Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Meistä jokainen tuntee lähisuhdeväkivallan kokijan tai tekijän – lähisuhdeväkivallan merkkien tunnistamisessa kuitenkin puutteita

Lukuaika8 min

Lähisuhdeväkivalta on yhä suuri yksilöllinen, yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen ongelma Suomessa. Tilastot puhuvat karua kieltä.

Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 8 300 uhria vuonna 2017.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 68 prosenttia oli naisia. Syylliseksi epäillyistä puolestaan 78 prosenttia oli miehiä.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Henkirikoskatsauksen mukaan parisuhdekumppanin surmaama nainen oli toiseksi yleisin henkirikoksen uhri vuosina 2010-2018.
Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta 2003-2012 toi esille ettäväkivalta on yleensä ollut viranomaisten tiedossa mutta siihen ei ole...

Lue lisää Meistä jokainen tuntee lähisuhdeväkivallan kokijan tai tekijän – lähisuhdeväkivallan merkkien tunnistamisessa kuitenkin puutteita

Tavoitteeksi aito yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisia palveluita on helppo kannattaa, mutta mitä niillä itse asiassa tarkoitetaan?
Muodollisesti yhdenvertaisissa palveluissa tarjotaan samaa kaikille, eli samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä kohdellaan samalla tavalla.
Suomessa vallitsee vahva universaalin ihanne. Esimerkiksi äitiysneuvolassa tarjotaan lähtökohtaisesti sama palvelu kaikille raskaana oleville naisille. Samanlaiset palvelut eivät kuitenkaan aina riitä kaikille. Neuvolatyössä on tärkeää, että lisäkäyntejä voidaan antaa perheen tarpeen mukaan.
Muodollisesti samanlainen kohtelu voi vahvistaa olemassa olevaa eriarvoisuutta, jos ihmisten erilaisia lähtökohtia ja mahdollisuuksia palvelujen käyttäjinä ei oteta huomioon. Esimerkiksi...

Lue lisää Tavoitteeksi aito yhdenvertaisuus

Rahapelihaittojen ehkäisy on otettava suomalaisen rahapelipolitiikan ykköstavoitteeksi

Arpajaislaki muuttui vuoden 2017 alussa ja kolme rahapeliyhteisöä yhdistyi uudeksi Veikkaus Oy:ksi. Muutosta valmisteltaessa THL:n asiantuntijat nostivat esiin, millaisia uhkia uudistus voi tuoda rahapelihaittojen kannalta. Uhkia olivat esimerkiksi verkossa pelattavien rahapeliautomaattien ja muiden kasinopelien tarjonnan ja markkinoinnin voimakas kasvu uuden yhtiön verkkokaupassa.
Rahapelihaittojen ehkäisyyn päätettiin keskittyä arpajaislain uudistamisen toisessa vaiheessa. Tätä tahtoi hallintovaliokunnan lausunnon mukaan myös eduskunta.
Kuitenkin uudistuksen toisen vaiheen ainoaksi rahapelihaittojen vähentämiseen liittyväksi muutokseksi jäi hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja koskeva pakollinen pelaajien tunnistautuminen. Pakollinen tunnistautuminen onkin...

Lue lisää Rahapelihaittojen ehkäisy on otettava suomalaisen rahapelipolitiikan ykköstavoitteeksi

Nuuskakin voi aiheuttaa terveyseroja – nuuskan saatavuutta pitäisi rajoittaa

Nuuskan käyttö on yleisempää ammattiin opiskelevilla kuin lukiolaisilla. Nuuskan käyttö on tupakoinnista poiketen yleistynyt molemmissa ryhmissä, ja ryhmien väliset erot nuuskan käytössä ovat kasvaneet. Tuoreessa tutkimuksessamme havaitsimme, että nuoren oma toisen asteen koulutusvalinta oli yhteydessä tupakkatuotteiden käytön yleisyyteen vanhempien koulutustaustasta riippumatta.
Se, että tupakkatuotteiden käytön yleisyys eriytyy jo nuorilla eri koulutusryhmissä, on kestämätöntä sekä yleisesti kansanterveyden että väestöryhmien välisten terveyserojen kannalta.
Nuuskan käytön yleistyminen voi johtua siitä, että se koetaan haitattomaksi – nuuskan terveyshaitoista ei tiedetä...

Lue lisää Nuuskakin voi aiheuttaa terveyseroja – nuuskan saatavuutta pitäisi rajoittaa

Seksuaalikasvatuksella voidaan vähentää seksuaaliväkivaltaa

Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuva väkivalta ja häirintä ovat yleisiä lasten ja nuorten arjessa. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan perusopetuksen 4. ja 5.-luokkalaisista pojista ja tytöistä 7 prosenttia oli viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokenut häiritsevää kehon kommentointia tai seksuaalisesti värittynyttä viestittelyä.
Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat häirintää harvinaisempia, mutta perusopetuksen 4.-5.-luokkalaisista pojista ja tytöistä 2 prosenttia oli viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokenut häiritsevää tai pelottavalta tuntuvaa koskettelua tai painostusta koskemaan toisen intiimejä alueita. Eniten häirintää ja väkivaltaa kokevat...

Lue lisää Seksuaalikasvatuksella voidaan vähentää seksuaaliväkivaltaa

Perhekeskuksen kohtaamispaikka tarjoaa toimintaa koko perheelle

Lukuaika5 min

”Mulle oli ainakin – varsinkin siellä alussa – tärkeää että niiku se kokemus, että teki tulitte, ja että joka kerta toivotetaan tervetulleeks.” Perhekeskuksen kohtaamispaikan toimintaan osallistuneen äidin kokemuksessa tiivistyy lapsi- ja perhepalvelujen tavoite siitä, että jokainen vanhempi ja lapsi voi kokea itsensä ainutlaatuiseksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Perhekeskuksen kohtaamispaikalla tarkoitetaan kaikille lapsille ja perheille avointa tilaa, jossa vanhemmat voivat tavata toisiaan ja lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen. Kohtaamispaikassa aikuiset voivat saada vertaistukea, tietoa, ohjausta ja...

Lue lisää Perhekeskuksen kohtaamispaikka tarjoaa toimintaa koko perheelle

Vastaanottokeskusten tarjottava mielekkään tekemisen mahdollisuuksia alueesta riippumatta

Kesäkuussa julkistettu Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (TERTTU) on tuottanut uutta tietoa Suomesta oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella anovien ihmisten terveydentilasta. TERTTU-tutkimus on toistaiseksi laajin turvapaikanhakijoita koskeva väestötutkimus sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Aikaisempaa tietoa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista on ollut niukasti.
TERTTU-tutkimukseen osallistuneista aikuisista selvä enemmistö (83 %) kertoi kokeneensa vähintään yhden järkyttävän tapahtuman, kuten väkivallan kohteeksi joutumisen, joko entisessä kotimaassaan tai turvapaikanhakumatkan aikana. Merkittäviä masennus- ja ahdistuneisuusoireita oli vajaalla puolella. Kolmasosa koki terveytensä...

Lue lisää Vastaanottokeskusten tarjottava mielekkään tekemisen mahdollisuuksia alueesta riippumatta

Suomalaiset arvostavat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita

Sote-uudistusta on suunniteltu jo monen hallituksen aikana. Työ on ollut vaiheikasta ja käänteet jopa dramaattisia, kun uudistusyritykset ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen perustuslaillisiin ongelmiin.
Sote-uudistuksesta on käyty värikästä julkista keskustelua, johon ovat osallistuneet paitsi puolueet myös eri alojen asiantuntijat ja tutkijat, sote-alan ammattijärjestöt sekä yksityisten ja julkisten sosiaali- terveyspalvelujen tuottajat.
Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni on kuulunut keskustelussa vähemmän. Jokainen käyttää joskus elämässään sote-palveluita, ja uudistuksen perimmäinen tavoite on parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. THL...

Lue lisää Suomalaiset arvostavat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita

Sosiaaliturva ei onnistu poistamaan sosiaalista eriarvoisuutta

Hiljattain uutisoitiin, että perimä vaikuttaa yksilöiden tuloihin. Taloustieteilijöiden tutkimuksessa seurattiin 1950-luvulla syntyneiden identtisten ja epäidenttisten kaksosten rekistereitä. Tutkimuksesta tehdyt tulkinnat olivat kiinnostavia: Hyvinvointivaltio ei pysty enää vaikuttamaan tulonjakoon, väittivät yhdet. Pystymme vaikuttamaan siihen, millaisia ominaisuuksia arvostetaan, sanoivat toiset.
Tuloerot eivät kasva, mutta varallisuuserot kasvavat. Suomi eriarvoistuu, vaikka tilastot eivät kaikilta osin sitä todista. Eriarvoisuutta koskevia mittareita on vähän. Paljon silti jo tiedetään: Pienituloinen ja kouluttamaton mies elää todennäköisimmin yhdeksän ja nainen viisi vuotta lyhyemmän elämän...

Lue lisää Sosiaaliturva ei onnistu poistamaan sosiaalista eriarvoisuutta

Nollalinjan kiireisin puolivuotinen – lähisuhdeväkivaltaan tarvitaan apua matalalla kynnyksellä

Lukuaika3 min

Nollalinjaan soitettiin alkuvuoden aikana enemmän kuin koskaan. Toinen toistaan vilkkaammat kuukaudet ovat nyt arkipäivää Nollalinjalla ja toukokuun loppuun mennessä puheluita oli tullut jo lähes 5 500. Yksinomaan toukokuussa Nollalinjaan soitettiin ennätykselliset 1450 puhelua, joista pystyttiin vastaamaan reiluun kahteen kolmasosaan.
Puhelumäärien kasvu johti toisen puhelulinjan avaamiseen viime vuonna. Yhdellä puhelulinjalla kyettiin taannoin vastaamaan vain noin 50-70 prosenttiin puheluista. Nyt, puhelumäärien vakiinnuttua yli tuhannen puhelun kuukausitahtiin, pystytään Nollalinjalla vastaanottamaan 70-80 prosenttia saapuvista puheluista. Isossa kuvassa puhelumäärien trendi...

Lue lisää Nollalinjan kiireisin puolivuotinen – lähisuhdeväkivaltaan tarvitaan apua matalalla kynnyksellä