Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Lapsen odotus ja syntymä ovat iso muutosvaihe elämässä. Vanhemmat kokevat oikeutetusti itsensä epävarmoiksi lasta odottaessaan ja lapsen syntymän jälkeen. Kaikki vanhemmat tarvitsevat jossain vaiheessa tietoa ja tukea. Monet hakevat sitä ensimmäiseksi netistä ja erilaisilta keskustelufoorumeilta, joiden tarjoama tieto voi olla ristiriitaista tai jopa täysin väärää. Keskeinen kysymys on, miten vanhemmat päätyisivät ajantasaisen ja arvioidun tiedon pariin.
Meille tulee vauva -opas syntyi 1980-luvulla ja sen sisällöstä vastasi Stakesissa työskennellyt kehittämispäällikkö, FT Sirpa Taskinen. Opas tarjosi vanhemmille...
The International Day of Zero Tolerance for Female Genital Mutilation was held on 6 February. This is also a topical concern in Finland: tens of thousands of women and girls living in Finland come from countries where the tradition of female circumcision continues to be practised.
Female circumcision is an ancient tradition
Female circumcision is an ancient cultural tradition which has been practised around Africa, Asia and Middle East. In these cultures, circumcised girls have been...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jakaa kunnille vuosittain noin kolme miljoonaa rokoteannosta, joiden yhteenlaskettu hankintahinta on hieman yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Pelkästään MPR-rokotusten arvioidaan säästävän joka vuosi 457 elinvuotta ja 38 miljoonaa euroa. Kansallisen rokotusohjelman nykyiset rokotukset maksavat itsensä takaisin vähintään viisinkertaisesti. THL:n tutkijat Heini Salo ja Terhi Kilpi kuvaavat kansallisen rokotusohjelman terveys- ja talousvaikutuksia artikkelissaan Duodecim-lehden Suomi 100 vuotta -julkaisussa.
Milloin rokottaminen kannattaa ja milloin ei?
Vaikka rokotusohjelma on yksi Suomen terveydenhuollon suurimmista menestystarinoista, rokottaminen...
Kapkaupungista loppuu vesi. Ihmiskunnan makean veden käytöstä 70 % kuluu maatalouden kasteluvetenä. Sen sijaan Suomesta ei puhdas vesi lopu, mutta osaammeko arvostaa sitä? Vai onko tämä maailman mittakaavassa ylellisyyshyödyke meille itsestäänselvyys?
Jotain arvostuksen puutteesta kertoo se, että puhdas vesi huomattiin julistaa ihmisoikeudeksi vasta vuonna 2010. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan, mutta edelleenkin yli 1 000 lasta päivässä kuolee huonon hygienian aiheuttamiin ripulitauteihin.
Suomessa talousveden saastuminen ei uhkaa ihmishenkiä. Suomalaisessa vesiepidemiassa sairastetaan tyypillisesti pari päivää vatsatautia, joka...
Havahduin taannoin sähköisten tietojärjestelmien valppauteen havaita ja poimia ilmiöitä. Etenkin kun tieto esitetään graafisesti, kuten tällä sivulla olevassa kuvassa.
Toisen käyrän mukaan kaikki oli odotettua ja ennustettavaa vuoden 2015 alkuun asti, mutta sitten käyrä meni villiksi ja vaihtelua esiintyi silmin nähden paljon. Toinen käyrä taas jatkoi kapuamistaan ylöspäin. Molempien pitäisi mitata lääkeostojen lukumääriä kuukausittain indikaattorimaisesti ja jatkuvasti. Hetken seurasin käyriä huuli pyöreänä ja sitten ryhdyin etsimään selityksiä uusille havainnoille.
Toinen, violetti käyrä kuvaa lääkkeiden suorakorvauksia apteekeissa...
Arvaan, että joku 60 000 suomalaisesta voi tällä hetkellä miettiä, miksi tieto hänen terveystottumuksistaan ja lääkärikäynneistään kuuluu THL:lle.
Eikä se sellaisenaan kuulukaan. Me kysymme, jotta päättäjät ja palveluja kehittävät tietäisivät, miten eri väestöryhmät voivat ja mitä palveluja he tarvitsisivat.
Viime vuoden puolella lähetimme 60 000 suomalaiselle FinSote-kyselyn. Siihen ehtii vielä vastata.
Lomakkeessa on satakunta kysymystä esimerkiksi syömisestä, liikkumisesta sekä sote-palvelujen käytöstä.
Miksi FinSotessa kysytään kasvisten, marjojen ja voin syömisestä?
Näillä muutamalla karkealla ruokakysymyksellä pystymme tarkastelemaan eri-ikäisten aikuisten ravitsemustottumuksia sekä niiden alueellisia...
”Lapsuus ja vanhemmuus eivät toteudu tyhjiössä.” Näillä sanoilla MLL:n Esa Iivonen aloitti puheenvuoronsa Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa -seminaarissa. Arvot, normit ja palvelurakenteet vaikuttavat perustavalla tavalla lasten ja perheiden elinoloihin ja hyvinvoinnin rakentumiseen.
Tulevat maakunnat järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä lasten ja perheiden kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pitävät huolta niiden yhdenvertaisesta saatavuudesta koko maakunnan alueella.
On maakuntien vastuulla sovittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteen lähipalveluperiaatteella toimivaksi kokonaisuudeksi.
Toimintaympäristö muuttuu
Miten muuttuvassa toimintaympäristössä voidaan varmistaa...
FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneet saavat helmikuun aikana henkilökohtaisen terveysprofiilinsa. Näin kattavaa palautetta ei aiempiin tutkimuksiimme osallistuneille ole annettu. Terveysprofiili sisältää tietoja yleisimmistä kansantaudeista ja toimintakyvystä sekä tärkeimmistä näihin vaikuttavista tekijöistä, joihin yksilö voi usein omilla valinnoillaan vaikuttaa. Mukana on henkilön omia mittaustuloksia terveystarkastuksesta sekä tuloksia, jotka pohjautuvat kyselylomakkeilla annettuihin tietoihin (esim. alkoholin riskikäyttö, psyykkinen kuormittuneisuus).
Omien tulosten lisäksi terveysprofiilissa on tietoa viite- tai tavoitearvoista sekä väestön keskiarvotuloksista. Tutkimukseen osallistuneella on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus verrata...
Toimintatapoja tulee arvioida aika ajoin uudelleen. Tämä koskee myös huumepolitiikkaa. Huumausaineiden käytön rangaistavuuden tarpeellisuudesta tulisi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Mielestämme huumeiden käyttöön tulisi puuttua pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin kuin rikoslailla ja rangaistuksilla. Kannabiksen ja sen kaupan laillistaminen ei sen sijaan ole Suomessa ajankohtaista.
Käytön rangaistavuudesta luopumista tukevat monet kansainväliset järjestöt, kuten WHO ja Global Commission on Drug Policy, jotka esittävät, että huumeiden käyttöön tulisi puuttua muutoin kuin käyttäjiä rankaisemalla. Tämä koskisi kaikkia huumausaineita.
Suomen nykykäytäntö
Suomessa...
Muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentässä on sekä perheiden että yhteiskunnan kannalta yhä tärkeämpää nostaa esiin ajantasaisia näyttöön perustuvia lasten, nuorten ja vanhempien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä mittareita ja työmenetelmiä. Olemme havainneet, että niitä ei välttämättä edelleenkään tunneta riittävästi tai osata ottaa käyttöön asianmukaisella tavalla.
Aitoa kohtaamista ei voi korvata millään
Lapsen, nuoren ja vanhempien tilanne ja tuen tarve ratkaisevat, mitä mittaria tai menetelmää kannattaa hyödyntää. Jotta tilanteesta saadaan kattava käsitys, vaatii se aina työntekijältä pysähtymistä ja...
