Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
THL järjesti 10.4. Mainosta maltilla -seminaarin, jossa tarkasteltiin rahapelien markkinointia eri näkökulmista. Seminaarin puheenvuoroissa nousi useamman kerran esille jako punaisiin ja vihreisiin rahapeleihin. Jako ei taida olla kaikille tuttu.
Kansan suosikkirahapelejä ovat lottopelit, rahapeliautomaatit ja arvat. Ovatko nämä punaisia vai vihreitä rahapelejä? Vastaus ei löydy kovin helposti googlettamallakaan.
Mihin rahapelien värikoodijako pohjaa?
Värikoodijako on suomalaiseen sääntelyyn liittyvä rahapelien erottelutapa. Pelin ominaisuudet vaikuttavat siihen onko jokin rahapeli punainen vai vihreä. Huomioon otettavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi nopeus, panosvalikoima, palkitsevuus...
Ilman aitoa kohtaamista on vaikea luottaa toiseen ihmiseen. Onnistunut kohtaaminen ja luottamuksen syntyminen lapsen tai nuoren ja työntekijän välille on keskeinen tekijä tuen tarpeen esille tulemisessa ja avun saamisessa palveluista.
Koululääkärinä mieleenpainuvimmat onnistumisen kokemukseni luottamuksen saavuttamisesta ovat terveystarkastuksista, joissa on keskusteltu perhettä kuormittavista asioista kuten riidoista, lähisuhdeväkivallasta tai vanhempien päihteidenkäytöstä ja mielenterveyspulmista.
Osalle nuorista ja vanhemmista on ollut luontevaa kertoa hankalistakin asioista suoraan tai ennalta merkata ne rastilla esitietolomakkeeseen. Tällöin orastava luottamus on heti läsnä ja...
Kotouttamisen taustalla on pyrkimys tehdä Suomeen muuttaneista ihmisistä aktiivisia ja tasavertaisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä. Ongelmallista on, jos ”maahanmuuttajaan” suhtaudutaan pelkkänä toimenpiteiden kohteena.
Kotoutuja tulisi nähdä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana.
Tässä kirjoituksessa tutustutaan siihen, mihin elämänsä osa-alueisiin kotoutumisvaiheessa olevat ihmiset itse toivovat muutosta ja pohditaan, mitkä tekijät toimivat muutoksen esteenä. Tulokset ovat THL:n mobiTARMO-hankkeesta, jossa kotoutumiskoulutuksen osallistujat arvioivat toimintakykyään ja tilannettaan Kykyviisari-menetelmällä.
Asiakkaan ääni kuuluviin Kykyviisarin avulla
Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Sen perusajatuksena...
Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) oli yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeista, joita toteutettiin vuosina 2015–2018. OTEn tehtävänä oli vahvistaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla siten, että he voivat jatkaa työssä tai työllistyvät aiempaa paremmin.
Kärkihankkeessa tehtiin laajaan yhteistyöhön nojaavaa työtä osatyökykyisten työmarkkina-aseman vahvistamiseksi. Siinä myös onnistuttiin: hankkeen aikana osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä laski 30 %. Arvatenkin tätä auttoi myös yleinen työllisyystilanteen parantuminen.
Oli miten vaan, tätä kehitystä on nyt syytä jatkaa ja vauhdittaa hyviksi todettuja käytäntöjä vahvistamalla – mutta samalla...
Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.
Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai...
THL julkaisi syksyllä hyvinvointikertomustyön avuksi minimitietosisällöt kuntien ja alueiden käyttöön. Työskentelemme hyvinvointijohtamisen äärellä Lapissa ja pohdimme tässä blogikirjoituksessa, miten tällaiset mallit toimivat, kun ne otetaan käyttöön maakunnan kehittämistyössä.
Meillä on vielä tuoreessa muistissa Lapin maakunnallisen hyvinvointiohjelman teko, joten palataanpa siihen.
Hyvinvointi on kaikkien asia
”Hyvinvointi on kaikkien asia” on ajatus, jonka pohjalta rakennamme Lapissa maakunnallista hyvinvointiohjelmaa. Hyvinvointiohjelma on samalla alueellinen hyvinvointikertomus.
Me maakuntien kehittäjät ja ammattilaiset lähestymme hyvinvointia aina omasta tulokulmastamme, mutta tämä kaikkia yhdistävä asia meidän on...
Voiko ihminen itse vaikuttaa siihen, miltä maanantaisin aamuherätyksen jälkeen tuntuu? Tai miltä tuntuu silloin, kun elämän eri roolien yhteensovittaminen näyttää mahdottomalta? Tai kun raha ei riitä, omaa aikaa ei ole, lapsi ei ensin nuku ja myöhempinä vuosina nuori ei halua herätä?
Ihmisen onnellisuuden kokemuksiin vaikuttaa 50 prosenttia perimä, 10 prosenttia olosuhteet ja 40 prosenttia ihmisen oma toiminta eli valinnat, ajatukset, teot ja asenteet. Perimään liittyvät niin temperamenttitekijät kuin esimerkiksi hermosolujen välittäjäaineiden kulkeutumisen kysymykset.
Oman temperamentin tunnistaminen...
Terveyserojen kaventaminen on yksi Suomen terveyspolitiikan keskeisistä päämääristä. Terveyserot eivät kuulu yhdenvertaiseen yhteiskuntaan.
Kansanterveyden kannalta on merkittävää, että tupakointi on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Ikävämpi muutos on se, että koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat kasvaneet 1970-luvun lopulta (katso kuviot alla). Korkeasti koulutetut ovat jo lähellä savuttoman Suomen tavoitetta (enintään viisi prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2030), matalammin koulutetuilla tavoitteen saavuttamiseen on vielä runsaasti matkaa.
Sekä savuttoman Suomen että nykyistä yhdenvertaisemman yhteiskunnan tavoittamiseksi on näihin eroihin kiinnitettävä...
Kouluruokailusuositusten noudattaminen, ikääntyneiden lonkkamurtumien määrä, kuntalaisten kirjastokäynnit, syrjäytyneiden nuorten määrä, sairastavuus kunnassa, tervehampaisten 12-vuotiaiden määrä. Mitä yhteistä näillä on? Kaikki ovat indikaattoreita, joilla kunnat ja alueet mittaavat ja suuntaavat tekemäänsä hyvinvoinnin edistämistyötä. Hyvinvointimme on usean tekijän summa, ja sen toteutumista voi katsoa monesta eri suunnasta. Niinpä indikaattoreita ja mittareitakin on monenlaisia, ja ne ovat erilaisia eri puolilla Suomea.
Indikaattoreita ei välttämättä tarvita lisää, mutta yhtenäisyyttä niihin kaivataan.
Tätä varten teimme THL:ssa suosituksen kuntien ja alueellisten hyvinvointikertomusten...
Raskausaika vaikuttaa merkittävästi sikiön kehitykseen ja määrittää lapsen terveyttä koko elämänkulun aikana. Toimivilla äitiys- ja neuvolapalveluilla tuetaan äidin ja lapsen terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Kaikilla raskaana olevilla naisilla ja alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus neuvolapalveluihin Suomessa. Väestön moninaistuminen näkyykin hyvin selkeästi neuvolatyön arjessa.
Erityisesti turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten naisten ja perheiden kohtaaminen tuo aiempaa enemmän haasteita neuvolatyölle.
Naisen ja perheen tilanteeseen vaikuttavat kulttuuristen tekijöiden lisäksi niin yksilölliset taustatekijät, elinolot, tapahtumat lähtömaassa...
