Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Sote-uudistuksen on pelätty johtavan yhdessä potilaan valinnanvapauden ja peruspalveluiden yhtiöittämisen kanssa tilanteeseen, jossa isot kansainväliset yhtiöt kaappaavat markkinat uusilta kotimaisilta julkisilta ja kolmannen sektorin yrityksiltä. Tuloksena olisi korkeintaan välttäviä palveluita suomalaisille asiakkaille.
Pysähdytään hetkeksi miettimään, kuinka houkuttelevat markkinat sote-uudistus lopulta luo uusille ja vanhoille, pienille ja suurille yrityksille. Toteutuvatko hurjat ennustukset nälkäisen susilauman tavoin toimivasta markkinataloudesta, vai unohtuiko julkisessa keskustelussa jotain?
Perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden julkinen rahoitus on vuosittain lähes 10 miljardia euroa. Raha jaetaan kunnille...
Kokeilevaa Suomea edistetään nyt hartiavoimin valtioneuvoston kansliassa. Tarkoituksena on luoda uusi, hallinnon siilot ylittävä paikka kokeilijoiden ja rahoittajien kohtaamiselle, oppien keräämiselle ja parhaiden ratkaisujen levittämiselle.
Eri alojen asiantuntijoita tarvitaan kokeilujen vetureiksi – ja kehittämään yhteiskunnallisten kokeilujen muotoiluun, toteutukseen ja arviointiin tarvittavia välineitä.
Pohjimmiltaan kokeileminen on tietysti myös hyvin vanha tapa omaksua uutta. Pienimuotoista yhteiskunnallista kehittämistyötä on tehty Suomessakin koko ajan – kokeiluina ja ennen kaikkea hankkeina.
Kokeilujen uudessa tulemisessa on kyse siitä, että toimintaa reivataan entistä helpommin...
Tuntuuko sinusta joskus siltä, että Suomen perusterveydenhuoltojärjestelmä on vaikeasti hahmotettavissa? Älä huoli, niin meistäkin. Suomi, tuhansien järvien ja satojen kuntien maa, on rakentanut hyvin toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää pitkän tovin.
Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla kansanterveyslain myötä ja järjestelmä on vuosikymmenten varsilla noukkinut mukaansa erilaisia vivahteita ja erityispiirteitä. Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä ja valtion keskushallinto ovat luoneet puitteet järjestelmälle, ja kunnat ovat parhaan kykynsä mukaan tulkinneet lukuisia lakeja ja asetuksia. Lopputulos on ihan mukavasti toimiva, suhteellisen edullinen, mutta käytännöiltään hyvin kirjava...
THL toteutti vuosina 2015–2016 kyselytutkimuksen yhdeksällä tuulivoima-alueella. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, miten yleisiä tuulivoimamelun aiheuttamat haitat ovat Suomessa. Haluamme tässä yhteydessä kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita avusta! Kerromme Ympäristö ja terveys -lehden syyskuun numerossa ensimmäisistä tuloksista.
Kyselyn perusteella tuulivoimamelu kuuluu varsin harvoin sisällä edes tuulivoimaloiden lähellä ja harva kokee sen häiritsevän merkittävästi oleskelua sisällä tai nukkumista. Tuulivoimamelu häiritsee ulkona jonkin verran useammin, mutta terveysvaikutusten kannalta ovat olennaisia juuri häiritsevyys sisällä ja unen häiriintyminen.
Oireiden, kuten päänsäryn,...
Suomessa vallitsee suhteellisen laaja yhteisymmärrys, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta on syytä seurata ja tehostaa. Pätevää tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittausta tehdään somaattisessa erikoissairaanhoidossa sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietojen pohjalta sekä THL:n koordinoimassa Perfect-hankkeessa.
Palvelujärjestelmän vaikuttavuudesta, kyvystä lisätä väestön terveyttä ja hyvinvointia on tällä hetkellä niukasti tietoa, eikä sitä pystytä suhteuttamaan palvelujärjestelmässä syntyviin kustannuksiin. Näin ollen meillä ei ole tietoa kustannusvaikuttavuudesta, millä kustannuksilla kykenemme lisäämään ja ylläpitämään väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Puutteet tuottavuuden ja vaikuttavuuden seurannassa ovat...
Sukupuolten tasa-arvoa vertailevassa Maailman talousfoorumin vuonna 2015 julkaisemassa raportissa Suomi on peräti kolmannella sijalla maailman tasa-arvoisimpien maiden listassa. Ei ollenkaan huono sija aivan Norjan ja Islannin kannoilla ja hieman Ruotsia edellä. Raportti tarkastelee sukupuolten välistä tasa-arvoa taloudellisten ja työmarkkinoihin liittyvien erojen lisäksi mm. poliittisessa osallistumisen, koulutuksen, elinajan odotteen ja kuolleisuuden perusteella.
Jos tasa-arvo näyttää näin hyvältä, pitääkö asiasta vielä puhua tai olla huolissaan? Vai pitäisikö meidän olla tyytyväisiä asioiden nykytilaan? Todetaanhan pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassakin, että ”naiset ja...
THL on Suomen Akatemian ja monien säätiöiden rahoituksella tehnyt maailmassa ainutlaatuista tutkimusta seuraamalla 60 000 vuonna 1987 syntyneen lapsen kehitystä ja elämänvaiheita yhdistämällä eri viranomaisten tietoja. THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhdessä tekemässäSuomi nuorten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia sekä tunnistetaan nuoria uhkaavia tekijöitä.
Raportissa kuvaillaan ensimmäistä kertaa koko vuoden 1987 ikäluokan siirtymistä koulutuksesta työelämään sekä tarkastellaan muuttoliikkeen vaikutusta yksilön elämänkulkuun.
Suurin osa vuonna 1987 syntyneistä nuorista aikuisista voi hyvin. Aikuisuuteen soljutaan ilman suuria...
Alkoholilainsäädännön uudistusta koskeva keskustelu lainehtii yli laitojen. Veronmaksajille koituvat kustannukset ja alkoholin lisääntyvän myynnin työllisyysvaikutukset asetetaan vastakkain. Työllisyys kyllä paranee, mutta enemmän julkisen sektorilla – poliisissa, terveydenhuollossa, sosiaalityössä – kuin elinkeinoelämässä.
Alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat nyt jo noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Laskelmissa ei ole huomioitu alkoholin aiheuttamia välillisiä kustannuksia kuten työstä poissaoloa tai tuottavuuden laskua krapulapäivinä.
Tuon kaiken me veronmaksajat, ja yritykset, kustannamme. Voisi silla rahalla muutakin tehdä.
Tutkimustietoa tarkoitushakuisesti
Alkoholilainsäädännön muutoksiin liittyvä lobbaus on ollut...
Olen seurannut muutaman läheiseni odotetun kuoleman yhteydessä käsittämättömän monimutkaisia, jopa arvokasta kuolemaa halveksivia temppuja. On vaikea käsittää, miten arvokas kuolema riistetään lähettämällä kuoleva potilas kiertelemään ambulanssissa paikasta toiseen tai elvyttämällä lähes 100 vuoden iän saavuttanutta jo monisairasta henkilöä. Luonnollisen kuoleman lähestyessä ei pitäisi tehdä epäluonnollisia kuoleman estämispyrkimyksiä, vaan keskittyä arvokkaan kuoleman mahdollistamiseen.
Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 henkilöä, näistä valtaosa ikäluokissa 80–84-vuotiaat ja 85–89-vuotiaat. Kuolinpaikka on useimmiten terveydenhuollon toimintayksikkö, harvemmin sosiaalihuollon yksikkö tai yksityisasunto.
Suomalaiset...
Jos nuorille suunnattujen palveluiden suunnittelussa hyödynnetään nuorilta itseltään saatua tietoa, on mahdollisuus, ettei hukata enää yhtään apua hakevaa nuorta.
Syrjäytymisvaarassa olevista nuorista puhutaan paljon. Syrjäytymisellä tarkoitetaan ulkopuolisuutta tai vaaraa jäädä ulkopuolelle yhteiskunnasta ja sen järjestelmistä. Riski syrjäytyä kasvaa, kun ongelmat kasaantuvat. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville suunnataan runsaasti tukitoimia koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. Uusia hankkeita nousee kuin sieniä sateella.
Mutta minkälaista apua nuori itse toivoo? Tässä neljä huomionarvoista toivetta nuorilta itseltään:
1 Etsi minut
Syrjäytyminen ei ole on-off-ilmiö. Syrjäytyminen alkaa...
