Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Suurin osa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta tehdään yli 13-vuotiaille. Vaikka nuoruusiässä kyky käsitellä ja jäsennellä kokemuksia kasvaa, ovat nuoruuden aikaiset seksuaaliväkivallan kokemukset joissakin tutkimuksissa yhdistyneet jopa vakavampaan ja monimuotoisempaan psyykkiseen oireiluun kuin pienemmillä lapsilla. Seksuaaliväkivaltaa kokeneilla nuorilla on lisäksi usein taustassaan aiempia haavoittuvuustekijöitä, jotka osaltaan ennustavat oireilun voimakkuutta.
Lancetin tutkimuksessa (2019) tarkasteltiin 491 raiskauksen uhrien tukikeskukseen saapunutta, 13−17-vuotiasta nuorta. Yhdeksällä kymmenestä oli väkivaltakokemuksen jälkeisinä viikkoina korkea traumaattisen stressihäiriön riski ja lähes yhtä monella korkea masennusriski. Suurimmalla...
Kuolema on aina ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Se koskettaa paitsi kuolevaa itseään, myös hänen perhettään ja läheisiään. Kuolemaan liittyy usein pelkoa kivuista ja kärsimyksestä. Moni toivoo voivansa vain nukkua pois tai kuolevansa saappaat jalassa.
Hyvä elämä arvokkaaseen kuolemaan saakka
Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan kokonaisvaltaista, aktiivista ja oireenmukaista hoitoa silloin, kun elämän pitkittäminen ei ole hoidon päämäärä. Palliatiivisen hoidon viimeistä vaihetta nimitetään saattohoidoksi.
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tavoitteena on lievittää kipua, hallita muita oireita ja pitää yllä elämänlaatua....
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kritisoineet voimakkaasti sote-uudistuksen ehdotettua rahoitusjärjestelmää. Erityistä arvostelua on saanut osakseen rahoituksen tarveperusteinen osa, joka perustuu THL:n tutkimukseen.
Sote-uudistuksen lakiesityksistä antamissaan lausunnoissa Hus ja kaupungit katsovat, että pääkaupunkiseudun erityispiirteet jäävät huomiotta. Tällaisia ovat esimerkiksi väestönkasvu, maahanmuutto ja eriarvoistumisesta aiheutuva palveluiden tarve.
THL hyödyntää tutkimuksessaan ensisijaisesti tietoja ihmisten palveluiden ja lääkkeiden käytöstä. Niiden avulla mallinnetaan, millainen yhteys sairastavuuden ja julkisten palveluiden tarpeen välillä on. Jos rahoitus perustuisi sairastavuuden sijaan...
Laaja joukko lapsia työssään kohtaavia ammattilaisia on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen saavuttua on lastensuojelulla velvollisuus arvioida välittömästi lapsen kiireellisen suojelun tarve. Seitsemän vuorokauden kuluessa on aloitettava palvelutarpeen arviointi, jollei sitä pidetä ilmeisen tarpeettomana. Arviointi tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta.
Ilmoituksen tehnyt ammattilainen saattaa kohdata lapsen vain kerran, esimerkiksi sairaalan tai terveyskeskuksen päivystyksessä. Usein lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa jatketaan työskentelyä. Näin on esimerkiksi lastenneuvolassa.
Terveydenhoitajat ovat ilmaisseet toiveensa tiedon saannista, mitä lastensuojeluilmoituksen teon jälkeen...
Suuren sosiaaliturvauudistuksen (2020–2027) valmistelun ohella hallitus on toteuttamassa mittaluokaltaan pienemmän, mutta haavoittuvimmassa asemassa olevien kannalta merkittävän, toimeentulotuen kokonaisuudistuksen. Toimeentulotukiuudistus mainitaan hallitusohjelmassa, ja sitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
Sosiaaliturvauudistuksessa parlamentaarinen komiteatyö on vasta lähtenyt käyntiin, mutta toimeentulotukiuudistuksen odotetaan toteutuvan jo kuluvalla hallituskaudella.
Asetelma on kiinnostava, koska toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa se, miten ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet toimivat. Erityisen selväksi tämä on käynyt koronaepidemian aikana, jolloin sosiaaliturvaan on tehty paljon tilapäisiä muutoksia. Toisinaan myös pieniltä vaikuttavilla käytännön muutoksilla voi olla todellisuudessa...
Eriarvoisuus ja siihen liittyvä ihmisryhmien etääntyminen uhkaavat hyvinvointia, turvallisuutta ja luottamusta poliittiseen järjestelmään. Nuoret äänestävät keski-ikäisiä vähemmän, sairaat terveitä ja pienituloiset hyvätuloisia harvemmin. Korkeasti koulutetut sairastavat vähemmän, elävät pidempään ja saavat vaivansa useammin hoidettua kuin vähän koulutetut. Asuinalueet eriytyvät.
Eriarvoistumista on pyritty torjumaan rakenteita korjaamalla. Esimerkkejä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, sosiaaliturvan jakoperiaatteiden uudistaminen ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Näiden lisäksi rakenteet ovat läsnä arjessamme sääntöinä ja kulttuurisina käytäntöinä. Ne säätelevät, keihin luotetaan, keiden puheita kuunnellaan ja...
Raskauden suunnittelu ja lapsen odotusaika ovat elämänvaiheita, jolloin motivaatio koko perheen elintapojen tarkasteluun ja terveyttä edistäviin muutoksiin on usein korkealla. Odottava perhe on onnistunut luomaan uutta elämää ja odottavan äidin keho ylläpitämään raskautta. Oma keho pystyy siis tekemään mahtavia asioita!
Raskausaika tarjoaakin ammattilaiselle mitä parhaimman hetken tukea perhettä etsimään arjen valintoja, jotka lisäävät perheen hyvinvointia ja edistävät terveyttä.
Raskausdiabeteksen riski kasvaa synnyttäjien ylipainon yleistyessä
Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana, myös nuorilla aikuisilla. Vuonna 2018...
Maaliskuussa 2020 Suomi otti käyttöön koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ennennäkemättömät rajoitustoimet, joiden vaikutuksista ei ollut aiempaa kokemusta.
Rajoitustoimien ansiosta epidemian ensimmäisen vaiheen vaikutukset kansalaisten terveyteen jäivät ennakoitua vähäisemmiksi. Joidenkin arvioiden mukaan väestön kokonaishyvinvointi jopa parani kevään aikana.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten perusteella rajoitustoimista kärsivät eniten ne, jotka tarvitsevat sosiaalipalveluita: ikääntyneet, tukea tarvitsevat lapsiperheet, mielenterveyskuntoutujat ja ihmiset, joilla on monia ongelmia. Rajoitukset lisäsivät ruoka-avun tarvetta. Yksinäisyys ja eristäytyminen pahensivat mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Apua tarvitsevien tilannetta pahensi se, ettei rajoitustoimien...
Seuraavat kuntapäättäjät valitaan huhtikuussa 2021. Monet puolueet ovat jo aloittaneet ehdokasasettelunsa ja varsinkin sukupuolten tasa-arvosta kiinnostunut yleisö seuraa tarkasti, miten hyvin sukupuolten tasapainoinen edustus ehdokkaissa toteutuu. Vaalitutkimuksista tiedämme, että tasapainoinen ehdokasasettelu enteilee myös tasapainoista lopputulosta.
Tietoja ehdokasasettelusta ja valituista saadaan vain juridisen sukupuolen mukaan. Kuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista on ollut keskimäärin noin 40 prosenttia. Naisten osuus valituista on jäänyt ehdokas- ja ääniosuutta pienemmäksi ollen esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa 39 prosenttia.
Kuntakohtaiset ja puolueittaiset erot ovat suuria. Sukupuolten...
Sote-uudistus on ollut vireillä jo pitkään, laskutavasta riippuen vuosia tai vuosikymmeniä. Ajan kuluessa tarve palvelujärjestelmän laajamittaiselle uudistamiselle on vain kasvanut.
Kuntien varaan rakentuva palvelujärjestelmämme on sirpaleinen, eikä kaikilla kunnilla ole tarvittavia voimavaroja suoriutua velvollisuudestaan järjestää riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja asukkailleen. Tämä on johtanut eroihin eri alueiden ja eri väestöryhmien palveluissa, millä osaltaan on ollut vaikutusta hyvinvoinnin ja terveyden epätasa-arvoiseen jakautumiseen.
Sote-uudistuksella onkin kiire.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen esitysluonnos sote-uudistukseksi tuli lausuntokierrokselle 15.6.2020. Muiden lausunnonantajien ohessa myös...
