Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Voiko ihminen itse vaikuttaa siihen, miltä maanantaisin aamuherätyksen jälkeen tuntuu? Tai miltä tuntuu silloin, kun elämän eri roolien yhteensovittaminen näyttää mahdottomalta? Tai kun raha ei riitä, omaa aikaa ei ole, lapsi ei ensin nuku ja myöhempinä vuosina nuori ei halua herätä?
Ihmisen onnellisuuden kokemuksiin vaikuttaa 50 prosenttia perimä, 10 prosenttia olosuhteet ja 40 prosenttia ihmisen oma toiminta eli valinnat, ajatukset, teot ja asenteet. Perimään liittyvät niin temperamenttitekijät kuin esimerkiksi hermosolujen välittäjäaineiden kulkeutumisen kysymykset.
Oman temperamentin tunnistaminen...
Terveyserojen kaventaminen on yksi Suomen terveyspolitiikan keskeisistä päämääristä. Terveyserot eivät kuulu yhdenvertaiseen yhteiskuntaan.
Kansanterveyden kannalta on merkittävää, että tupakointi on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Ikävämpi muutos on se, että koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat kasvaneet 1970-luvun lopulta (katso kuviot alla). Korkeasti koulutetut ovat jo lähellä savuttoman Suomen tavoitetta (enintään viisi prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2030), matalammin koulutetuilla tavoitteen saavuttamiseen on vielä runsaasti matkaa.
Sekä savuttoman Suomen että nykyistä yhdenvertaisemman yhteiskunnan tavoittamiseksi on näihin eroihin kiinnitettävä...
Kouluruokailusuositusten noudattaminen, ikääntyneiden lonkkamurtumien määrä, kuntalaisten kirjastokäynnit, syrjäytyneiden nuorten määrä, sairastavuus kunnassa, tervehampaisten 12-vuotiaiden määrä. Mitä yhteistä näillä on? Kaikki ovat indikaattoreita, joilla kunnat ja alueet mittaavat ja suuntaavat tekemäänsä hyvinvoinnin edistämistyötä. Hyvinvointimme on usean tekijän summa, ja sen toteutumista voi katsoa monesta eri suunnasta. Niinpä indikaattoreita ja mittareitakin on monenlaisia, ja ne ovat erilaisia eri puolilla Suomea.
Indikaattoreita ei välttämättä tarvita lisää, mutta yhtenäisyyttä niihin kaivataan.
Tätä varten teimme THL:ssa suosituksen kuntien ja alueellisten hyvinvointikertomusten...
Raskausaika vaikuttaa merkittävästi sikiön kehitykseen ja määrittää lapsen terveyttä koko elämänkulun aikana. Toimivilla äitiys- ja neuvolapalveluilla tuetaan äidin ja lapsen terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Kaikilla raskaana olevilla naisilla ja alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus neuvolapalveluihin Suomessa. Väestön moninaistuminen näkyykin hyvin selkeästi neuvolatyön arjessa.
Erityisesti turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten naisten ja perheiden kohtaaminen tuo aiempaa enemmän haasteita neuvolatyölle.
Naisen ja perheen tilanteeseen vaikuttavat kulttuuristen tekijöiden lisäksi niin yksilölliset taustatekijät, elinolot, tapahtumat lähtömaassa...
Kevään eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja äänestäjillä on pohdittavana, kenelle he äänensä antavat. Jos ajatellaan, että demokraattisen poliittisen edustuksen periaatteen mukaisesti kansalaisten tulisi olla mahdollisimman tasapuolisesti edustettuina poliittisessa päätöksenteossa, sukupuolten tasa-arvon kannalta huomionarvoista on, että naisia ei ole vielä koskaan valittu eduskuntaan miehiä enemmän.
Aiemmat eduskuntavaalit osoittavat, että mitä tasa-arvoisemmin puolueet asettavat ehdolle naisia ja miehiä, sitä tasapainoisempi on myös valittujen sukupuolijakauma. Naisten osuus ehdokkaista on jäänyt kaikissa eduskuntavaaleissa miehiä vähäisemmäksi. Naisten osuus sekä eduskuntavaaliehdokkaista...
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja THL:n ylijohtaja Marina Erhola pohtivat Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan (HS 13.3.2019) sote-uudistuksen epäonnistumisen syitä. Suurin osa ongelmista näyttäisi kiertyvän perustuslainmukaisuuden arviointiin, sen ajankohtaan ja tapaan.
Hiilamon ja Erholan mukaan keskeinen ongelma uudistuksen kaatumisessa oli se, että perustuslainmukaisuuden arviointi tapahtuu liian myöhäisessä vaiheessa eli vasta silloin, kun kommentoitavana on jo hallituksen esitysteksti. Tällöin voidaan helposti päätyä siihen, mihin valinnanvapauden kanssa päädyttiin, eli koko lakiesityksen valmisteluun palauttamiseen ja uudelleen kirjoittamiseen. Tähän uppoaa helposti...
Lapsi kävelee metsäpolulla. Hän kompastuu juurakkoon ja ottaa käsillä tukea maasta. Risut, multa, pienet kivet ja kävyt tuntuvat hassuilta ihoa vasten. Kädet multaantuvat. Lapsi pyyhkii räkää nenästä. Nyt poskessakin on multaa ja hiekkaa. Lapsi löytää puun, hän tarttuu oksaan ja kampeaa itseään ylöspäin. Siinä hän istuu, katsoo ja kuuntelee metsää.
Luonto tarjoaa lapselle tärkeitä mikrobikontakteja
Hyvinvoiva ja runsas luonto tarjoaa lapselle monipuolisia mikrobikontakteja. Tämä haastaa lapsen elimistön puolustusjärjestelmää, jolloin sen on mahdollista kehittyä vahvaksi. Professori Tari...
Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle.
llmastonmuutoksen myötä vesivälitteisiä infektioriskejä on tarkasteltava uudelleen. Kun veden lämpötila nousee, sen sisältämien mikrobien määrä voi lisääntyä. Osa näistä mikrobeista on haitallisia ihmisten terveydelle. Huomiota on syytä kiinnittää erityisesti uimarantojen vibrioihin...
Työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan viime vuoden alussa. Sen periaatteena on kannustaa työttömiä aktiivisuuteen sillä uhalla, että muuten työttömyysetuutta alennetaan 4,65 prosenttia joka vastaa yhtä päivää kuukaudessa. Aktiivimallista on julkaistu niukasti vaikutusarvioita johtuen osin simulointimallien tietopohjan puutteista. Siksi tehdyt vaikutusarviot hallituskauden muutoksista muun muassa tuloeroihin ja pienituloisuusasteeseen (esim. Tervola ja Kärkkäinen 2018; Tervola 2019) eivät ole ottaneet aktiivimallia huomioon.
Vaikutusta on kuitenkin mahdollista arvioida SISU-mikrosimulointimallilla jollain tarkkuudella. Tässä blogissa esitän arvion aktiivimallin vaikutuksista pienituloisten määrään ja...
Kevät lähestyy ja luonto alkaa heräillä talviunestaan. THL on jälleen päivittänyt alueelliset rokotussuositukset puutiaisaivotulehdustartuntojen (TBE, tick borne encephalitis, puutiaisaivokuume) ehkäisemiseksi. Riski sairastua Suomessa TBE-viruksen aiheuttamaan tautiin on edelleen hyvin pieni, mutta alueelliset rokotussuositukset ovat perusteltuja.
On arvioitu että noin 10–30 prosentille TBE-tartunnan saaneista kehittyy oireita. THL:n kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 70–80 puutiaisaivotulehdustapausta. Nämä ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, jotka vaativat sairaalahoitoa.
THL:n riskinarvioinnin tavoitteena on tunnistaa ne maantieteelliset alueet, joissa rokottaminen puutiaisaivotulehdusta vastaan on perusteltua. Sairastuneiden...
