Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Koronaepidemia tarkoittaa poikkeuksellisia oloja myös oikeudellisesti.
Suomessa alettiin soveltaa 17.3.2020 ensimmäisen kerran sotien jälkeen hätätilaoikeutta. Hallitus totesi tuolloin tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronaviruksen takia valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot, ja antoi eduskunnalle valmiuslain käyttöönottoasetukset.
Valmiuslaki antaa mahdollisuuden toteuttaa erilaisia kriisitilan vaatimia toimia, jotka rajoittavat voimakkaasti yksilön perusoikeuksia, kuten henkilökohtaista vapautta, liikkumisvapautta, kokoontumisvapautta, elinkeinovapautta ja oikeutta työhön.
Ehkä järein valmiuslakiin perustuva toimenpide oli 28.3.–15.4. voimassa ollut rajoitus liikkua Uudenmaan ja muun Suomen välillä.
Valmiuslakiin perustuen rajoitettiin myös opetuksen järjestämisvelvollisuutta...
Koronaepidemian aikana terveydenhuollon järjestelmää on maassamme viritetty huippukuntoon. Samalla kunnista on tullut kuitenkin vakavia viestejä siitä, ettei sosiaalihuollon varautuminen ole läheskään samalla tasolla. Viestit kertovat, että osassa sosiaalihuollon palvelujärjestelmää ollaan jo toimintakyvyn äärirajoilla.
Tiedämmekö, mitä sosiaalihuollon palveluissa tällä hetkellä tapahtuu?
Sosiaalihuolto on tukenut terveydenhuoltoa
Koronavirus on paitsi tartuntoja ja sairastamista myös taloudellista ahdinkoa, osattomuutta ja psyykkistä kuormaa. Sosiaalihuolto tukee terveydenhuoltoa varmistamalla selustaa ja pitämällä huolta ihmisistä, joille poikkeusolot voivat olla erityisen vaikeita ja jopa vaarallisia.
Esimerkiksi etsivä lähityö...
Olemme viime viikkoina saaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle useita yhteydenottoja raskaana olevilta, heidän läheisiltään tai heitä hoitavilta ammattilaisilta. Yhteydenottojen syynä ovat olleet koronavirusepidemiaan liittyvä epätietoisuus ja epäoikeudenmukaiseksi koetut rajoitukset eri palveluissa.
Synnytyssairaalat ovat rajoittaneet tukihenkilöiden mukaan pääsyä äitiyspoliklinikkakäynneille, synnytyksiin ja lapsivuodeosastoille. Osa äitiysneuvoloista on rajoittanut puolison osallistumista neuvolakäynneille. Perhe- ja synnytysvalmennus on siirretty netissä tapahtuvaksi.
Myös mielipidekirjoituksissa ja erilaisissa kannanotoissa on esitetty huolta raskaana olevien tilanteesta. Ymmärrämme huolen erittäin hyvin. Raskaus ja synnytys ovat ainutlaatuisia tapahtumia...
Jokaisella sijaishuollon tarpeessa olevalla lapsella on oikeus saada sijaishuoltopaikka, joka vastaa juuri hänen tarpeitaan (LsL 50 §). Eri-ikäisten ja erilaisten lasten sijaishuollon tarpeiden kirjo on valtava, tavanomaisesta perhearjesta erikoistuneimpaan laitoskuntoutukseen. Myös sijaishuollon palvelutuotannon kenttä on hyvin monimuotoinen koostuen toimeksiantosuhteisista ja ammatillisista perhekodeista sekä erikokoisista laitoksista.
Tuoreimman lastensuojelutilaston (THL 2019) mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on Suomessa yhteensä 18 544, ja heistä huostassa on 10 861. Vuoden 2018 lopussa huostaan otetuista lapsista 27,7 prosenttia asui lastensuojelulaitoksissa. Lastensuojelun järjestämisvastuu...
Koulujen päättyminen ja kevätjuhlat lähestyvät. Jos olit ajatellut ostaa alaikäiselle lahjaksi arvan, niin nyt kannattaa miettiä löytyisikö jokin parempi vaihtoehto. Etukäteen ei voi tietää kenen kohdalla rahapelaamisesta tulee ongelma.
Rahapeliongelman selkeä riskitekijä on pelaamisen aloittaminen nuorena.
Jopa 41 prosenttia 15–17-vuotiaista oli pelannut vähintään yhtä rahapelityyppiä vuonna 2019 siitä huolimatta, että rahapelaamisen ikäraja on Suomessa 18 vuotta, kertoo uuden tutkimuksemme aineisto. Julkaisimme tutkimuksen päätulokset viime tiistaina.
Tiedote 21.4.2020: Rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä...
Juuri nyt koronavirus pakottaa ottamaan etäisyyttä muihin ja rajoittamaan normaalia arkeamme kotiympyröihin. Ainakin meillä yksi on tilanteeseen tyytyväinen: ikääntyvä hännänheiluttaja nauttii, kun omat ihmiset ovat lähellä koko ajan. Tunne on molemminpuolinen. Tämä työkaveri huolehtii tauoista ja tuo iloa elämään, vaikka ulkomaailman uutiset masentaisivat ja arjen supistuminen tuntuisi saavan seinät kaatumaan päälle.
Kaikki koiranomistajat sen tietävät: eläimen kanssa puuhaaminen parantaa mielialaa, lisää onnellisuutta ja aivan varmasti myös pidentää ikää. Viime vuosina aihetta ovat lähestyneet myös monen...
Koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana nuoren normaali sosiaalinen elinympäristö on muuttunut huomattavasti. Arkirytmiä ylläpitävä koulu on vaihtunut etäopetukseen.
Nuoren on etäopetuksessa otettava enemmän vastuuta oppimisestaan ja hallittava uusia teknisiä laitteita ja sovelluksia koulunkäynnissään. Valtaosa nuorista selviää tästä todennäköisesti hyvin: Kouluterveyskyselyssä 2019 kuusi nuorta kymmenestä kertoi pitävänsä koulunkäynnistä ja vain joka kymmenes koki vaikeuksia opiskelussa käytettävien laitteiden kanssa. Vaikeudet koulunkäynnissä ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä ahdistuneisuus- ja/tai masennusoireilua kokevilla nuorilla.
Pandemia tuo haasteita nuorten ystävyyssuhteiden ylläpitoon
Noin joka kymmenes nuori kokee...
Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän suuren lomautusaallon, joka on ruuhkauttanut työttömyyskassoja. Työttömyyskassat ovat julkisuudessa todenneet, etteivät ne kykene tekemään päätöksiä työttömyysturvasta kohtuullisessa ajassa (Yle 1.4.). Jos lomautetuilla tai työttömäksi jääneillä ei ole säästöjä, heitä uhkaa taloudellinen ahdinko: monet laskut on maksettava vaikka työttömyyskassasta ei vielä saa mitään.
Sosiaaliturvaan on tilapäisiä toimeentulovaikeuksia varten rakennettu viimesijainen vaihtoehto: toimeentulotuki. Se koostuu kolmesta osasta eli perustoimeentulotuesta, täydentävästä tuesta ja ehkäisevästä tuesta. Vuoden 2017 alusta lähtien perustoimeentulotuesta on vastannut Kela.
Perustoimeentulotuen siirtoa...
Muuttunut arki ja huoli tulevaisuudesta voivat näkyä suomalaisten päihteiden käytössä.
Osan meistä arkea koronakriisi muutti vain vähän. Mutta monille poikkeusolot tuovat huolta itsestä, läheisistä, työpaikasta, terveyspalveluista ja toimeentulosta. Pelko, ahdistus, tai masennus voivat hiipiä mieleen.
Poikkeusoloissa kynnys hakea helpotusta päihteistä, tupakoinnista tai rahapelien pelaamisesta voi madaltua. Normaalin arjen sosiaalinen kontrolli löystyy, kun kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa on rajoitettu ja iso osa meistä tekee töitä kotona.
Lisääntynyt vapaa-aika tai kadonnut päivärytmi vaikuttavat helposti käyttäytymiseen.
Alkoholia ostetaan nyt tavallista enemmän
Suomessa...
Tiedättekö, kuinka paljon köyhyys yleistyi 90-luvun laman aikana? Entä kuinka paljon tuloerot kasvoivat?
Yleisimmin käytettyjen köyhyys- ja tuloeromittarit kertovat, ettei ollenkaan. Pienituloisuusaste laski vuosina 1990–1993 poikkeuksellisen paljon, 3,3 prosenttiyksikköä. Yleisin tuloeromittari Gini-indeksi sen sijaan pysyi lähes muuttumattomana. Euromääräiset, absoluuttiset tuloerot sen sijaan pienenivät huomattavasti.
Tulee mieleen, että onkohan tässä mittareissa vikaa, koska koettu ja tiedotusvälineiden välittämä todellisuus näyttäytyy hyvin erilaisena. Varsinkin köyhyyden lasku vaikuttaa järjenvastaiselta.
Vastaus piilee ensinnäkin siinä, että Suomessa on suhteellisen kattava sosiaaliturva, joka pehmentää...
