Hyvinvointiyhteiskunnassamme voidaan huonosti. Siinä missä kansalaiset vaativat parempia mielenterveys- ja päihdepalveluita, monet päättäjät ja asiantuntijat varoittavat, etteivät resurssit tule riittämään pahoinvoinnin yksilölähtöiseen hoitoon.
Ei voi riittävästi korostaa, miten tärkeää on, että aikuistuvat nuoret saavan myönteisiä kokemuksia työelämästä. Positiiviset kokemukset lisäävät nuoren itseluottamusta ja kyvykkyyden tunnetta.
Keväällä 2021 joukko mielenterveys- ja päihdehoitopaikkojen työntekijöitä, kokemusasiantuntijoita ja muutama laitoksemme asiantuntija tapasivat etäyhteydellä työpajoissa, joissa kehitettiin kyselylomake ensimmäiseen kansalliseen mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutettavaan asiakaspalautekyselyyn.
Vuonna 2020 muistinsa huonoksi koki 75 vuotta täyttäneistä 7,1 prosenttia, mutta muistisairaudet eivät kosketa vain iäkkäitä ihmisiä. Työikäisenä etenevään muistisairauteen on sairastunut yli 7 000 henkilöä.
Sosiaalityöntekijät kokivat ensimmäisen tapaamisen ja kontaktin saamisen asiakkaan kanssa erittäin tärkeäksi. Ensikohtaamisen kokemukset ohjasivat usein muita tapaamisia.
Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat omalla toimialallaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä lähisuhdeväkivallan suunnitelmallisesta ehkäisemisestä.
Itsemurhien ehkäisyohjelmassa (Mielenterveysstrategia 2020–2030) nostetaan esille, että riippuvuusongelmia kokevien itsemurhavaara on arvioitava. Yksi huomioitava riskiryhmä on rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneet.
Modernin management-teorian mukaan suurin vaara muutosten aikoina ei ole turbulenssi itse, vaan eilisen logiikalla toimiminen.. Katsokaamme lyhyesti missä suurimmat esteet piileskelevät ja miten muutoksia saadaan onnistumaan.
