Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Koulujen ja oppilaitosten yhteisöllinen työ vahvistaa ja tukee lapsia ja nuoria jo selvästi ennen kuin kukaan on huomannut heillä erityisiä tuen tarpeita tai nimennyt johonkin riskiryhmään kuuluvaksi. Tätä mahdollisuutta olisikin hyödynnettävä entistä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin.
Koulut ja oppilaitokset ovat lasten ja nuorten keskeisiä kehitysympäristöjä. Niiden yhteisöt ja ympäristöt vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on myös mahdollisuus tarjota tukea niille lapsille ja nuorille, joiden muut kehitysympäristöt sisältävät enemmän hyvinvointia kuormittavia...
Luopuisitko haaveestasi saada lapsi, jos lapsilisää leikattaisiin muutamalla eurolla? Entä jos päivähoitomaksuun tulisi muutaman kympin korotus? No, et ehkä suhtaudu lastenhankintaan aivan näin rationaalisesti.
Perhepolitiikassa tehdyt leikkaukset voivat silti näkyä syntyvyydessä ja suomalaisten päätöksissä hankkia lapsia.
Syntyvyys on Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana laskenut rajusti lyhyessä ajassa. Vielä vuosikymmenen vaihteessa naisten keskimääräinen lapsiluku oli 1,87, viime vuonna enää 1,65. Lapsia siis saadaan aiempaa vähemmän.
Viimeisin Väestöliiton perhebarometri kertoo, että yhä useampi haluaa jäädä lapsettomaksi ja yhä harvempi...
Valtio ottaa vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja ryhtyy samalla tiukasti suitsimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja 1.1.2019 alkaen. Tulevien maakuntien asukkaille valtion rahanjaon reiluus ja rahan riittävyys kohtuullisiin palveluihin ovat tärkeitä. Valtiovallalle ykkösasia on menojen kasvuvauhdin leikkaaminen runsaasta kahdesta prosentista vajaaseen yhteen prosenttiin vuodessa.
Rahanjaon periaatteet kohtelevat maakuntia pääosin reilusti. Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen menoperusteisesta rahoituksesta siirrytään puhtaaseen tarveperusteiseen rahoitukseen. Eduskunta päättää maakunnille jaettavan valtionrahoituksen kokonaismäärästä. Maakunnat saavat rahaa väestön tarpeiden mukaan ja käyttävät sen...
”Do something. Do more. Do better.” Näin tiivistää Maailman terveysjärjestön Euroopan toimisto suosituksissaan terveyserojen kaventamisesta.
Terveyserot tarkoittavat, että maailman väestöstä suurimman osan terveys jää kauas parhaasta mahdollisesta. Tämä on kansalaisten ja väestöryhmien välistä räikeää ja eettisesti kestämätöntä epätasa-arvoa. Terveyserot aiheuttavat huomattavia kustannuksia sekä tulojen menetyksiä niin valtiolle, kunnille kuin kotitalouksille. Terveyseroja vähentämällä voidaan parantaa työllisyysastetta ja vähentää palvelujen tarvetta.
Terveyseroja voidaan mitata eroina terveydentilassa, sairastavuudessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa. Ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista sillä, että näitä seurauksia...
Yksi hyvä periaate kannustinloukkujen purkamisessa voisi olla, että vanhoja loukkuja purettaessa ei luoda samalla uusia loukkuja. Tästä näkökulmasta on yllättävää, että yritettäessä lieventää asumistukeen liittyviä kannustinloukkuja välineenä on uuden kannustinloukun luominen.
Juha Sipilän hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut, että se pureutuu asumistuen kannustinloukkuongelmaan ohjaamalla vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvia tuensaajia valtion tukemiin ARA-vuokra-asuntoihin. Vuokralaisia kannustetaan siirtymään ARA-vuokra-asuntoon alentamalla asumistuen määrää vastaamaan paikkakunnalla vapaana olevan ARA-asunnon vuokraa.
Asumistuen saajien siirtyessä ARA-asuntoihin laskee vuokrien ja asumistuen oletetun laskun myötä myös se palkkataso,...
Hallituksen valinnanvapauslinjauksia on tulkittu siten, että tulevan valinnanvapauslainsäädännön vallitessa maakunnan asukkaat voivat vapaasti valita maakunnan hyväksymistä, laatu- ja muut kriteerit täyttävistä palvelutuottajista itselleen mieluisimman. Tuottajien hyväksymiskriteerit ja tuottajille maksettavat korvaukset päätetään etukäteen, jolloin erityyppisten tuottajien välinen kilpailu tapahtuu ensisijaisesti laadulla.
Tällaisen Ruotsin valinnanvapausmallia muistuttavan laatukilpailun odotetaan vahvistavan asiakkaan asemaa ja lisäävän palvelujen laatua, asiakaskeskeisyyttä ja asiakastyytyväisyyttä. Tuottajien hyväksymismenettelyn yhteydessä voidaan muiden asioiden ohella edellyttää laadun seurantaa ja raportointia. Se parantaa paitsi palvelujen laatua, myös asiakkaiden...
Sote-uudistuksen on pelätty johtavan yhdessä potilaan valinnanvapauden ja peruspalveluiden yhtiöittämisen kanssa tilanteeseen, jossa isot kansainväliset yhtiöt kaappaavat markkinat uusilta kotimaisilta julkisilta ja kolmannen sektorin yrityksiltä. Tuloksena olisi korkeintaan välttäviä palveluita suomalaisille asiakkaille.
Pysähdytään hetkeksi miettimään, kuinka houkuttelevat markkinat sote-uudistus lopulta luo uusille ja vanhoille, pienille ja suurille yrityksille. Toteutuvatko hurjat ennustukset nälkäisen susilauman tavoin toimivasta markkinataloudesta, vai unohtuiko julkisessa keskustelussa jotain?
Perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden julkinen rahoitus on vuosittain lähes 10 miljardia euroa. Raha jaetaan kunnille...
Kokeilevaa Suomea edistetään nyt hartiavoimin valtioneuvoston kansliassa. Tarkoituksena on luoda uusi, hallinnon siilot ylittävä paikka kokeilijoiden ja rahoittajien kohtaamiselle, oppien keräämiselle ja parhaiden ratkaisujen levittämiselle.
Eri alojen asiantuntijoita tarvitaan kokeilujen vetureiksi – ja kehittämään yhteiskunnallisten kokeilujen muotoiluun, toteutukseen ja arviointiin tarvittavia välineitä.
Pohjimmiltaan kokeileminen on tietysti myös hyvin vanha tapa omaksua uutta. Pienimuotoista yhteiskunnallista kehittämistyötä on tehty Suomessakin koko ajan – kokeiluina ja ennen kaikkea hankkeina.
Kokeilujen uudessa tulemisessa on kyse siitä, että toimintaa reivataan entistä helpommin...
Tuntuuko sinusta joskus siltä, että Suomen perusterveydenhuoltojärjestelmä on vaikeasti hahmotettavissa? Älä huoli, niin meistäkin. Suomi, tuhansien järvien ja satojen kuntien maa, on rakentanut hyvin toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää pitkän tovin.
Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla kansanterveyslain myötä ja järjestelmä on vuosikymmenten varsilla noukkinut mukaansa erilaisia vivahteita ja erityispiirteitä. Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä ja valtion keskushallinto ovat luoneet puitteet järjestelmälle, ja kunnat ovat parhaan kykynsä mukaan tulkinneet lukuisia lakeja ja asetuksia. Lopputulos on ihan mukavasti toimiva, suhteellisen edullinen, mutta käytännöiltään hyvin kirjava...
THL toteutti vuosina 2015–2016 kyselytutkimuksen yhdeksällä tuulivoima-alueella. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, miten yleisiä tuulivoimamelun aiheuttamat haitat ovat Suomessa. Haluamme tässä yhteydessä kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita avusta! Kerromme Ympäristö ja terveys -lehden syyskuun numerossa ensimmäisistä tuloksista.
Kyselyn perusteella tuulivoimamelu kuuluu varsin harvoin sisällä edes tuulivoimaloiden lähellä ja harva kokee sen häiritsevän merkittävästi oleskelua sisällä tai nukkumista. Tuulivoimamelu häiritsee ulkona jonkin verran useammin, mutta terveysvaikutusten kannalta ovat olennaisia juuri häiritsevyys sisällä ja unen häiriintyminen.
Oireiden, kuten päänsäryn,...
