Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Huom! Blogikirjoituksesta on poistettu 10 ja 12 vuoden ikärajoja koskeva osuus 4.6.2020.
Omakannan käyttöönotto on tehnyt hyvää sekä potilaille että terveydenhuollon toimijoille. Verkkopalvelu, joka näyttää kansalaisen omat terveydenhuollossa kirjatut tiedot, on mullistanut toimintakenttää – pääasiassa hyvällä tavalla. Se on tehnyt potilaista entistä osallisempia omien terveysasioidensa hoidossa.
Meidät terveydenhuollon ammattilaiset Omakanta on lempeästi ohjannut selkokielisempään kirjaamiseen ja samalla kannustanut kertomaan potilaalle entistä ymmärrettävämmin oireista, sairaudesta, tutkimuksista ja hoidosta.
Alaikäisten tietojen näkyminen Omakannassa on keskusteluttanut erityisesti huoltajia. Myös Kanta-palveluiden...
Asiakasosallisuus on aktiivista toimintaa. Se on enemmän kuin asiakaspalautetta. Osallisuus ei tyhjene siihen, että ammattilainen osaa ottaa ihmisen mukaan häneen omiin palveluihinsa. Asiakasosallisuus on osallistamista ja osallistumista laajempi asia. Asiakasosallisuus on parhaimmillaan iso ajattelutavan muutos, niin ammattilaisille kuin meille kaikille muillekin eli palveluiden käyttäjille.
Helsingin kaupungilla on paraikaa käynnissä asiakasosallisuuden muutostyöpaja, jota Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä vetävät. Osana prosessia on haastateltu asiakkaita, ammattilaisia ja johtoa. Johdon näkemyksissä heijastui kaupungin osallisuusstrategia ja sen...
Kulttuurin ja taiteen merkitys yhtenä ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistävänä tekijänä on saamassa yhä painavampaa jalansijaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa ja kehitettäessä.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä esittää tuoreessa raportissaan lukuisia jatkotoimia, joihin kulttuurihyvinvointityön vakiinnuttamiseksi on ryhdyttävä.
Samaisessa raportissa muistutetaan, että Suomi on politiikkaohjelmien ja rakenteiden tasolla taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toiminnan kiinnostavimpia kansainvälisiä esimerkkejä. Viime aikoina käytössä vahvistuneet käsitteet, kuten kulttuurihyvinvointi tai taiteen hyvinvointivaikutukset, kertovat osaltaan tapahtuneesta muutoksesta.
Taiteen ja...
Uuden alkoholilain vaikutukset näyttävät lyhyellä aikavälillä jääneen ennakoitua pienemmiksi. Tästä huolimatta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämää arviota 150 lisäkuolemasta on vaikeaa pitää pelotteluna.
Merkittävimmät muutokset vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa alkoholilaissa (1) olivat ruokakaupoissa myytävien juomien maksimialkoholipitoisuuden nosto 5,5 prosenttiin ja valmistustaparajoituksen poisto, minkä takia kauppoihin tulivat ns. nelosolut ja väkevistä tehdyt juomasekoitukset. Muutosten ennakoitiin lisäävän alkoholin kulutusta ja haittoja.
Tilastojen mukaan kokonaiskulutus (tilastoitu + arvioitu tilastoimaton kulutus) kasvoi 0,4 % vuodesta 2017 vuoteen 2018 ja...
Naiset, jotka ovat synnytyksessään kokeneet epäasiallista tai huonoa kohtelua tai jopa väkivaltana pitämäänsä käytöstä, ovat aloittaneet oman #MeToo-kampanjansa – #minämyössynnyttäjänä-kampanjan. Liike haluaa osoittaa, että synnytysväkivalta (obstetric violence) on todellista myös Suomessa. Kampanjassa perätään muutosta synnytyksen hoidon kulttuuriin ja käytäntöihin.
Mitä on synnytysväkivalta?
Synnytysväkivaltaa ovat puheet ja kirjoitukset, jotka etukäteen pelottelevat synnyttäjää, tai viesti siitä, että synnyttäjän tulee taipua mihin tahansa kohteluun turvallisuuden nimissä. Myös turhat toimenpiteet tai niihin painostus raskausaikana tai synnytyksessä ovat alentavaa kohtelua. Lupaa kysymättä...
Suomessa oli maaliskuussa noin 65 000 pitkäaikaistyötöntä. Heistä noin puolet oli ollut työttömänä vuoden, puolet kaksi vuotta.
Työttömyys on kallista paitsi inhimillisesti, myös euroissa. Työttömyyden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousivat 2006–2016 reilut 2,5 miljardia euroa. Samalla aikavälillä vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä tuplaantui 7 prosenttiin.
Ongelmat ja kustannukset kasautuvat usein pienelle joukolle ihmisiä. Heidän auttamisensa ja kustannusten hillitseminen edellyttävät monialaista sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen yhteensovittamista. Tämä on otettava huomioon tulevassa sosiaaliturvan uudistuksessa.
Asiantuntijoiden mukaan sosiaaliturvan uudistuksen tulisi ohjata ihmisiä toimimaan järjestelmässä...
Raskaudenkeskeytysten määrä Suomessa laskee, ja erityisesti nuorten terveyskäyttäytyminen näyttää tässä(kin) suhteessa olevan edellistä sukupolvea parempaa. Vuonna 2018 keskeytyksiä tehtiin noin 8 600, mikä on vähemmän kuin kertaakaan vuonna 1970 voimaan tulleen lainsäädännön aikana.
Suomalainen aborttikeskustelu on viime vuosikymmeninä ollut suhteellisen rauhallista, ja siihen liittyvä arvokeskustelu melko maltillista. Valtaosa suomalaisista ei vaikutakaan kokevan aborttia erityisen ongelmallisena kysymyksenä, eikä keskustelu naisen oikeuksista ole noussut merkittävään rooliin Suomessa.
Nykyinen lainsäädäntö on kuitenkin siirtänyt päätäntävallan abortista naiselta lääkärille. Naisen oikeus...
Keskustelu sisäilmaongelmien ympärillä käy kiivaana ja lähes joka päivä uutisoidaan uusista sisäilmaongelmaisista kohteista, joissa ihmiset oirehtivat monin eri tavoin. Sisäilman haitallisuutta mittaavalle testille olisi kova kysyntä ja myynnissä onkin jo muutama sisäilman toksisuutta eli myrkyllisyyttä mittaava testi.
Näitä testejä markkinoidaan luotettavina ja toistettavina, ja niiden kerrotaan jopa antavan tarkan kuvan sisäilman terveellisyydestä. Yhtäkään näistä testeistä ei kuitenkaan ole hyväksytty viranomaiskäyttöön. Lisäksi TTL:n, THL:n ja Itä-Suomen yliopiston toksikologit ja asiantuntijat varoittelevat toksisuustestien käytöstä ja tulosten tulkinnasta.
Mistä...
Eriarvoisuuden vähentäminen on mitä todennäköisimmin kesällä työnsä aloittavan hallituksen pöydällä. Näin on ollut monesti aiemminkin; viime vuosikymmeninä useat poliittiset ohjelmat ovat tähdänneet samaan tavoitteeseen.
Eriarvoisuus on käsitteenä petollisen monimielinen ja monitahoinen. Käsitteestä avautuvia näkökulmia on useita – yksi viittaa eriarvoisuudella syrjintään ja yhdenvertaisuuden puuttumiseen lain edessä, toinen puhuu erityisesti taloudellisesta eriarvoisuudesta, kuten köyhyydestä ja tuloeroista. Usein eriarvoisuus palautuu myös keskusteluun mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Yksi näkökulma eriarvoisuuteen on se, miten hyvinvointi ja terveys jakautuvat väestössä. Kaikki terveydessä ja hyvinvoinnissa...
Leipäjonojen sitkeä olemassaolo on jo pitkään ollut suomalaisen hyvinvointivaltion huomattavimpia häpeäpilkkuja. Leipäjonot nöyryyttävät niissä jonottavia ja ruoka-avun tarve kertoo yhteiskunnassamme vallitsevasta eriarvoisuudesta äänellä, jota on vaikea juhlapuheilla peittää. Sosiaaliturvan vähimmäistaso ei parhaista pyrkimyksistä huolimatta riitä kattamaan edes perustarpeita kaikista heikoimmille.
Tarpeellisuudestaan huolimatta ruoka-apua ei tunnusteta osaksi sosiaaliturvajärjestelmää, mutta osa yltäkylläistä ruokajärjestelmäämme se ilmiselvästi on. Se kanavoi joko tuottajien tai kaupan ylijäämää niille, jotka jäävät molempien järjestelmien marginaaleihin.
Leipäjonojen sijaan yhteisruokailuja ja kohtaamisen paikkoja
Viime aikoina on alettu...
