Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
THL on aina ollut ja on edelleen sitä mieltä, että rakennukset tulee suunnitella ja rakentaa hyvin, niitä pitää käyttää ja ylläpitää oikein ja niissä havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot tulee korjata ja oireilu pitää ottaa tosissaan. Tästä olemme viestineet ja tätä olemme tutkineet yli 30 vuotta.
Monet tekijät lisäävät kyselyillä mitattua oireilua
Oireilua ei selitä mikään yksittäinen tekijä: ei ilmanvaihto, sisäilman kosteus, käyttäjien huoli, työpaikan ilmapiiri tai epäpuhtauslähteet. Tämä on tieteellinen tosiasia ja tästä vallitsee yksimielisyys. Tätä...
Suomessa itsemurhakuolemat on tilastoitu vuodesta 1751 alkaen. Näin on muodostunut maailman vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt tilasto itsemurhakuolemista. Se kertoo, kuinka itsemurhat lisääntyivät 1980-luvulle asti ja kuinka itsemurhien ikävakioitu kuolleisuusluku on vuoden 1990 jälkeen vähentynyt puoleen.
Myönteinen käänne tapahtui valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin (1986–1996) aikana. Tästä huolimatta on syytä muistaa, että itsemurhakuolleisuus on maassamme yhä verraten suuri, noin 800 kuolemantapausta vuosittain.
Mielenterveys voi ehtyä tai kasvaa
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi laatimansa mielenterveysstrategian helmikuussa 2020. Strategian tavoitteena on turvata jatkuva ja...
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valmistelu on puolivälissä. Ohjelmalla on viisi tavoitetta, joista yksi on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Miten sen voi menestyksekkäästi saada aikaan?
Muutos vaatii pysyviä rakenteita monialaiselle yhteistyölle ja toimivia malleja eri sisältöalueille. Lisäksi mukana olevilla toimijoilla on oltava riittävästi resursseja, valtaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän työn (hyte) osaamista.
Maaliskuun loppuun asti on meneillään kahden sote-uudistukseen liittyvän rahoituksen hakuaika. Niissä alueet voivat hakea valtionavustusta palvelujen kehittämiseen...
Julkisuudessa on käyty keskustelua, että jopa kymmenettuhannet hoitajat olisivat jättäneet työnsä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tarjolla on ollut lukuja 6 500:n ja 72 000:n välillä.
Mistä on kyse?
Virallinen tilastoluku on niinkin kaukaa kuin vuodelta 2014. Tiedot saadaan kahdesta lähteestä yhdistelemällä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta selviää, ovatko sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneet töissä ja millaisissa tehtävissä, vai ovatko he esimerkiksi eläkkeellä tai työttömänä. Näitä tilastoja täydennetään Valviran rekistereistä, joihin kirjataan kaikki ammatinharjoittamisoikeuden tuovat koulutukset, kuten sairaanhoitajan koulutus, sekä nimikesuojatun...
Käänne on tapahtunut. Olemme vihdoin onnistuneet saamaan otteen lastensuojelua vuosikausia vaivanneesta kriisistä.
Ympäri Suomea on siirrytty uudenlaiseen systeemiseen työtapaan. Uuden työtavan ytimessä on tiimeissä tapahtuva työskentely, johon myös lastensuojelun asiakkaat voivat osallistua.
Äskettäin tehdyt valtakunnalliset selvitykset osoittavat, että systeeminen työtapa tuottaa tuloksia. Työntekijät kokevat työn laadun parantuneen. Myös työhyvinvoinnin kerrotaan lisääntyneen ja asiakkaat kertovat saavansa paremmin apua vaikeisiin elämäntilanteisiinsa.
Muutos ei kuitenkaan ole vielä maalissa, eikä kriisiä ole selätetty. Systeemisen työtavan vakiinnuttaminen ja levittäminen vaatii viisasta johtamista.
Lastensuojelun...
Suomen sosiaaliturva on menestystarina. Pieni ja köyhä maa rakensi lyhyessä ajassa hyvinvointivaltion, jossa sosiaaliturva, palvelut ja koulutus antavat turvaa elämän riskien kohdatessa sekä tasaavat elämän mahdollisuuksia sosiaalisista lähtökohdista riippumatta.
Sosiaaliturvaa on rakennettu erilaisissa poliittisissa suhdanteissa vastaamaan aikansa yhteiskunnan haasteisiin. Työelämä, perheet ja yhteiskunta ovat muuttuneet monelta osin perinpohjaisesti ajoista, jolloin sosiaaliturva rakennettiin.
Nykyinen sosiaaliturvamme ei monelta osin vastaa nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin toimeentulon turvasta, kannustavuudesta ja oman elämän ennakoitavuudesta. Sosiaaliturvaa on myös korjailtu ja uudistettu vuosikymmenien aikana pala...
Suun terveydestä huolehtiminen kuulostaa helpolta: hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla, säännöllinen ateriarytmi, napostelun välttäminen aterioiden välillä ja janojuomana vesi. Käytännössä näissä suun terveyden perusasioissa on kuitenkin vielä paljon petraamista.
Tavoitteena kulttuurinen muutos
Suomalaiset lapset harjaavat hampaitaan keskimäärin selvästi harvemmin kuin lapset Suomen kaltaisissa muissa OECD-maissa. Tilanne on vuosien varrella parantunut, mutta kovin hitaasti.
WHO:n koululaistutkimuksen mukaan 11-vuotiaista suomalaisista tytöistä 66 prosenttia ja pojista 53 prosenttia harjasi hampaansa useammin kuin kerran päivässä vuosina 2013–2014 (kuvio). Suomi sijoittui selvästi...
Kun Sipilän hallituksen kaavailema sote-uudistus kaatui noin vuosi sitten, kaatui myös asiakasmaksu-uudistus. Rinteen ja sittemmin Marinin hallitus ottivat kuitenkin uudistuksen uudelleen työn alle heti alkutaipaleellaan. Aikataulukin pysyi samana kuin Sipilällä: lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta.
Keskiviikkona 12.2. julkaistiin lausuntokierrokselle lähtevä hallituksen esitys, jonka vaikutusten arvioinnissa olin tiiviisti mukana. Ehdotettuja muutoksia on siinä selvästi vähemmän kuin Sipilän hallituksella. Tämä johtunee siitä, että lakia muutetaan lähitulevaisuudessa toistamiseen sote-uudistuksen yhteydessä. Tarkemmasta aikataulusta kukaan ei tiedä.
Tässä...
THL:n rooli on ollut tyttöjen ja naisten silpomisen estämisessä melko pitkälti ohjeiden ja suositusten antamista, tiedon jakamista eri alojen ammattilaisille ja silpomisen esiintyvyyden ja siihen liittyvien asioiden selvittämistä ja tutkimista.
THL:n uuden strategian mukaan työmme tulee kuitenkin perustua syvenevään asiakasymmärrykseen. Asiakkaan tulee olla toiminnan lähtökohta, ei pelkästään toiminnan kohde.
Viime keväänä meille THL:ssä silpomisen estämisen parissa työskenteleville avautui uudenlainen tilaisuus tutustua paremmin asiakkaidemme näkemyksiin, toiveisiin ja tarpeisiin. Pääsimme mukaan silpomista harjoittavista maista lähtöisin olevien naisten keskusteluryhmiin...
Seksuaaliväkivalta puhuttaa julkisuudessa yhä useammin ja hyvä niin. Mitä enemmän puhumme asiasta julkisesti, sen matalammaksi tulee kynnys seksuaaliväkivaltaa kokeneelle hakea apua.
Asian tabuluonteisuuden purkaminen antaa rohkeutta ottaa asia puheeksi. Pelkkä puhuminen ei kuitenkaan auta, vaan tarvitaan myös palveluja.
Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen 2015. Sopimus on juridisesti velvoittava ja sen ansiosta raiskauksen uhrien palvelut ovat maassamme laajenemassa ja paranemassa ja jo parantuneet. Yliopistosairaaloihin on perustettu Seri-tukikeskukset. Viidentenä tukikeskuksena avaa ovensa Seri-tukikeskus OYS Oulussa 3.2.2020.
Syy ei ole raiskatun
Seksuaaliväkivaltaa...
