Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Maahanmuuton määrän kasvu on lisännyt etnistä ja kulttuurista monimuotoisuutta Suomessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaissa on paljon eri kulttuureista ja erilaisesta kielitaustasta tulevia ihmisiä.
Muualta tulleiden määrän lisääntyminen tuo suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon kysymyksiä, joita ei ole aiemmin tarvinnut miettiä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat työssään yhä useammin erilaisia arvomaailmoja ja tilanteita, joissa työntekijöillä ja asiakkailla ei ole yhteisiä käsitteitä tai he voivat ymmärtää käsitteet eri tavoin.
Esimerkiksi lastensuojelussa saatetaan törmätä tilanteeseen, jossa vanhemmat eivät...
Vahva mielen hyvinvointi ja terveys ovat suojaavia tekijöitä, jotka tukevat oppimista, toimintakykyä ja kuntoutumista ikä- ja väestöryhmästä riippumatta. Nuorten elämässä terveyttä kuormittavat monet opiskeluun, itsenäistymiseen, ihmissuhteisiin, ammatilliseen orientaatioon ja työnsaantiin liittyvät huolet. Stressi, yksinäisyys ja toimeentulo-ongelmat heikentävät hyvinvointia.
Palvelutarpeet ovat nuorilla samankaltaisia, mutta terveyspalvelut riippuvat nuoren opiskelusta ja oppilaitoksesta.
Masennus tai ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöt muodostavat yhä suuremman osan nuorten sairaustaakasta. Nuorten mielenterveyden edistäminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy kantavat onnistuessaan pitkälle.
On arvioitu, että kolme neljästä mielenterveyden häiriöstä puhkeaa...
YK:n jäsenmaat sopivat huippukokouksessaan vuonna 2015 huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat työtä kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä Agenda 2030 -tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kehitykseen, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteet sitovat kaikkia maita, niin köyhiä kuin rikkaitakin.
Yksi kestävän kehityksen 17 tavoitteesta liittyy terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaamiseen kaikenikäisille.
Tilastokeskus ja Valtioneuvoston kanslia (VNK) käynnistivät vuoden 2018 alussa hankkeen, joka organisoi YK:n globaalien...
Suomessa oli tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana noin 91 000 kotitaloutta, jotka olivat ainakin kuukauden tulottomia. Näistä noin 42 000:lla tulottomuus kesti kolme kuukautta tai pidempään. Tulottomuudella tarkoitamme tässä vähimmäisturvan varassa olemista eli tilannetta, jossa henkilö saa toimeentulotukea ja sen lisäksi mahdollisesti muita verottomia etuuksia, kuten asumistukea, lapsilisää tai elatusapua tai -tukea. Riski tulottomuuteen on korkea erityisesti yksinasuvilla, miehillä ja nuorilla. Suurimmalle osalle viimesijaisten etuuksien varassa eläminen on väliaikaista, mutta tulottomuuden pitkittyessä...
Suomessa saamen kielen virallinen asema on turvattu saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Lapin paliskunnan alue (Vuotso) Sodankylän kunnassa) vuonna 1992 voimaan tulleella saamen kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja, mm. sote-palveluita, on käytännössä saamen kielillä hyvin vähän. Parhain tilanne on varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa sekä ikäihmisten palveluissa.
Vaikka saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan saamenkielisiä palveluita, vastuu palveluiden etsimisestä ja vaatimisesta jää usein asiakkaan tehtäväksi. Vaihtoehtoisesti saamenkielisiä palveluita tarjotaan vain tulkin välityksellä.
Saamenkielisten perhepalveluiden tilanne on ollut heikko kaikkialla...
Toimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa (Yle 9.1.2019) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen monituottajamallin asettamista haasteista palvelujärjestelmälle. Vaarana on palvelujen pirstoutuminen, minkä kärsijöiksi joutuisivat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, paljon palveluja tarvitsevat ihmiset.
Monen erilaisen palveluntuottajan mallissa ei monialainen yhteistyökään suju samoin kuin nykyisessä pääasiassa julkisen sektorin sisäisessä yhteistyössä. Palvelujen asiakaslähtöisyyden näkökulmasta yhteistyölle on kuitenkin yhä selkeämpi tilaus.
Monialaisen palvelun malleja
Seurasimme uusien palvelukokonaisuuksien ja toimintamallien rakentamista Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)- kärkihankkeessa. Alueellisissa kokeiluissa rakennettiin toimintamalleja, joiden avulla osatyökykyiset tai heikossa...
Kieli ja kuvat ohjaavat ajattelua ja jäsentävät maailmaa. Ne voivat puhutella, tehdä näkyväksi, lisätä yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä arvostusta. Toisaalta ne voivat myös ylläpitää eriarvoisuutta, haitallisia normeja sekä sulkea ulos. Tällä tavoin vaikuttaa myös viranomaisten käyttämä kieli.
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtäviin. Myös THL tekee osaltaan aktiivista tasa-arvotyötä. Valtakunnallisen tasa-arvotiedon tietopalvelun ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi THL kiinnittää jatkuvasti huomiota sukupuolten tasa-arvoon omassa työssään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja viestinnässään. THL:ssä on ohjeet,...
Hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeessa rakennettiin maakunnallinen Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli yhteistyössä STM:n, THL:n sekä viiden maakuntapilotin ja kansalaisten kanssa.
Mallissa kuvataan, miten asiakkaiden kokemustieto ja kehittämisideat välittyvät virkamiesjohdolle ja poliittiseen päätöksentekoon palvelujärjestelmän eri tasoilla. Malli tuo näkyväksi missä rakenteissa, miten ja millä edellytyksillä asiakkaiden osallisuus mahdollistetaan maakunnissa.
Hyväkään malli ei muutu käytännöksi ilman tietoisuutta sen olemassaolosta. On heiteltävä kipinöitä vuoropuhelun synnyttämiseksi siitä, miten mallia voidaan soveltaa alueellisiin tarpeisiin. Malli on vain väline; sisältö tulee tuottaa kussakin toimintaympäristössä...
Tieto vuoden 2013 Tutkimuslaitosuudistuksen vaikutuksista suomalaiseen tutkimusjärjestelmään karttui viime joulukuussa merkittävästi, kun Suomen Akatemia julkaisi Tieteen tila 2018 -raporttinsa ja Tutkimuslaitosuudistuksen arviointiryhmä omansa.
Tieteen tilan tyly sanoma oli, että tutkimusta tehdään Suomessa merkittävästi aikaisempaa vähemmän. Suomen T&K-intensiteetti, eli tutkimukseen ja kehittämiseen käytetyn rahoituksen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta putosi vuonna 2017 peräti prosentilla huippuvuoden 2009 lukemasta 3,75.
Vastaavaa T&K-intensiteetin pudotusta ei pienissä tai suurissa verrokkimaissa ole tapahtunut.
Tavoite nostaa Suomen T&K-intensiteetti neljään prosenttiin BKT:stä on enemmän kuin perusteltu.
Merkittävin syy jyrkälle...
Neuvolan terveydenhoitajat ovat tehneet kotikäyntejä 1920-luvulta lähtien. Varhaisina vuosina neuvolapalvelut perustuivat jopa enemmän koti- kuin vastaanottokäynteihin. Keskeisenä toiminnan tavoitteena oli imeväisikäisten lasten kuolleisuuden vähentäminen ja vastasyntyneiden tilastointi.
Lähes kaikki terveyskeskukset järjestävät edelleen neuvolan terveydenhoitajan tekemiä kotikäyntejä lasta odottaville ja lapsen saaneille perheille sekä perheiden erityistilanteissa. Säädöksen mukaan kotikäynti järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville perheille joko raskauden aikana tai vauvan syntymän jälkeen sekä tarvittaessa myös erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi.
Tutkimusnäyttö on osoittanut, että kotikäynneistä on hyötyä...
