Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Perustoimeentulotukea saa noin 350 000 ihmistä vuodessa. Määrä on laskenut vuodesta 2020, jolloin saajia oli yli 400 000. Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina paljon, miten toimeentulotuen käyttöä voitaisiin saada edelleen vähenemään. Näkemyksemme mukaan tieto toimeentulotuen käyttäjien tilanteista ja palvelutarpeista auttaa hahmottamaan, millaisia toimia tuen tarpeen vähentämiseksi olisi tehtävä.

Toimeentulotuen saajina niin työssäkäyviä kuin työttömiä

Vuonna 2021 reilut 70 prosenttia toimeentulotuen saajista oli työelämän ulkopuolella, työssäkäyviä oli 26 prosenttia. Toimeentulotuen asiakkaista suurin osa oli alle 50-vuotiaita (80...

Sosiaali- ja terveysala tarvitsee noin 200 000 uutta ammattilaista vuoteen 2035 mennessä. Alalle tulisi houkutella enemmän nuoria miehiä ja alanvaihtajia.

Sote-alan työvoimapula on valtava. Työperäinen maahanmuutto ei riitä vastaamaan akuuttiin työvoimapulaan, joten työvoimaa pitää löytyä lisää myös Suomen sisältä. Työmarkkinat ovat Suomessa voimakkaammin sukupuolen mukaan eriytyneitä kuin Euroopassa keskimäärin. Henkilöstöpulasta kärsivät eniten nais- ja miesenemmistöiset alat. Siksi yksi keino varmistaa henkilöstön saatavuus on purkaa työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta.

Vuonna 2021 naisten osuus terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla oli 85...

Yhä useampi asioi sosiaali- ja terveyspalveluissa digitaalisesti. Vuonna 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäneistä aikuista 36,5 prosenttia oli asioinut ammattilaisella digitaalisesti, kun vuonna 2020 osuus oli 25,8 prosenttia. Parissa vuodessa digiasiointi on kasvanut sen verran, että vuonna 2022 pelkästään lääkärillä oli asioinut lähes saman verran (24,9 %) kuin kaikilla sote-ammattilaisilla yhteensä vuonna 2020. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin väestökyselyistä.

Yksilöiden mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia palveluja vaihtelevat. Jos kaksi syytä mainitsee, niin ensimmäinen liittyy digitaaliseen palveluvalikoimaan...

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on harvoin tarjolla pikavoittoja, ja syrjäytymisen ehkäisyssä kymmenen vuotta on lyhyt aika.

Painottamalla ennaltaehkäiseviä toimia, kuten terveellisten elämäntapojen ja käyttäytymisen edistämistä, voidaan vähentää merkittävästi terveyseroja sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvaa taakkaa ja parantaa väestön yleistä terveyttä.

Terveempi väestö jaksaa kasvattaa lapsensa, käydä töissä ja yrittää. Terveet ihmiset ovat tuottavampia.

Millä eväillä kohti varhaisempaa tukea?

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena siirtää painopiste korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu konkreettisia aloitteita,...

Nuoren väkivaltaiseen käytökseen voidaan vastata väkivallattomasti. Non Violent Resistance (NVR) -malli on lähestymistapa, jonka avulla aikuisia autetaan kohtaamaan nuoria, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti. Väkivallaton vastarinta vaatii aikuiselta lujuutta, läsnäoloa, päättäväisyyttä ja aktiivisuutta.

Kun suhde nuoreen on rakentunut vuosien ajan – kuten joukkueurheiluun perustuvassa, pitkäkestoisessa Icehearts-toimintamallissa - kasvattaja ei väisty nuoren rinnalta silloinkaan, kun elämä heittelehtii ja nuori oireilee väkivaltaisesti. Tekeminen, toiminta ja rento oleilu pitävät yhteyttä yllä.

”Pyöräillään, heitellään kiviä järveen, syödään jäätelöä, aina helpompi puhua, kun...

Helsinki Pride -tapahtuma tarjoaa kesäkuussa kymmenittäin sateenkaarevia taide- ja kulttuuritapahtumia kuten näyttelyitä, elokuvia, kirjallisuustapahtumia ja musiikkia.

Blogin kirjoittamisen aikaan ohjelmasta löytyy seitsemän liikuntatapahtumaa: roller derbyä, amerikkalaista jalkapalloa, pesäpalloa, tanssia sekä sateenkaarevien ihmisten oma liikuntajärjestön tapahtumia. Nuorille suunnatusta ohjelmasta löytyy lisäksi luovan liikkeen työpaja.

Kentältä löytyy sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset huomioivia toimijoita, mutta liikunnan ja urheilun valtavirtaa moninaisuus ei vieläkään ole.

Yhdenvertaiseen liikuntaan ja urheiluun on vielä matkaa

Kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarinuorista huomattavasti harvempi harrastaa liikuntaa päivittäin kuin cis-...

Aikuissosiaalityön asiakkaat ovat yhteiskunnassamme monella tapaa erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä.

Suomen kuuden suurimman kaupungin aikuissosiaalityön asiakkaiden tilannetta kartoittaneen työryhmän selvityksen mukaan aikuissosiaalityön asiakkaiden keskeiset hyvinvoinnin haasteet liittyvät esimerkiksi mielenterveyteen, työttömyyteen, riippuvuuksiin, yksinäisyyteen ja asumisen ongelmiin. Esimerkiksi arviolta 56 % aikuissosiaalityön asiakkaista kamppailee mielenterveyden ongelmien kanssa.

Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin tutkittu kattavasti sitä, miten aikuissosiaalityön asiakkaita voidaan parhaiten tukea sosiaalityön keinoin, kun erilaiset risteävät erot on huomioitu. Ylipäätään kansallisesti edustavaa, systemaattisesti yhteen koottua tilastotietoa aikuissosiaalityön...

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä juhliva Pride-kuukausi huipentuu tänään alkavaan Pride-viikkoon. Pride-viikon kunniaksi innostuimme unelmoimaan sateenkaarinuoret paremmin huomioivista terveyspalveluista.

Unelmien palveluissa jokainen ammattilainen luo turvallista tilaa

Turvallisuuden tunteen luomista ei voi ulkoistaa, vaan sen rakentamisesta vastaa jokainen ammattilainen. Unelmien palveluissa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on ennakko-oletus. Se näkyy nuorille turvallisena ja sensitiivisenä kohtaamisena.

Hoitohenkilökunta vastaa erityisesti siitä, että nuoret tulevat palveluissa kohdatuksi ja arvostetuksi omana itsenään. Arvostavan ja sensitiivisen kulttuurin syntyminen vaatii myös johtajilta konkreettisia tekoja, kuten arvojen kirkastamista...

Yhteiskunnan muutosten myötä maailmamme on muuttunut yksilökeskeisemmäksi. Tämä suuntaus näkyy myös sosiaalityössä. Vielä joitakin vuosia sitten asiakas nähtiin muutostyön, hoivan ja huolenpidon kohteena. Vähitellen asiakkaan rooli on muuttunut aktiivisemmaksi ja parhaimmillaan myös tasavertaisemmaksi palveluiden toimijaksi ja kehittäjäksi. Palveluita pyritään räätälöimään yksilöllisemmiksi ja asiakkaalla on näkyvämpi rooli omassa palveluprosessissaan.

YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista pitää noudattaa

Vammaispalveluissa yksi tämän muutoksen mahdollistajista on Suomessa vuonna 2016 ratifioitu YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuksen tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden...

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat sairaanhoitajille jokapäiväinen työkalu. Millainen se on ja miten se tukee sairaanhoitajia päivittäisissä työtehtävissä, siitä halusimme kuulla heiltä itseltään. Saimme Tehyn ja Sairaanhoitajat ry:n kautta lähettämäämme tietojärjestelmäkyselyyn noin 3 000 vastausta huhtikuussa 2023 ja niiden avulla pyrimme muodostamaan kuvan siitä, miten tietojärjestelmät tällä hetkellä toimivat sosiaali- ja terveydenhuollossa sairaanhoitajien mielestä.

Tietojärjestelmäkyselyn vakiintuneiden osien lisäksi erityisteemana oli koulutus ja paikoin kommentit olivat lohduttomia:

”Lisäkoulutus voisi helpottaa työtä, mutta sekään ei pelasta rikkonaisen ja hankalan...