Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Sote-palveluiden järjestämisvastuu on historiallisesti siirtynyt hyvinvointialueille ja nyt on aika pyrkiä uudistuksen tavoitteeseen yhä yhdenvertaisemmista sote-palveluista. Kustannuksia on pyrittävä hillitsemään ja painopistettä siirtämään varhaisemmaksi, peruspalveluihin.
Päihteitä käyttävät raskaana olevat henkilöt ja vauvaperheet ovat palvelujärjestelmälle kallis ja haastava erityisryhmä, jonka hoito on tulevaisuuden päihdeongelmien ja -haittojen ennaltaehkäisyn ytimessä. Palvelukokonaisuuksien kehittämistä hyvinvointialueilla tukee viisi aluehanketta, joissa päihteitä käyttävien raskaana olevien henkilöiden ja vauvaperheiden palveluketjuja ja -kokonaisuuksia kehitetään ja tehostetaan raskauden aikaisen päihteidenkäytön tunnistamista.
Päihteitä käyttävät raskaana olevien henkilöiden...
Merkittävä hanke Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseksi on puolivälissä. Kahdeksi hallituskaudeksi (2020–2027) asetettu sosiaaliturvakomitea esitti välimietinnössään maaliskuussa, että tuleva hallitus aloittaa sosiaaliturvan vaiheittaisen kokonaisuudistuksen yhdistämällä työikäisten sosiaaliturvaetuudet yhdeksi perusturvaetuudeksi.
Pian työnsä aloittavan hallituksen on linjattava, miten työ saadaan menestyksellä päätökseen.
Ajatus yhdestä perusturvaetuudesta on jatkoa Suomen vuosikymmenien aikana kehittyneelle kansainvälisesti poikkeuksellisen laajalle asumisperusteiselle sosiaaliturvalle. Yhden perusturvaetuuden kaltainen malli on ollut esillä eri selvityksissä ja puolueiden ohjelmissa jo pitkään. Perusturvaetuuksien yhdistämisen selvittäminen on kirjattu myös komitean asettamispäätökseen.
Hyvinvointitalous on päätöksenteon lähestymistapa, jonka keskeinen lähtökohta on suunnata taloudellisten kustannusten sijaan pääasiallinen huomio siihen, miten suunnitellut tai toteutetut toimet vaikuttavat ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. Talouden tarkastelu ensisijaisesti ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin kautta on teemana toistunut viime vuosina hyvinvointitalouden ohella myös lukuisissa muissa aloitteissa. Esimerkiksi planetaarinen terveys, donitsitalous ja ekohyvinvointivaltio tunnistavat sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kehityksen keskinäisriippuvuuden samoin kuin hyvinvointitalous.
Yhteistä aloitteille on myös ajatus siitä, että kestävyyden kolmeen osa-alueeseen sisältyviä käsitteitä soveltamalla käytäntöön saavutetaan...
Mielenterveyskriisiä koskeva keskustelu on ollut viime aikoina vahvasti median polttopisteessä. Mielenterveyspalvelut ja niiden kehittäminen kuului myös usean eduskuntavaaliehdokkaan vaaliteemoihin. Laajemmalle keskustelulle mielenterveyspalveluiden tilasta onkin nyt hyvät edellytykset, sillä sote-uudistus on saatu voimaan, hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa ja hallitusohjelman sisällöistä tullaan neuvottelemaan lähiaikoina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta pohjautuu vahvasti rekisteritietojen varaan. Suomen sote-tietovaranto onkin laadukkaimpia ja kattavimpia koko maailmassa. Tutkimuskentällä tietovarannon vahvuudet ja haasteet tunnetaan, mutta kuinka hyvin data on valjastettu palvelujärjestelmän johtamisen tarpeisiin? Voisiko myös...
Tuoreessa sisäministeriön esiselvityshankkeen raportissa siirtyminen lisenssijärjestelmään verkkorahapelien osalta saa rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista eniten tukea. Rahapelihaittojen vähentymistä tämä siirtymä ei takaa.
Selvityksessä nykyisen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen verkkorahapelaamisen kasvun nähdään uhkaavan haittojen ehkäisyä ja vähentämistä koskevan työn valtionrahoitusta. Keskeisenä ongelmana selvityksessä pidetään sääntelyn ulkopuolisista verkkorahapeleistä aiheutuvia haittoja, joiden esitetään lisääntyneen.
Selvityksen logiikka on, että siirtymällä lisenssijärjestelmään sääntelyn ulkopuolinen verkkorahapelaaminen sekä haitat vähenevät ja haittatyön rahoitus turvataan.
Selvityksen johtopäätös lisenssijärjestelmän hyödyistä tukeutuu tietoihin sääntelyn ulkopuolisen verkkorahapelaamiseen aiheuttamista haitoista. Eri väestö- ja pelaajaryhmien...
Ikäihmisten palvelut ovat olleet viime aikoina runsaasti esillä julkisessa keskustelussa, kun henkilöstötilanne on aiheuttanut kansallista huolta. Erityisesti kotihoitoon on ollut haastavaa saada riittävästi hoitajia, ja ensimmäistä kertaa kotihoidon käyntimäärät ovat kääntyneet laskuun. Hoidon laadun lisäksi hoitajien työhyvinvointi ja heidän kokema eettinen kuormitus on herättänyt keskustelua.
Julkisesta keskustelusta puuttuu kuitenkin tietopohja hoitajien tekemästä työstä. Tässä kirjoituksessa avaamme kotihoidon lähihoitajan työpäivän sisältöä ja kuvaamme toimintakyvyltä ja palvelutarpeeltaan kahta erilaista kotihoidon asiakasta.
Työn vaativuus ja itsenäisyys korostuvat lähihoitajan työpäivässä
Iäkkäiden palveluissa tarvitaan vahvaa osaamista mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisen tavoista. Monet iäkkäät kokevat usein monia mielen hyvinvointiin heijastuvia muutoksia esimerkiksi toimintakyvyssä ja ihmissuhteissa. Nämä voivat heikentää iäkkään pystyvyyden tunnetta sekä kokemusta oman elämän hallinnasta.
Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen onkin osa iäkkäiden kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemista. Se on myös keskeinen osa päivittäistä asiakastyötä ja hyvää ikääntyneiden hoivaa.
Mielen hyvinvointi on laaja kokonaisuus ja se tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että elämä on mielekästä ja merkityksellistä. Se sisältää...
Koronapandemian aikana THL huomioi eri väestöryhmät monikielisessä ja -kanavaisessa viestinnässä koko väestön terveyden turvaamiseksi. Eri kulttuuri- ja kielivähemmistöjen tavoittaminen poikkeus- ja kriisitilanteissa on haastavaa, jos systemaattista yhteistyötä ei ole aiemmin tehty riittävästi. Keskinäisen luottamuksen rakentaminen ja sen ylläpitäminen vaativat aikaa ja resursseja sekä pitkäjänteistä yhteistyötä viranomaisten ja eri vähemmistötoimijoiden kesken.
Koronaepidemian jälkeen selvitimme, miten korona-ajan kriisiviestintä näyttäytyi romanitoimijoille. Haastattelimme 14 romanitoimijaa ja yhtä monikielisen viestinnän asiantuntijaa heidän kokemuksistaan korona-ajan kriisiviestinnästä. Seuraavaksi tiivistämme tutkimuksemme tuloksista opit,...
Osallisuus ei aina toteudu riittävästi vammaisille henkilöille suunnatuissa palveluprosesseissa. Osallisuutta tuetaan erilaisten välineiden ja työmenetelmien avulla, mutta niitä ei ole välttämättä aina käytössä. Nämä seikat kävivät ilmi kuntiin ja kuntayhtymiin sekä vammaissosiaalityön ammattilaisille suunnatuista kahdesta kyselystä, jotka ovat osa järjestäjätahon näkökulmasta laadittua Vammaispalvelut vuonna 2022-selvitystä (selvitys julkaistaan toukokuussa 2023).
Lähtökohtia osallisuudelle ja osallistumisen kokemukselle palveluissa ovat oikeus osallistua omien asioiden käsittelyyn ja tulla kuulluksi omassa asiassaan. Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 5 on todettu,...
Rare diseases is a new concept in the field of medicine. At the level of the EU, awareness of the challenges posed by rare diseases began to grow at the beginning of the 21st century. Rare diseases were given a European definition – a disease that affects no more than one person per 2,000. The development of the European knowledge base and the Orphanet database of rare diseases also began.
