Toimintakyky

Iltalehdessä ruodittiin 3.6.2022 ulkomaalaistaustaisten karkottamisperusteita ja osallisuutta jengirikollisuuteen. Lehden mukaan yli tuhat ihmistä karkotetaan tai käännytetään Suomesta vuosittain.

Liikunta ja ulkoilu ovat yleisimpiä harrastuksia Suomessa. Liikunta on jokaisen ihmisen sivistyksellinen perusoikeus, osa merkityksellistä elämää.

Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi tai kun lapsi vammautuu, perhe joutuu ratkaisemaan sosiaaliseen ympäristöön ja elämäntilanteeseen liittyviä uusia sekä osittain ennakoimattomia käytännön haasteita.

Toimintarajoitteisille ihmisille apuvälineillä on suuri merkitys liikkumisen toteuttamisessa käytännössä. Vaikeimmin vammaisille henkilöille kuljetuspalveluilla on keskeinen merkitys perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta on yleisempää kuin muulla väestöllä ja se kohdistuu eri ikäisiin toimintarajoitteisiin ja vammaisiin henkilöihin. Tämä ei ollut yllättävä tulos, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia.

Koiran omistamisella tiedetään olevan yleisesti monenlaisia hyötyjä ihmisen hyvinvointiin. Koira tuo läsnäolollaan seuraa ja iloa elämään, kannustaa liikkumaan ja ulkoilemaan...

When speaking about the health of the population, the focus is usually on common diseases. Rare diseases are the opposite of common diseases. A disease is classified as rare when it affects fewer than one in 2,000 people, but many diseases are much rarer than that. Altogether, they affect 6-8 percent of the population.

Voisiko tämän haastavan ja usein moniongelmaisen potilasryhmän hoidon ja palvelujen sujuvuus olla jatkossa yksi hyvinvointialueiden laatumittareista?

Pysäyttävä koronakevät 2020 nosti esiin monia huolia, mutta samalla syntyi myös uudenlaisia selviytymisratkaisuja.

Rajoitustoimenpiteiden aiheuttamat muutokset ja katkokset esimerkiksi palvelujen saannissa ovat olleet merkittäviä ja vaikuttaneet monen vammaisen ihmisen elämään.

Nykyinen, aikanaan niin edistyksellinen vammaispalvelulaki ei vielä ole onnistunut takaamaan sitä, että kaikilla vammaisilla ihmisillä Suomessa olisi yhdenvertainen mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan palveluita.