uutinen 19.1.: Sisäilman lievätkin haitat saattavat aiheuttaa terveysriskin – lääkäri: Suhtautuminen ongelmiin on karmeaa
Kritiikki ei tarkoita ongelman kieltämistä
Vaikka julkinen keskustelu näyttää kärjistyneeltä, on hyvä muistaa, että itse tavoitteista ollaan yleensä ottaen yhtä mieltä: kosteusvauriot tulee korjata ja ehkäistä, oireilevia ihmisiä pitää auttaa.
On positiivista, että kosteusvaurioiden aiheuttamista terveyshaitoista tehdään tutkimusta ja erityisesti, että tuloksia julkaistaan. Tällöin tutkimuksen toteutusta ja...
Suomen kansallisen huumepolitiikan perusteet luotiin vuonna 1971 säädetyssä huumausainelaissa. Huumeiden käyttö säädettiin rangaistavaksi, ja päävastuu huumetilanteen hallinnasta annettiin poliisille.
Ajan mittaan kävi selväksi, ettei poliisi suoriudu urakasta yksin. Vuoden 1997 huumausainestrategiassa huumeiden käyttäjien hoito sekä haittojen vähentäminen ja ennaltaehkäisy tuotiin poliisitoimen tueksi. Nyt on aika päivittää huumepolitiikka vastaamaan 2020-luvun tilannetta.
Huumekokeilut ovat yleistyneet Suomessa sukupolvi sukupolvelta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 toteuttamassa huumekyselyssä kahdeksan prosenttia 1950-luvulla syntyneistä ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään. Nuoremmissa kannabista...
Naisten ja miesten tasapainoinen edustus yritysten ylimmässä johdossa ei toteudu Suomessa. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ainoastaan kahdeksan prosenttia oli naisia vuonna 2020. Yritysjohdon seurantatilastojen tiedot on jaoteltu vain naisiin ja miehiin.
Seuraavat viisi myyttiä johtajuudesta vaikuttavat mielikuviimme siitä, millainen henkilö on pätevä ja sopiva johtajaksi. Sukupuolella väliä? -hankkeessa selvitettiin, antaako tutkimustieto tukea myyttien todenperäisyydelle.
Myytti 1: Sukupuolella ei ole väliä johtajan valinnassa
Naiset ovat Suomessa miehiä koulutetumpia: naisista vähintään alemman korkeakouluasteen on suorittanut noin 25 prosenttia ja miehistä noin...
Hieman yli sata vuotta sitten Suomea koetteli espanjantaudiksi kutsuttu influenssa. Myös tuolloin ihmisiä kehotettiin välttämään suuria väkijoukkoja ja heille annettiin ohjeita hygieniasta. Koulujakin suljettiin. Koska sosiaaliturvajärjestelmämme oli vielä kehittymätön, töihin mentiin usein kipeänäkin.
Yhteiskunnan muuttuminen ja hyvinvointivaltion kehittyminen näkyy koronaepidemian torjunnassa. Sosiaalisia kontakteja on ollut mahdollista selvästi vähentää.
Moni ammattiryhmä on voinut siirtyä etätöihin, ja sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvokkaisia tapaamisia on korvattu sähköisillä palveluilla.
Esimerkiksi mielenterveystyöhön, kuten psykoterapiaan, liittyvä reaaliaikainen etäasiointi yli viisinkertaistui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna....
