Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Neuvolasta voi saada tukea vanhemmuuden jakamiseen

Hoivavastuun tasaisempi jakaminen vanhempien kesken on pitkään ollut yksi keskeisiä perhepolitiikan tavoitteita. Jaetulla vanhemmuudella nähdään olevan myönteisiä vaikutuksia sekä perheen hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta: lapsen kehitystä edistää läheinen suhde molempiin vanhempiin, yhteinen ymmärrys ja kokemus lapsenhoidon arjesta tukevat parisuhdetta. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta vahvistuu sekä naisten asema työmarkkinoilla että miesten asema esimerkiksi erotilanteissa.
Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen on äitiys- ja lastenneuvolan lakisääteinen tehtävä. Lähes kaikki raskaana olevat ja alle kouluikäisen lapsen perheet käyttävät neuvolapalveluja. Äitiys-...

Lue lisää Neuvolasta voi saada tukea vanhemmuuden jakamiseen

Aikuissosiaalityön uudistaminen edellyttää valtakunnallista kehittämisohjelmaa

”Tulevaisuuden sosiaalityö toimii mahdollisimman lähellä ihmisten elämänpiiriä. Sosiaalityö on matalalla kynnyksellä tavoitettavaa lähipalvelua, jolle on ominaista yhteisöllinen lähestymistapa ja yhteiskunnallinen näkökulma.”
Näin alkaa sosiaalityön tulevaisuutta selvittäneen työryhmän visio. Se tuo esiin sosiaalityön kokonaisvaltaisuuden, mikä on työn erityinen vahvuus. Samalla kun sosiaalityöllä on keskeinen tehtävä työikäisten ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten osallisuuden ja arkipäivän sujuvuuden edistäjänä, se turvaa osaltaan yhteiskunnan sosiaalista eheyttä. Toimiva sosiaalityö edesauttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sosiaaliturvan uudistusten tavoitteiden saavuttamista.
Työryhmä pohti tulevaisuuden...

Lue lisää Aikuissosiaalityön uudistaminen edellyttää valtakunnallista kehittämisohjelmaa

Opiskeluhuollolle suurempi rooli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitamisessa

Lukuaika5 min

Opiskeluhuolto on lasten ja nuorten arkiympäristöön viety hyvinvointia edistävä peruspalvelu. Työtä toteutetaan sekä koko kouluun kohdistuvana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona eli kouluterveydenhuollon sekä kuraattorin ja psykologin palveluina.
Opiskeluhuollon potentiaali mielenterveyden tukemisessa tai pulmien hoidossa jää osin hyödyntämättä. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ei panosteta riittävästi ja osalle opetushenkilöstöä oma rooli tässä työssä on edelleen epäselvä. Vahvassa on myös vanha käsitys opiskeluhuollosta vain kuraattori- ja psykologityönä, jota johdetaan erillisistä ”opiskeluhuollon yksiköstä”.
Opiskeluhuoltopalveluissa on myös puutteita. Kuraattori- ja psykologipalveluissa on...

Lue lisää Opiskeluhuollolle suurempi rooli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitamisessa

Vielä kerran sote-uudistuksesta: Miten käy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle?

Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa puhuttiin paljon valinnanvapaudesta ja sairaalasänkyjen sijainneista.
Vähemmälle huomiolle jäi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen (jatkossa lyhennämme ”hyte”).
Kulisseissa kuitenkin tapahtui. Lähes jokaiseen maakuntaan oli nimetty hyte-valmistelija, jonka tehtävänä oli miettiä, miten hyte-työtä edistettäisiin paremmin niiden kuuluisien leveiden hartioiden toimesta maakunnissa, ja miten tukea kuntia niiden tärkeässä hyte-työssä. Hyvinvointi ja terveys kun syntyvät — ja niitä ylläpidetään — arjen ympäristöissä ja palveluissa: kouluissa, kodeissa, kaduilla, kirjastoissa, työvoimatoimistoissa ja neuvoloissa.
Uuden...

Lue lisää Vielä kerran sote-uudistuksesta: Miten käy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle?

Omakanta haastaa ammattilaisia hiomaan toimintatapojaan nuorten kanssa

Huom! Blogikirjoituksesta on poistettu 10 ja 12 vuoden ikärajoja koskeva osuus 4.6.2020.
Omakannan käyttöönotto on tehnyt hyvää sekä potilaille että terveydenhuollon toimijoille. Verkkopalvelu, joka näyttää kansalaisen omat terveydenhuollossa kirjatut tiedot, on mullistanut toimintakenttää – pääasiassa hyvällä tavalla. Se on tehnyt potilaista entistä osallisempia omien terveysasioidensa hoidossa.
Meidät terveydenhuollon ammattilaiset Omakanta on lempeästi ohjannut selkokielisempään kirjaamiseen ja samalla kannustanut kertomaan potilaalle entistä ymmärrettävämmin oireista, sairaudesta, tutkimuksista ja hoidosta.
Alaikäisten tietojen näkyminen Omakannassa on keskusteluttanut erityisesti huoltajia. Myös Kanta-palveluiden...

Lue lisää Omakanta haastaa ammattilaisia hiomaan toimintatapojaan nuorten kanssa

Asiakaskin on asiantuntija – kaikki osapuolet voivat oppia toisiltaan

Lukuaika4 min

Asiakasosallisuus on aktiivista toimintaa. Se on enemmän kuin asiakaspalautetta. Osallisuus ei tyhjene siihen, että ammattilainen osaa ottaa ihmisen mukaan häneen omiin palveluihinsa. Asiakasosallisuus on osallistamista ja osallistumista laajempi asia. Asiakasosallisuus on parhaimmillaan iso ajattelutavan muutos, niin ammattilaisille kuin meille kaikille muillekin eli palveluiden käyttäjille.
Helsingin kaupungilla on paraikaa käynnissä asiakasosallisuuden muutostyöpaja, jota Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä vetävät. Osana prosessia on haastateltu asiakkaita, ammattilaisia ja johtoa. Johdon näkemyksissä heijastui kaupungin osallisuusstrategia  ja sen...

Lue lisää Asiakaskin on asiantuntija – kaikki osapuolet voivat oppia toisiltaan

Taiteen paikkaa raivataan rakenteisiin vauhdilla

Kulttuurin ja taiteen merkitys yhtenä ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistävänä tekijänä on saamassa yhä painavampaa jalansijaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa ja kehitettäessä.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä esittää tuoreessa raportissaan lukuisia jatkotoimia, joihin kulttuurihyvinvointityön vakiinnuttamiseksi on ryhdyttävä.
Samaisessa raportissa muistutetaan, että Suomi on politiikkaohjelmien ja rakenteiden tasolla taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toiminnan kiinnostavimpia kansainvälisiä esimerkkejä. Viime aikoina käytössä vahvistuneet käsitteet, kuten kulttuurihyvinvointi tai taiteen hyvinvointivaikutukset, kertovat osaltaan tapahtuneesta muutoksesta.
Taiteen ja...

Lue lisää Taiteen paikkaa raivataan rakenteisiin vauhdilla

Mitä alkoholilain vaikutuksista pitäisi päätellä?

Lukuaika5 min

Uuden alkoholilain vaikutukset näyttävät lyhyellä aikavälillä jääneen ennakoitua pienemmiksi. Tästä huolimatta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämää arviota 150 lisäkuolemasta on vaikeaa pitää pelotteluna.
Merkittävimmät muutokset vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa alkoholilaissa (1) olivat ruokakaupoissa myytävien juomien maksimialkoholipitoisuuden nosto 5,5 prosenttiin ja valmistustaparajoituksen poisto, minkä takia kauppoihin tulivat ns. nelosolut ja väkevistä tehdyt juomasekoitukset. Muutosten ennakoitiin lisäävän alkoholin kulutusta ja haittoja.
Tilastojen mukaan kokonaiskulutus (tilastoitu + arvioitu tilastoimaton kulutus) kasvoi 0,4 % vuodesta 2017 vuoteen 2018 ja...

Lue lisää Mitä alkoholilain vaikutuksista pitäisi päätellä?

Tavoitteena hyvä syntymä

Lukuaika9 min

Naiset, jotka ovat synnytyksessään kokeneet epäasiallista tai huonoa kohtelua tai jopa väkivaltana pitämäänsä käytöstä, ovat aloittaneet oman #MeToo-kampanjansa – #minämyössynnyttäjänä-kampanjan. Liike haluaa osoittaa, että synnytysväkivalta (obstetric violence) on todellista myös Suomessa. Kampanjassa perätään muutosta synnytyksen hoidon kulttuuriin ja käytäntöihin.
Mitä on synnytysväkivalta?
Synnytysväkivaltaa ovat puheet ja kirjoitukset, jotka etukäteen pelottelevat synnyttäjää, tai viesti siitä, että synnyttäjän tulee taipua mihin tahansa kohteluun turvallisuuden nimissä. Myös turhat toimenpiteet tai niihin painostus raskausaikana tai synnytyksessä ovat alentavaa kohtelua. Lupaa kysymättä...

Lue lisää Tavoitteena hyvä syntymä

Pitkäaikaistyöttömien auttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja lisää resursseja

Suomessa oli maaliskuussa noin 65 000 pitkäaikaistyötöntä. Heistä noin puolet oli ollut työttömänä vuoden, puolet kaksi vuotta.
Työttömyys on kallista paitsi inhimillisesti, myös euroissa. Työttömyyden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousivat 2006–2016 reilut 2,5 miljardia euroa. Samalla aikavälillä vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä tuplaantui 7 prosenttiin.
Ongelmat ja kustannukset kasautuvat usein pienelle joukolle ihmisiä. Heidän auttamisensa ja kustannusten hillitseminen edellyttävät monialaista sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen yhteensovittamista. Tämä on otettava huomioon tulevassa sosiaaliturvan uudistuksessa.
Asiantuntijoiden mukaan sosiaaliturvan uudistuksen tulisi ohjata ihmisiä toimimaan järjestelmässä...

Lue lisää Pitkäaikaistyöttömien auttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja lisää resursseja