THL-blogi

Nuoret, rikollisuus, katujengit ja väkivalta ovat paljon esillä mediassa ja aihepiiri herättää monenlaisia tunteita. Kun tunteet ovat pinnassa ja vaalit lähellä, osa poliitikoista on haistanut pelipaikan. Julkisuudessa on esitetty perinteisen kovan linjan ratkaisuehdotuksia: kuria ja järjestystä, vankeusrangaistuksia yhä nuoremmille, maastakarkotuksia. Mutta mitä sanoo tutkimustieto?

Huoltajien tarpeet sähköiseen asiointiin lapsensa puolesta erilaisissa sote-palveluissa ovat merkittävästi lisääntyneet. Etenkin koronapandemia osoitti, miten tärkeää huoltajille on hoitaa etäasioinnilla lapsensa asiaa.

Julkisessa keskustelussa on laajasti esillä nuorten syrjäytyminen ja keinot puuttua siihen. On maalailtu kuvaa niin väkivaltaisista nuorista ja jengirikollisuudesta, yksin kotiin syrjäytyvistä kuin päihde- ja mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevista nuorista. On uutisoitu, kuinka Suomi on häpeäpilkku nuorten huumekuolemien kärkimaana Euroopassa. Nuorista on oltu kovin huolissaan.

Meillä Suomessa on monilla aloilla työvoimapula ja väestöpyramidi seisoo päälaellaan. Suomi ikääntyy huomattavaa vauhtia. Ihmisiä huolettaa, miten käy eläkkeiden. Tästä huolimatta rasismi työelämässä on yleistä ja työllistyminen haastavaa erilaisista taustoista tuleville.

Harvinaissairaudet on käsitteenä uusi lääketieteen alalla. EU-tason herääminen harvinaisten sairauksien haasteisiin alkoi 2000-luvun alussa. Harvinaissairaudet saivat eurooppalaisen määritelmänsä – sairaus, jota esiintyy enintään yhdellä ihmisellä kahdestatuhannesta. Myös eurooppalaista tietopohjaa ja harvinaissairauksien Orphanet-tietokantaa alettiin kehittää.

Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä toimeentulotuki on osa viimesijaista turvaa yhdessä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Se on siitä poikkeuksellinen taloudellinen tukimuoto nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä, että se sisältää vahvaa tarveharkintaa. Tarveharkinta mahdollistaa sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan antaa riittävästi tukea yhteiskunnassa riittäväksi katsotun minimitason saavuttamiseksi.

Palvelujen saatavuus on viime vuosien aikana mennyt yhä huonompaan suuntaan, erityisesti Etelä-Suomen väkirikkailla paikkakunnilla. Hoitoon pääsyä vaikeuttava henkilökuntapula on nyt haasteena joka paikassa – työvoimaa täytyy nykyään houkutella myös kasvukeskuksiin. Samalla hyvinvointialueellakaan asuvat ihmiset eivät pääse palveluihin tasavertaisesti, vaan toiset joutuvat odottamaan paljon kauemmin.

The Finnish parliamentary elections are just around the corner, and we would like to encourage all policy makers, election candidates, and other stakeholders to give some thought to communication. Accessible communication can promote equity across population groups, increase voter turnout, and strengthen trust towards the society and its actors.

Tulevien eduskuntavaalien aikaan kannustamme jokaista päättäjää, vaikuttamistyötä tekevää ja ehdolle asettunutta pohtimaan omaa viestintäänsä. Saavutettavalla viestinnällä voidaan lisätä eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta ja äänestysaktiivisuutta sekä vahvistaa luottamusta yhteiskuntaan ja sen toimijoihin.

In spring 2022, we surveyed the experiences and lessons learned during the coronavirus epidemic by employees working in services for disabled people. This is one of the few reports that has asked employees about the matter.