Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Viime päivinä mediassa on keskusteltu vilkkaasti toimeentulotukijärjestelmän heikkouksista. Keskustelu alkoi Ylen 19.5.2020 julkaisemasta jutusta, jossa haastateltiin sosiaalitoimiston asiakkaita ja työntekijöitä. Keskustelu on kiinnittynyt pääosin siihen, miten Kela on onnistunut tehtävässään. Kuntien osuus on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Tutkimusten mukaan toimeentulotukiuudistuksen ongelmia on kuitenkin enimmäkseen niiden henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat Kelan etuuden lisäksi myös muuta, pääasiallisesti kunnan sosiaalitoimistossa tarjottavaa palvelua tai tukea. Tämä koskee jopa 30:tä prosenttia toimeentulotukea tarvitsevista.
Tämän vuoksi keskusteluun viimesijaisesta turvasta on ensisijaisen tärkeää ottaa...
Meneillään oleva koronaepidemia on vaikuttanut sekä päihteiden että päihdepalveluiden käyttöön. Osa päihteiden käyttäjistä näyttää pudonneen pois palvelujen piiristä. Vaikka palveluita on edelleen verraten hyvin saatavilla, on THL:n keräämien tietojen mukaan päihdepalveluihin hakeutuminen vähentynyt osassa yksiköitä, ja osa asiakkaista on pudonnut kokonaan pois palveluista. Toki jotkin yksiköt tai palvelut ovat saaneet myös uusia asiakkaita muun muassa lisääntyneen ruoka-avun tarpeen tai vaikeutuneiden huumeongelmien vuoksi.
Päihdepalveluissa on jouduttu ottamaan samalla tavoin digiloikka kuin muillakin aloilla. Etäpalveluilla on korvattu...
Ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen ja liikkuminen ovat vähentyneet poikkeusolojen aikana. Tämä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tavalla, josta kenelläkään ei ole kovin tarkkaa tietoa.
Olemme nähneet, että poikkeustilassa ihmisten välinen solidaarisuus lisääntyy. Joku soittaa säkkipilliä koko kylälle, toinen käy kaupassa vanhukselle. Tästä meidän jokaisen pitää oppia ja iloita.
Sitten on käytöksen muutoksen synkkä puoli. Koronapandemian tuomien rajoitusten seurauksena monien sosiaalisten ongelmien on arvioitu lisääntyvän, muun muassa lähimmissä ihmissuhteissa tapahtuvan väkivallan.
Tämä herättää erityisesti väkivaltatyön ammattilaisten keskuudessa huolta ja vastuuntuntoa.
Laaja verkosto...
Tämänkaltaista kevättä ei kukaan odottanut tulevaksi. Mielenmyllerrystä ja epävarmuutta ovat aiheuttaneet arkeemme vyöryneet koronauutiset, otsikot terveysuhkista, tapaamisrajoituksista ja karanteenista, sairastumisista, taloudellisesta ahdingosta sekä lapsiperheiden haasteet selviytyä leikki-ikäisten ja etäkoululaisten sekä oman työn yhteensovittamisesta. Huolta ovat varmasti aiheuttaneet tiedot poliisin kotihälytysten, päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan kasvusta.
Onneksi on löydetty myös uusia auttamisen väyliä, kuten kotiin tuotavaa ruoka-apua, netin kautta tavoitettavaa tukea sekä uudenlaisia palveluja esimerkiksi lasten etäkoulun tai turvattomuutta tai väkivaltaa kokevien tueksi. Kevään merkit luonnossa...
”Emme taistele vain epidemiaa, vaan myös infodemiaa vastaan”, on todennut WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.
Infodemia tarkoittaa suurten informaatiomäärien leviämistä nopeasti ja laajalle. Tietoa on valtavasti, se on päällekkäistä, ristiriitaista, ja luotettava tieto sekoittuu helposti humpuukiin.
COVID-19-kriisin aikana kansainvälisissä terveydenhuollon johtamisen verkostoissa, kuten European health management association -järjestössä eli EHMAssa, on nostettu esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedonlukutaidon (health literacy) merkitys. Tällä tarkoitetaan kykyä arvioida kriittisesti erilaista tietoa.
Organisaation tietokulttuuri joko mahdollistaa tai estää tiedon välittämisen ja...
Meneillään olevan Euroopan kansanterveysviikon tämänpäiväinen teema on, että ikääntyessämmekin toimintakykymme säilyisi sillä tasolla, että se mahdollistaisi toiveidemme mukaisen elämän. Harva ikääntyy ilman sairauksia ja toimintarajoituksia, mutta useimmat meistä toivovat, että vanhanakin pystyisi elämään aktiivisena eli osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, sosiaaliseen elämään ja harrastuksiin, hoitamaan asioitaan ja päättämään niistä, liikkumaan, pitämään huolta läheisistä, työskentelemään tai opiskelemaan.
Koronan rajoitustoimet ovat voimassa erityisesti ikäihmisten suojelemiseksi taudilta, mutta niiden edelleen jatkuessa monista on alkanut tuntua, että ne rajoittavat jo liikaa.
Ikäihmisiä...
Tänään vietetään Euroopan kansanterveysviikon teemapäivää ”Equal health for all” eli ”Yhdenvertaista terveyttä kaikille”. Tällä ilmaisulla viitataan siihen, että meillä kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus elää mahdollisimman terveinä ja hyvinvoivaa elämää, riippumatta syntymämaastamme, yhteiskunnallisesta asemastamme tai muista elämämme lähtökohdista tai tilanteista.
Mitä ”yhdenvertainen terveys” oikeastaan tarkoittaa?
Sana ”equal” kääntyy vastineiksi ”tasa-arvoinen”, ”yhdenvertainen”, ”yhtäläinen”, samansuuruinen”.
Muodollisessa yhdenvertaisuudessa kaikille tarjotaan samaa, esimerkiksi sama määrä jotakin palvelua tai muuta terveyteen tai hyvinvointiin johtavaa avaintekijää, lopputulosta arvioimatta. Tosiasiallisessa yhdenvertaisuudessa katsotaan puolestaan...
Lähiopetukseen palataan perusopetuksessa runsaaksi kahdeksi viikoksi ennen kesälomaa. Suurelle osalle oppilaita, perheitä, opettajia ja muuta koulun henkilöstöä paluu kouluun on mieluinen, vaikka toimintaa ohjaa nyt ”uusi normaali”.
Oppilaille kaverit – ja varmaan opettajatkin – ovat parhaimmillaan ”livenä”. Tuttu kouluympäristö, päivittäinen kouluateria ja lähiopetus ovat nekin varmasti odotettuja poikkeuksellisen kevään jälkeen. Opettajat opettelevat toimimaan ehkä jopa etäopetustakin innovatiivisemmilla tavoilla.
Koulun tiloja on jo tarkasteltu aivan toisin silmin, käsienpesupaikkojen määriä kartoitettu ja siivouksen tehostamista suunniteltu. Järjestelemistä ja suunnittelemista on...
Me kaikki olemme kohdanneet koronaepidemian vaikutukset jollain tavalla, mutta kokemuksemme voivat olla hyvinkin moninaisia, toisille pääosin myönteisiä, toisille kielteisiä. Voimme vaikuttaa omaan terveyteemme ja hyvinvointiimme hyvinkin yksinkertaisin arjen valinnoin myös poikkeusoloissa.
Vaikka sosiaalisessa mediassa usein nostetaan esiin jonkin yksittäisen tekijän vaikutus terveyteemme, laajan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeisimmillä kansantaudeillamme on selkeästi yhtenäiset riski- ja suojatekijät.
Riittävä fyysinen aktiivisuus ja uni, monipuolinen ravitsemus, tupakkatuotteiden ja päihteiden välttäminen sekä omasta ja läheistemme mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ovat keskeisimpiä terveyteemme vaikuttavia...
Aamiainen vuoteeseen, itse tehty kortti, kimppu ruusuja tai valkovuokkoja ja yhteinen lounas. Toukokuun toisena sunnuntaina vietettävään äitienpäivään liittyy monissa perheissä joukko vanhoja, tärkeitä perinteitä.
Äitienpäivä on kevään kohokohta myös monille isoäideille, sillä usein perinteisiin kuuluu juhlistaa äitejä ja isoäitejä koko suvun voimin. Miten tämä onnistuu koronakeväänä, kun terveyttä turvaavat rajoitukset ovat mullistaneet monen iäkkään ihmisen elämän?
Luovuus on nyt valttia
Jokainen meistä kaipaa läheisyyttä, mutta nyt varsinkin yli 70-vuotiaiden isoäitien halaaminen ei ole hyvä ajatus. Hoivalaitoksissa asuvien...
