Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Juuri nyt koronavirus pakottaa ottamaan etäisyyttä muihin ja rajoittamaan normaalia arkeamme kotiympyröihin. Ainakin meillä yksi on tilanteeseen tyytyväinen: ikääntyvä hännänheiluttaja nauttii, kun omat ihmiset ovat lähellä koko ajan. Tunne on molemminpuolinen. Tämä työkaveri huolehtii tauoista ja tuo iloa elämään, vaikka ulkomaailman uutiset masentaisivat ja arjen supistuminen tuntuisi saavan seinät kaatumaan päälle.
Kaikki koiranomistajat sen tietävät: eläimen kanssa puuhaaminen parantaa mielialaa, lisää onnellisuutta ja aivan varmasti myös pidentää ikää. Viime vuosina aihetta ovat lähestyneet myös monen...
Koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana nuoren normaali sosiaalinen elinympäristö on muuttunut huomattavasti. Arkirytmiä ylläpitävä koulu on vaihtunut etäopetukseen.
Nuoren on etäopetuksessa otettava enemmän vastuuta oppimisestaan ja hallittava uusia teknisiä laitteita ja sovelluksia koulunkäynnissään. Valtaosa nuorista selviää tästä todennäköisesti hyvin: Kouluterveyskyselyssä 2019 kuusi nuorta kymmenestä kertoi pitävänsä koulunkäynnistä ja vain joka kymmenes koki vaikeuksia opiskelussa käytettävien laitteiden kanssa. Vaikeudet koulunkäynnissä ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä ahdistuneisuus- ja/tai masennusoireilua kokevilla nuorilla.
Pandemia tuo haasteita nuorten ystävyyssuhteiden ylläpitoon
Noin joka kymmenes nuori kokee...
Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän suuren lomautusaallon, joka on ruuhkauttanut työttömyyskassoja. Työttömyyskassat ovat julkisuudessa todenneet, etteivät ne kykene tekemään päätöksiä työttömyysturvasta kohtuullisessa ajassa (Yle 1.4.). Jos lomautetuilla tai työttömäksi jääneillä ei ole säästöjä, heitä uhkaa taloudellinen ahdinko: monet laskut on maksettava vaikka työttömyyskassasta ei vielä saa mitään.
Sosiaaliturvaan on tilapäisiä toimeentulovaikeuksia varten rakennettu viimesijainen vaihtoehto: toimeentulotuki. Se koostuu kolmesta osasta eli perustoimeentulotuesta, täydentävästä tuesta ja ehkäisevästä tuesta. Vuoden 2017 alusta lähtien perustoimeentulotuesta on vastannut Kela.
Perustoimeentulotuen siirtoa...
Muuttunut arki ja huoli tulevaisuudesta voivat näkyä suomalaisten päihteiden käytössä.
Osan meistä arkea koronakriisi muutti vain vähän. Mutta monille poikkeusolot tuovat huolta itsestä, läheisistä, työpaikasta, terveyspalveluista ja toimeentulosta. Pelko, ahdistus, tai masennus voivat hiipiä mieleen.
Poikkeusoloissa kynnys hakea helpotusta päihteistä, tupakoinnista tai rahapelien pelaamisesta voi madaltua. Normaalin arjen sosiaalinen kontrolli löystyy, kun kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa on rajoitettu ja iso osa meistä tekee töitä kotona.
Lisääntynyt vapaa-aika tai kadonnut päivärytmi vaikuttavat helposti käyttäytymiseen.
Alkoholia ostetaan nyt tavallista enemmän
Suomessa...
Tiedättekö, kuinka paljon köyhyys yleistyi 90-luvun laman aikana? Entä kuinka paljon tuloerot kasvoivat?
Yleisimmin käytettyjen köyhyys- ja tuloeromittarit kertovat, ettei ollenkaan. Pienituloisuusaste laski vuosina 1990–1993 poikkeuksellisen paljon, 3,3 prosenttiyksikköä. Yleisin tuloeromittari Gini-indeksi sen sijaan pysyi lähes muuttumattomana. Euromääräiset, absoluuttiset tuloerot sen sijaan pienenivät huomattavasti.
Tulee mieleen, että onkohan tässä mittareissa vikaa, koska koettu ja tiedotusvälineiden välittämä todellisuus näyttäytyy hyvin erilaisena. Varsinkin köyhyyden lasku vaikuttaa järjenvastaiselta.
Vastaus piilee ensinnäkin siinä, että Suomessa on suhteellisen kattava sosiaaliturva, joka pehmentää...
Synnyttäjien ylipaino on yleistynyt, ja huoli synnyttäjien ylipainon yleisyydestä on herättänyt useat toimijat pohtimaan nuorten ja nuorten aikuisten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyä, tehokasta hoitoa ja raskausdiabeteksen hoidon ja seurannan tehostamista.
Uudistetussa lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa korostetaan terveydenhuollon resurssien suuntaamista lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon ennen raskautta, koska raskaudenaikaisten interventioiden hyöty raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden ehkäisyssä on nykyisen tutkimusnäytön perusteella rajallinen. Suosituksessa painotetaan myös, että onnistuneet ehkäisytoimet edellyttävät laajaa yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä.
Yhä useampi ja yhä nuorempi synnyttäjä...
Tutkittua tietoa koronaviruksen vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon on toistaiseksi saatavilla vain vähän. Koronaviruksen sukupuolivaikutuksista voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä myös aikaisempien laajojen epidemioiden pohjalta.
Ensimmäisiä tutkimustuloksia koronaviruksen sukupuolittuneisuudesta julkaisi maaliskuun alussa lääketieteellinen lehti The Lancet. Alustavien tulosten mukaan tartunnan saaneiden osalta naisten ja miesten välillä ei ollut suuria eroja. Miesten osuus tautiin kuolleiden määrissä oli kuitenkin jonkin verran suurempaa kuin naisten.
Suomessa tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 6.4.2020 tapaustietojen mukaan yhteensä 2308 tautitapausta. Rekisteriin ilmoitetuista tapauksista 49,8 prosenttia on miehiä...
Suuret murrokset ja yllättävät kriisit vaikuttavat usein voimakkaimmin jo ennalta haavoittuvassa asemassa oleviin. Koronavirusepidemia on tuonut tämän esille lukuisin tavoin – ja monia uusia näkökulmia aiheeseen avautunee vielä epidemian ja sen torjumiseen suunnattujen toimenpiteiden edetessä.
Vaikka yhteiskuntaa laajasti vavisuttavat kriisit paljastavat olemassa olevaa eriarvoisuutta, ne tuovat myös näkyviin rakenteita ja instituutioita, jotka vaimentavat kriisin voimaa. Nämä iskuja vaimentavat rakenteet lisäävät koko yhteiskunnan valmiutta kohdata ongelma. Osaamme varautua paremmin tuleviin kriiseihin, kun opimme nyt, missä on...
Terveydenhuollon resurssien kohdentamisen tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sairauksista, tapaturmista ja riskitekijöistä.
Terveyshaitat ovat moninaisia: esimerkiksi melulle altistuminen aiheuttaa pitkäaikaista viihtyvyyshaittaa, kun taas pienhiukkasaltistus lisää riskiä sydänperäiseen äkkikuolemaan.
Miten näin erilaisia riskejä ja terveyshaittoja voidaan vertailla?
Terveyshaittojen vertailuun on jo työkaluja
Tautien aiheuttamaa kokonaishaittaa voidaan kuvata tautitaakkana. Tautitaakan mittana käytetty haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life year, DALY) on kasvattanut kansainvälisesti suosiotaan terveyshaittojen vertailussa.
Sen ideana on laskea yhteen taudin aiheuttamat ennen aikaisen kuolleisuuden takia menetetyt elinvuodet ja sairastavuus huomioimalla...
Hymyileviä työntekijöitä valoisassa toimistossa. Kauniita, nuoria, vammattomia ja useimmiten valkoisia ihmisiä jakkupuvuissa. Kuvapankeista löytyy monenlaisia työelämäaiheisia kuvia, joita myös media hyödyntää kuvastossaan. Eri aloja ja ammatteja kuvaavissa kuvissa naiset ja miehet esitetään usein stereotyyppisesti. Mallikuvien ongelma on, etteivät ne näytä todellisilta, eivätkä ne välitä kuvaa todellisuudesta.
Visuaalisen ilmeen valinta on tärkeä osa hankkeen viestintää. Etsimme sopivaa hankekuvaa myös uudessa Moninaisesti parempi -hankkeessa. Kuvan tuli ilmentää hankkeemme tavoitetta edistää työelämän monimuotoisuutta.
Täydellisistä kuvakulmista otetut virheettömät valokuvat muistuttivat...
