Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Koulu on kodin ohella yksi merkittävimmistä lapsen kasvuympäristöistä. Osallisuuden tunne on osa lapsen kokemaa hyvinvointia. Kun lapset ja nuoret saavat vaikuttaa koulun toimintaan, he kokevat tulevansa kuulluksi ja heidän motivaationsa paranee.
Lasten osallisuuden kokemuksia koulussa on tarkasteltu monissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Esimerkiksi vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn tulokset tuovat esiin monia mielenkiintoisia asioita lasten maailmasta: Kuusi prosenttia 4. ja 5. luokan oppilaista vastasi kyselyssä, että opettajat eivät ole koskaan kiinnostuneet siitä, mitä heille kuuluu. 58 prosenttia taas...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hyvin monipuolinen tutkimus-, asiantuntija- ja kehittämislaitos – näin olemme tottuneet esittelemään itsemme. Tehtäväkenttämme on niin monipuolinen, että joskus voi olla vaikea nähdä, mikä tieteellisen tutkimuksen asema lopulta on THL:ssä.
Laajan tehtäväkirjon keskellä tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin aivan oma erityinen paikkansa.
Laaja selvitys THL:n tutkimustoiminnasta kertoo, että valtaosa THL:n haasteista liittyy tavalla tai toisella tieteellisen tutkimuksen asemaan laitoksessa. Tutkimus nousee esille, kun puhumme rahoituksen turvaamisesta tai THL:stä riippumattomana viranomaisena, luotettavana asiantuntijana ja kiinnostavana...
Valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus on herättänyt kansallisen tiedonjanon. Toimintojen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi tarvitaan tietoa monella tasolla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain (ns. järjestämislaki) luonnoksen mukaan THL arvioi jatkossa maakuntien kykyä järjestää palveluja laissa määrätyllä tavalla. Palvelujen järjestäjänä maakunta on velvoitettu seuraamaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa palvelutuotannon suunnittelemiseksi ja toisaalta arvioimaan palveluntuottajien tarjoamien palvelujen laatua. Kuntapäättäjien taas tulisi pystyä seuraamaan väestönsä terveyttä ja hyvinvointia omassa kunnassaan.
Mistä luotettava suunnittelussa ja arvioinnissa käytettävä tieto...
Tulevassa sote-maailmassa maakuntien elinkelpoisuus on tiukasti kansallisessa ohjauksessa, kun maakuntien sote-kustannusten kehitystä seurataan jatkossa kansallisella tasolla nykyistä tarkemmin.
Järjestäjälle tulee paineita valvoa palvelutuotantoa ja sen onnistumista monella eri tavalla. Toiminnan, tuottavuuden ja laadun kolminaisuus on keskeinen elementti. Sitä tukevat muut sote-uudistuksen strategiset tavoitteet, joita ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja saatavuus.
THL:n arviointitehtävä ryydittää maakuntien toiminnan seurantaa, jolloin kehityksen kirittäjäksi saadaan maakuntien välinen suoriutumiskyky sote-uudistuksen eri strategisilla mittareilla arvioituna.
Tietojen esittäminen visuaalisesti ja niiden vertailu muiden maakuntien vastaaviin tietoihin paljastaa maakunnan suoriutumiskyvyn....
Arvostettu brittiläinen lääketieteen lehti The Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa osoitettiin, että matala sosiaaliluokka on terveysriski. Erittäin laajaan väestöseuranta-aineistoon perustuneen tutkimuksen mukaan se on riskinä verrattavissa epäterveellisiin elintapoihin. Tutkimuksessa seurattiin kaikkiaan 1,7 miljoonaa ihmistä seitsemästä korkean elintason maasta, mm. USA:sta, Australiasta ja Sveitsistä.
Seurannan aikana kuolleita oli yli 300 000. Tutkimus osoitti, että matala sosiaalinen asema lyhensi elinajanodotetta 2,1 vuodella. Tätä suurempia terveysriskejä olivat vain tupakointi (4,8 vuoden menetys) ja ylipaino (3,9 vuoden menetys).
Perinteisiin terveyden...
Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan.
Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitykseen. Esimerkiksi hoitotaakan ja erilaisten tukien tarpeen ennakointi ja niihin vaikuttavat tekijät ovat päätöksenteossa keskeisiä.
Ennakointia voidaan tehdä mm. erilaisten...
Suomessa on käynnissä pimeyden ja valon voimien kamppailu. Tämän käsityksen saa tunteita herättävästä kesä-talviaikakeskustelusta. Monissa maissa tällä keskustelulla on pitkät perinteet. Britanniassa kesäaikaa ja valoisia iltoja on kannatettu kansanliikkeen voimin, Australian eri osavaltioissa asiasta on järjestetty useita kansanäänestyksiä ja Queenslandissa jopa perustettu yhden asian puolue ajamaan kesäajan käyttöönottoa.
Jos EU:n komission direktiiviesitys toteutuu, kellojen siirtämisestä luovutaan. Jäsenmaiden päätettäväksi jää aikavyöhykkeen valinta eli käytännössä pohdinta, noudatetaanko nykyistä talvi- vai kesäaikaa.
Päätös joudutaan tekemään voimakkaiden kansalaismielipiteiden mutta verraten...
Miten rakentaa toimivat ja oikea-aikaiset palvelukokoisuudet ja -ketjut maahanmuuttajaperheelle, syrjäytyneelle nuorelle tai lähiön yksinhuoltajaperheelle, jolla ei ole tukiverkkoja?
Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat ilmiöt ovat usein monimutkaisia vyyhtejä, jotka voivat syntyä yllättäen ja joista selviytymiseen eivät riitä rutiininomaiset ratkaisut. Niitä voidaan verrata tutkimuksissa kuvattuihin ilkeisiin ongelmiin (wicked problems), jotka ovat moniulotteisuutensa vuoksi vaikeita hahmottaa ja joista on ennalta saatavissa vain rajallisesti tietoa.
Ymmärrys kasvaa, kun ilkeitä ongelmia tarkastellaan eri näkökulmista, pilkotaan osiin ja kun tiedon määrä lisääntyy. Tällaisessa...
Vuoden 2018 alussa alkanut osallistavan sosiaaliturvan kokeilu on nostanut esiin kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta.
Kokeilun tarkoituksena on vähentää uusilla tavoilla riippuvuutta toimeentulotuesta ja tutkia, miten toimeentulotuen asiakkaiden ohjaus Kelasta sosiaalityöhön toimii niin sanotun eTotu-järjestelmän kautta.
Kokeilu aloitettiin kuudessa kunnassa. Nyt mukana on viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Tampere ja Raisio. Kokeilukunnat ovat tarttuneet innokkaasti mahdollisuuteen kehittää sosiaalityötä.
Valitettavasti joissakin kunnissa into on näyttänyt latistuvan helposti.
”Vaikka pätevä sosiaalityöntekijä olisi tarjolla omassa kunnassa, muutaman kunnan kohdalla on tullut esiin, että...
Kentältä kuului viestiä, että sote-ammattilaiset kaipaavat apua monikulttuuristuvan asiakaskunnan palvelemisessa. Helpotusta eri kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamiseen ryhdyttiin COPE-hankkeessa miettimään keväällä 2017. Selvitystyön, haastattelujen sekä sote-ammattilaisten toiveiden kartoittamisen jälkeen toteutettiin kaksi koulutusinterventiota, joista ensimmäinen tapahtui sosiaalihuollossa ja toinen sairaalassa.
Interventioiden luentomuotoinen opetus oli osallistujien mieleen. Hektisestä työstä irrottautuminen ennalta sovittuina ajankohtina osoittautui kuitenkin vaikeaksi ja osallistujajoukko jäi usein pieneksi. Tämä vahvisti näkemystämme, että eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaamisen avuksi tarvittiin paikasta ja ajankohdasta riippumaton kouluttautumisvaihtoehto. Tästä...
