Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Satunnaistusta ei tule pelätä terveydenhuollon toiminnan vaikutusten arvioinnissa. Se on kiistattomin ja yksiselitteisin tapa selvittää, mikä on paras hoito.
Terveydenhuollon vaikutusten arviointi on SOTE-uudistuksen voimaantuloa odottaessa tärkeämpää kuin ehkä koskaan aiemmin. THL on tiivisti mukana kehittämässä sekä väestön terveyttä ja terveydenhuollon toimintaa kuvaavaa SOTE-tietopohjaa että laatimassa kriteereitä ja indikaattoreita maakuntien sote-palveluiden arvioimiseksi.
Pelkkä tietopohja ja indikaattorit eivät kuitenkaan yksinään riitä: tarvitaan myös terveydenhuollon toimenpiteiden eli ns. interventioiden arviointia.
Silloin on hyvä muistaa, että kokeilut ja erilaiset koeasetelmat...
Suomen hallitus päätti elokuun lopun budjettiriihessä rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamista. Lupaviranomaista koskeva lainsäädäntö on menossa eduskuntakäsittelyyn tämän syksyn aikana – pitkän valmistelun jälkeen. Toteutuessaan laki purkaa moninkertaista byrokratiaa, joka on estänyt rekisteritiedon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamien tietojen hyödyntämistä.
Samalla avautuvat laajempaan käyttöön ne tietovarannot, joiden käyttöön joillakin organisaatioilla – kuten THL:llä – on käytännössä ollut lähes yksinoikeus.
Julkisia tietovarantoja on usein verrattu öljy- tai kaivosteollisuuteen. Vertaus on monilta osin osuva. Luonnonvarojen,...
Valoisa mieli, toimiva muisti ja hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän ainesosia – kaikki haluavat varmasti säilyttää ne pitkälle vanhuuteen. Mielihyvää tuottavat asiat antavat voimaa arkeen, ja tasapainoinen arki ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä.
Monet viitteet osoittavat, että useissa kansanterveysongelmissa olemme menossa parempaan suuntaan. Aivoterveydessä meillä on kuitenkin vielä haasteita. Suomalaisten mielenterveys ei ole tapahtunut yhtä myönteistä kehitystä kuin esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa tai syöpien hoidossa. Muistisairauksista kärsivien määrän lisääntyminen huolestuttaa, kun väestö ikääntyy.
Aivosairauksien ja niiden...
Teknologian kehitys vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa. Myös iäkkäiden ihmisten kotihoidon sisällöt ja vuorovaikutuksen muodot asiakkaiden ja työntekijöiden välillä ovat murroksessa.
Muutos on sekä vähittäistä että työnteon tapoja syvältä muokkaavaa. Esimerkiksi GPS-paikannuksen tai puhelimen lisääminen turvarannekkeeseen ovat vähittäisiä kehitysaskeleita, jotka eivät kuitenkaan mullista työnteon tapaa kotihoidossa. Teknologia näyttelee parannuksista huolimatta melko passiivista roolia työssä.
Erilaisten liikettä ja arkirutiineja seuraavien kameroiden ja antureiden lisääminen kotiin on esimerkki toimintaa syvällisemmin muokkaavasta kehityksestä. Teknologia kehittyy älykkäämmäksi ja aktiivisemmaksi kotihoidon tueksi.
Kotiin asennettu...
Osallisuus rakentuu ihmisten välisessä tilassa. Oleskellessaan muiden ihmisten kanssa samoissa tiloissa, saman äänimaailman jakaessaan, katseita tai sanoja vaihtaessaan ihmiset jakavat yhteistä kokemusmaailmaa.
Köyhyydessä ihminen usein kadottaa yhteyden omiin voimavaroihinsa ja tulevaisuuteen. Elämä etenee päivä kerrallaan sinnitellen. Mahdollisuudet leikkautuvat näköpiiristä eikä elämässä siksi jää tilaa myönteiselle sattumanvaralle. Ei pääse enää osallistumaan sellaisiin prosesseihin, joissa luodaan merkityksiä, merkityksellisyyttä ja arvoa.
Kun arvottomuuden ja voimattomuuden kokemukset lisääntyvät, ei pysty irrottautumaan pakottavasta tästä hetkestä. Väylät hyvinvointia rakentaviin ihmiskontakteihin ja materiaalisiin...
Mitä olisi tutkijan kesä ilman kansainvälisiä konferensseja. 12. Pohjoismaisessa kansanterveyskokouksessa Tanskan Aalborgissa kuultiin kiinnostava kansanterveysjohtajien keskustelu, jossa johtajat kertoivat avoimen vilkkaasti suurimmista kansanterveyden esteistä, onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan hyvässä pohjosmaisessa hengessä.
Suomen panelisti THL:n ylijohtaja Marina Erhola muistutti satavuotiaan Suomen ylpeydenaiheesta: sodan jälkeen suomalaisten elinikä on pidentynyt 20 vuodella ja saadut lisävuodet ovat terveitä elinvuosia.
Mitä sitten voimme oppia muilta Pohjoismaita?
Unelma-Pohjolassa kansalaiset olisivat reippaita ja liikunnallisia kuten Norjassa ja onnellisia kuin Tanskassa. Maassa olisi vahva norjalainen kansanterveyslainsäädäntö, suomalainen savuttomuuteen tähtäävä politiikka...
Me emme vanhempina katso lapsiamme ja ajattele, että kunpa heistä myöhemmin elämässään tulisi palvelujen suurkuluttajia. Me toivomme, että he löytävät paikkansa yhteisöissä ja pärjäävät elämässä.”
Dosentti Jorma Niemelän toteamus on ajankohtainen kymmenien tuhansien innokkaiden koululaisten aloitettua tänäkin syksynä koulupolkunsa. Valtaosalle lapsista koulu tarjoaa riittävät eväät elämään, mutta pienestä osasta tulee palvelujen monikäyttäjiä. Näillä lapsilla on koulurepussaan mukana monenlaisia perhettä ja itseään koskevia huolia ja vaikeuksia. Lapset jäävät tarjotusta avusta huolimatta syrjään, pääsemättä osalliseksi yhteisöistä ja toiminnasta, jotka...
Alkoholinkäytön aiheuttamiin terveydellisiin ja sosiaalisiin haittoihin on kiinnitetty maailmalla yhä enemmän huomiota. Näkyvä esimerkki on Maailman terveysjärjestön WHO:n yleiskokouksen vuonna 2010 ensi kertaa hyväksymä globaali alkoholistrategia.
Myös Euroopassa alkoholipolitiikan valtavirta on kulkenut kohti tiukempaa sääntelyä. Euroopassa vuosina 2000–2010 tehdyistä alkoholijuomien verotusta tai saatavuutta koskevista muutoksista 69 oli kiristyksiä ja ainoastaan 14 lievennyksiä, kertoi eurooppalainen Amphora-tutkimus.
Vastaavasti monessa maassa kiinnostus alkoholitutkimukseen ja sen rahoittamiseen on kasvanut. Esimerkiksi Tanska, jossa vielä pari vuosikymmentä sitten rahoitettiin alkoholitutkimusta hyvin niukasti, on...
Kansallisen FinTerveys-tutkimuksen tiedonkeruu on päättymässä. Lähes 70 prosenttia kutsutuista on osallistunut tutkimukseen joko osallistumalla terveystarkastukseen tai vähintäänkin palauttamalla kyselylomakkeen. Tämä on todella hienoa!
Suomalaisten osallistuvat kansanterveydestä kertoviin kansallisiin tutkimuksiin kansainvälisesti verraten huippuhyvin. Monessa Euroopan maassa päästään hädin tuskin 45 prosentin osallistumisaktiivisuuteen. Kuva kansanterveyden tilasta jää silloin vajavaiseksi, mikä haittaa mm. terveyspalveluiden kehittämistä.
Miksi on tärkeää, että kutsun saanut osallistuu?
Jos me kaikki olisimme täysin samanlaisia, niin osallistumisaktiivisuudella ei olisi suurta väliä. Kymmenestä henkilöstä saisimme ihan samat väestöä...
Tiesitkö, että tänäkään syksynä 10 000 nuorta ei pakkaa reppuaan aamulla lähteäkseen töihin tai kouluun? Puhutaan ilman työtä tai opiskelupaikkaa olevista NEET-nuorista, Not in Employment, Education or Training. Vaikka osalla työ- tai opiskeluelämään kiinnittymättömyys on lyhytaikaista, johtaa se osalla sosiaaliseen syrjäytymiseen.
Osattomuus vie elämältä pohjan, merkityksen ja ilon. Näköala katoaa. Yhden kärsiessä kärsii koko ympäröivä porukka.
Tutkimuksista tiedämme, että ne nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeisinä vuosina ole mukana työelämässä tai opiskelemassa, ovat muita suuremmassa vaarassa jäädä...
