Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Havahduin taannoin sähköisten tietojärjestelmien valppauteen havaita ja poimia ilmiöitä. Etenkin kun tieto esitetään graafisesti, kuten tällä sivulla olevassa kuvassa.
Toisen käyrän mukaan kaikki oli odotettua ja ennustettavaa vuoden 2015 alkuun asti, mutta sitten käyrä meni villiksi ja vaihtelua esiintyi silmin nähden paljon. Toinen käyrä taas jatkoi kapuamistaan ylöspäin. Molempien pitäisi mitata lääkeostojen lukumääriä kuukausittain indikaattorimaisesti ja jatkuvasti. Hetken seurasin käyriä huuli pyöreänä ja sitten ryhdyin etsimään selityksiä uusille havainnoille.
Toinen, violetti käyrä kuvaa lääkkeiden suorakorvauksia apteekeissa...
Arvaan, että joku 60 000 suomalaisesta voi tällä hetkellä miettiä, miksi tieto hänen terveystottumuksistaan ja lääkärikäynneistään kuuluu THL:lle.
Eikä se sellaisenaan kuulukaan. Me kysymme, jotta päättäjät ja palveluja kehittävät tietäisivät, miten eri väestöryhmät voivat ja mitä palveluja he tarvitsisivat.
Viime vuoden puolella lähetimme 60 000 suomalaiselle FinSote-kyselyn. Siihen ehtii vielä vastata.
Lomakkeessa on satakunta kysymystä esimerkiksi syömisestä, liikkumisesta sekä sote-palvelujen käytöstä.
Miksi FinSotessa kysytään kasvisten, marjojen ja voin syömisestä?
Näillä muutamalla karkealla ruokakysymyksellä pystymme tarkastelemaan eri-ikäisten aikuisten ravitsemustottumuksia sekä niiden alueellisia...
”Lapsuus ja vanhemmuus eivät toteudu tyhjiössä.” Näillä sanoilla MLL:n Esa Iivonen aloitti puheenvuoronsa Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa -seminaarissa. Arvot, normit ja palvelurakenteet vaikuttavat perustavalla tavalla lasten ja perheiden elinoloihin ja hyvinvoinnin rakentumiseen.
Tulevat maakunnat järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä lasten ja perheiden kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pitävät huolta niiden yhdenvertaisesta saatavuudesta koko maakunnan alueella.
On maakuntien vastuulla sovittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteen lähipalveluperiaatteella toimivaksi kokonaisuudeksi.
Toimintaympäristö muuttuu
Miten muuttuvassa toimintaympäristössä voidaan varmistaa...
FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneet saavat helmikuun aikana henkilökohtaisen terveysprofiilinsa. Näin kattavaa palautetta ei aiempiin tutkimuksiimme osallistuneille ole annettu. Terveysprofiili sisältää tietoja yleisimmistä kansantaudeista ja toimintakyvystä sekä tärkeimmistä näihin vaikuttavista tekijöistä, joihin yksilö voi usein omilla valinnoillaan vaikuttaa. Mukana on henkilön omia mittaustuloksia terveystarkastuksesta sekä tuloksia, jotka pohjautuvat kyselylomakkeilla annettuihin tietoihin (esim. alkoholin riskikäyttö, psyykkinen kuormittuneisuus).
Omien tulosten lisäksi terveysprofiilissa on tietoa viite- tai tavoitearvoista sekä väestön keskiarvotuloksista. Tutkimukseen osallistuneella on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus verrata...
Toimintatapoja tulee arvioida aika ajoin uudelleen. Tämä koskee myös huumepolitiikkaa. Huumausaineiden käytön rangaistavuuden tarpeellisuudesta tulisi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Mielestämme huumeiden käyttöön tulisi puuttua pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin kuin rikoslailla ja rangaistuksilla. Kannabiksen ja sen kaupan laillistaminen ei sen sijaan ole Suomessa ajankohtaista.
Käytön rangaistavuudesta luopumista tukevat monet kansainväliset järjestöt, kuten WHO ja Global Commission on Drug Policy, jotka esittävät, että huumeiden käyttöön tulisi puuttua muutoin kuin käyttäjiä rankaisemalla. Tämä koskisi kaikkia huumausaineita.
Suomen nykykäytäntö
Suomessa...
Muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentässä on sekä perheiden että yhteiskunnan kannalta yhä tärkeämpää nostaa esiin ajantasaisia näyttöön perustuvia lasten, nuorten ja vanhempien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä mittareita ja työmenetelmiä. Olemme havainneet, että niitä ei välttämättä edelleenkään tunneta riittävästi tai osata ottaa käyttöön asianmukaisella tavalla.
Aitoa kohtaamista ei voi korvata millään
Lapsen, nuoren ja vanhempien tilanne ja tuen tarve ratkaisevat, mitä mittaria tai menetelmää kannattaa hyödyntää. Jotta tilanteesta saadaan kattava käsitys, vaatii se aina työntekijältä pysähtymistä ja...
Tänään, 6. helmikuuta vietetään kansainvälistä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen vastaista päivää. Aihe on ajankohtainen Suomessakin: meillä elää kymmeniä tuhansia tyttöjä ja naisia, joiden lähtömaassa ympärileikkausperinnettä vielä harjoitetaan.
Ympärileikkaus on ikivanha perinne
Tyttöjen ympärileikkaus on ikivanha kulttuurinen perinne, jota on harjoitettu eri puolilla Afrikkaa, Aasiaa ja Lähi-itää. Ympärileikattu tyttö on ollut omassa kulttuurissaan kaunis, hyväksytty, arvostettu ja naimakelpoinen. Ympärileikkauksella on tavoiteltu tytön suojelua ja sillä on ajateltu olevan myös puhtautta edistäviä vaikutuksia.
Kansainvälistymisen ja kansainvälisen muuttoliikkeen myötä tieto...
”Mikäli parannustyössäni tai sen ulkopuolella ihmisten keskuudessa näen tai kuulen sellaista, mitä ei pidä levitettämän, vaikenen ja pidän sitä salaisuutena.”
Hippokrates kirjoitti sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojan peruslausekkeita lähes 2 500 vuotta sitten. Edelleenkin lääkärinvalassa toistetaan luottamuksellisten tietojen salassa pitämistä, ja samoja periaatteita koulutetaan muillekin sote-ammattilaisille.
Sote-palvelut ovat kuitenkin muuttuneet ja sähköistyneet vauhdikkaasti antiikin Kreikan ajoista. Tietojen sähköinen jakaminen järjestelmien ja organisaatioiden välillä lisääntyy, ja esimerkiksi sähköisiä lääkemääräyksiä toimitetaan kuukausittain useita miljoonia. Terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalipalveluissa siirrytään...
Huhtikuussa tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Suomessa julkaistiin ns. menneisyystutkimus sijoitettuina olleiden lasten kokemasta kaltoinkohtelusta. Sen lukeminen pysäyttää ja ahdistaa.
Raportti pakottaa kysymään, millaisia kokemuksia tällä hetkellä sijaisperheissä, ammatillisissa perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksissa elävillä lapsilla ja nuorilla on? Mitä tosiasiallisesti tiedämme heidän hyvinvoinnistaan? Miten voimme kehittää sijoitetuille lapsille ja nuorille suunnattua tukea ja palveluita, jos emme tiedä tai ota huomioon heidän kokemuksiaan?
Lastensuojelullisin toimenpitein sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei ole saatavilla kattavaa seurantatietoa Suomessa. Ylipäätään...
Osatyökykyisen pitäisi päästä hoitoon ja kuntoutukseen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Kuusi maakunnallista kokeilua etsii parhaillaan uusia tapoja hoitoon ja kuntoutukseen pääsyyn ja rakentaa uudenlaisia yhteistyöverkostoja ammattilaisten välille. Kokeilujen tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaiden siirtymiä palvelusta toiseen. Tuore Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti nosti myös esiin tarpeen kehittää palvelupolkuja.
Maakunnalliset kokeilut ovat osa Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projektia, joka on yksi kahdeksasta Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankeen projektista. Kokeilut jatkuvat vuoden 2018 syksyyn. Olemme koonneet tähän muutaman poiminnan kokeilujen menetelmistä...
