Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Mielenterveys on saanut ansaitsemansa paikan suomalaisessa terveyspolitiikassa, kun sosiaali- ja terveysministeriö julkisti 11.2. Suomen ensimmäisen kansallisen mielenterveysstrategian. Strategian mukaan mielenterveys vaikuttaa kaikkeen terveyteen ja sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin, ja siksi siihen on sijoitettava.
Mitä mielenterveys on?
Mielenterveys on psyykkisen hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, selviää normaaleista elämään kuuluvista paineista, pystyy työskentelemään tuotteliaasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on siis ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta.
Monille sanasta tulee kuitenkin ensimmäisenä mieleen mielenterveyden häiriöt, kuten...
Kävelen päivittäin pitkin siltaa, joka oli vain hetken aikaa hohtavan uusi. Meillä päin kaikki pinnat täyttyvät nopeasti tägeistä ja spraymaalista. Nuo tägit ovat jääneet askarruttamaan mieltäni ja olen miettinyt, miten paljon niiden poistamiseen käytetään rahaa ja mitä muuta sillä rahalla voisi tehdä. Vähemmän olen pohtinut, kenen kädenjälki niissä näkyy.
Eräänlaisen vastauksen löysin THL:ssä pidetyssä Ymmärrettävän kielen päivässä, jossa tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola avasi osallisuuden käsitettä Ville Nordströmin lainauksella ”Graffitilla voi ilmaista itseään ja tuoda sen oman...
Päätä särkee, ajatus ei kulje, keskittyminen herpaantuu tämän tästä ja väsyttääkin armottomasti; varmasti tuttu tunne jokaiselle ainakin silloin tällöin. Syy voi löytyä päivän aikaisesta ruokailusta: onko aamiainen jäänyt väliin tai lounas kuitattu naposteltavilla tai jopa makeisilla?
Maukas ja ravitseva ateria nautittuna kiireettömästi viihtyisässä ympäristössä ja mieluisassa seurassa on tavoite jokaiselle koululle ja oppilaitokselle. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemat suositukset Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus (2017) ja Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – toisen asteen opiskelijaruokailusuositus (2019) antavat...
Voisin kuvitella olevani yksi niistä opiskelijoista, joka maaliskuussa ihmettelee sähköpostiin lävähtänyttä viestiä. Viestissä pyydetään vastaamaan Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen.
Sähköposti paljastaa, että Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) lähetetään 10 000 opiskelijalle. Viesti kertoo myös, että THL ja Kela toteuttavat tutkimuksen.
Hetkinen – miksi THL ja Kela kyselevät yksityiskohtia henkilökohtaisista asioistani? Miten minun syömiseni ja opiskelumotivaationi niille kuuluvat?
Mieleen piirtyy kauhukuvia siitä, kuinka kyselyyn vastaamisen jälkeen postiluukusta kolahtaa Kelan päätös opintotuen lakkauttamisesta. Seuraavaksi THL säntää oven taakse heristämään...
The Convention of the Rights of the Child forms the basis for all development of services for children and youth. One of its most important principles is to respect the views of the child. In order to know what is in the best interest of the child, it is logical to listen to them.
As a part of EU Twinning Project “Further Strengthening the Correctional and Probation Services in Kosovo”, we had the opportunity to...
Uutta tietoa 15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien ammattitoiveista OECD-maissa julkaistiin alkuvuodesta 2020. Raportin mukaan tyttöjen unelma-ammattien kolmen kärki vuonna 2018 oli lääkäri, opettaja ja yritysjohtaja – pojilla puolestaan insinööri, yritysjohtaja ja lääkäri.
Etenkin tyttöjen ammattitoiveissa oli tapahtunut muutoksia, sillä yritysjohtaja oli noussut noin 20 vuodessa tyttöjen toiveammateissa kuudennelta sijalta kolmanneksi. Tulokset eivät ole täysin yhteneväiset suomalaisten nuorten ammattitoiveiden kanssa.
Nuorten toiveammatit eriytyvät vahvasti sukupuolen mukaan
Suomessa koulutusalat ovat eriytyneet vahvasti sukupuolen mukaan. Naisenemmistöisiä aloja ovat terveys- ja hyvinvointialat,...
Monissa tilanteissa osallisuudella tarkoitetaan palvelun käyttäjien osallisuutta, mutta yhtä lailla on tärkeää, että ammattilaiset voivat kokea osallisuutta. Me väitämme, että kun ammattilainen on osallinen, myös asiakkaan osallisuus toteutuu paremmin!
Inhimillisestä näkökulmasta ei ole vaikea ymmärtää, miksi meille kaikille on tärkeää tulla kuulluksi ja kuulua johonkin ryhmään tai yhteisöön. Lisäksi useimmat meistä haluavat työssään vaikuttaa ja vaikuttua muiden tekemisistä. Tämä on yhtä tärkeää niin ammattilaisen työn mielekkyyden kuin asiakkaan toimintakyvyn, kuntoutumisen, terveyden ja hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden...
Pohdimme päivittäin työssämme lasten terveellisten ruokatottumusten edistämistä ja toisaalta ruokaympäristössä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia. Runsaasti energiaa, mutta vähän ravintoaineita sisältävien elintarvikkeiden valikoima sekä annos- ja pakkauskoot ovat kasvaneet, ja niitä on helposti saatavilla ympäri vuorokauden ja kaikkialla, missä lapsi liikkuu. Tiedetään, että suuriksi kasvaneet annos- ja pakkauskoot vaikuttavat syömisen määrään; suurista annoksista syödään helposti enemmän.
Erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki on kirjoittanut blogissaan ruokaympäristön muutoksista. Hän tarkasteli ruokakaupan valikoimia ja huomasi erityisesti, että sokeristen juomien hyllymetrit...
92-vuotias isäni asuu senioritalossa omassa asunnossaan ja elää omannäköistä elämäänsä. Hän on onnekas, kun vielä voi itse päättää milloin herää, mitä syö ja mitä tekee.
Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Toiset tarvitsevat runsaasti apua pärjätäkseen arjessa ja joutuvat tai pääsevät muuttamaan ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön, ns. tehostettuun palvelutaloon. Pystyvätkö he säilyttämään omannäköisen elämänsä ja elämänrytminsä siellä? Ovatko he onnellisia?
Monessa palvelutalossa tehdään huippulaadukasta työtä
Mediakeskustelu vanhustenhoidon laadusta luo helposti kuvan, että lähes kaikkialla asiat ovat huonosti. Toki on hyvä,...
THL on perustanut uuden tutkimusverkoston Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tueksi.
Verkosto kokoontui ensimmäisen kerran 22. tammikuuta 2020 ja kokosi yhteen perustason sote-palveluiden tutkimuksesta innostuneita toimijoita eri yliopistoista ja alueilta.
Mukana oli sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen konkareita, vasta tutkimushattua päähänsä asettelevia tutkija-alkuja sekä tutkimusorientoituneita perustason sote-palveluiden kehittäjiä.
Heitä yhdistää kiinnostus ilmiöihin, jotka liittyvät tulevaisuuden sote-keskuksiin, sekä innostus perustason palveluiden vaikuttavuuden tutkimukseen.
Verkoston perustamisen taustalla on tarve tarkastella kriittisesti sote-palveluiden käytäntöjä, tuoda näkyväksi hiljaista tietoa ja vahvistaa sitä, että...
