Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Miten tunnistaa ihmiset, jotka voisivat hyötyä erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta? Miten heidät tavoitetaan ja miten heidän palvelujen tarvettaan tulisi arvioida?
Palvelutarpeista puhutaan usein tavalla, joka olettaa ne ikään kuin asiakkaan ominaisuuksiksi, jotka voidaan objektiivisesti mitata ja tunnistaa.
Ovatko palvelutarpeet jotakin, joita asiakkailla on vai ovatko ne jotakin, jotka määrittyvät vuorovaikutuksessa palvelujärjestelmän kanssa? Onko kyse tunnistamisesta vai enemmänkin dialogista, yhteisestä määrittelystä ja sopimisesta asiakkaan kanssa siitä, millaiset palvelut tätä voisivat parhaiten auttaa?
Palvelutarpeet määritellään vuorovaikutuksessa
Heräte, jonka...
Perhevapaiden uudistamista haluavat nyt eduskuntavaalien alla ne kuuluisat ”kaikki”. Kokoomus ja SDP ovat nostaneet uudistuksen tulevien hallitusneuvottelujen kynnyskysymykseksi.
Mutta millaisen uudistuksen tarvitsemme? Tyydymmekö siihen, että ansiosidonnaisella päivärahalla korvattava vapaa ja isien vapaakiintiö kasvavat vain vähän ja suurin uudistus on kotihoidon tuen lyhentäminen sen oletettujen työllisyysvaikutusten vuoksi? Tällaisen uudistamisen riskinä on, että asia poistuu politiikan työlistalta, mutta todellisia muutoksia tavoitteeksi sanotussa sukupuolten tasa-arvossa ansiotyön ja hoivan suhteen ei saada aikaan.
Ensin perusasia: perhevapaat ovat olemassa, jotta äidit...
Perhetausta vaikuttaa lasten ja nuorten vapaa-ajanviettotapoihin. Joissakin perheissä koulun ja lukuisten harrastusten yhdistäminen on melkoinen palapeli, kun taas toisissa perheissä lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa lainkaan.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa auttaa edistämään oppilaiden hyvinvointia. Selkeällä toimintarakenteella ja oikein kohdennetulla harrastetoiminnan tuella koulujen ja järjestöjen yhteistyö saadaan toimimaan kunnissa. Näin voidaan tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus harrastaa mieluisaa harrastusta koulupäivän yhteydessä.
Pääkaupunkiseudun kokeiluista rohkaisevia tuloksia
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia pyrkii yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien perusopetuksen ja liikuntapalveluiden kanssa...
Synnytys on naisen elämän merkittävimpiä yksittäisiä kokemuksia. Se herättää paljon tunteita: innostuneesta odotuksesta ahdistavaan pelkoon, ja onnenhuumasta synnytystraumaan. Yhdelle synnytys on voimaannuttava matka oman kehon ja mielen kykyihin, toiselle ahdistava yhdistelmä hädän, pelon ja kykenemättömyyden tunteita.
Kokemuksella on naiselle ja perheelle suuri merkitys. Se heijastuu naiseuteen, seksuaalisuuteen, äitiyteen, varhaiseen vuorovaikutukseen, imetykseen, parisuhteeseen ja koko perheen vauva-aikaan.
Kaikkia synnytykseen liittyviä ikäviä tapahtumia ei synnytystavasta riippumatta voida välttää, mutta moniin asioihin on mahdollisuus vaikuttaa, ja siten parantaa synnytyskokemusta.
Ennaltaehkäisy...
Työ tuo toimeentuloa, osallisuutta sekä hyvinvointia, ja kaikilla tulisi olla oikeus työhön. Saatiinpa sote-, kasvupalvelu- tai maakuntauudistus voimaan nyt tai vasta lähitulevaisuudessa, kannattaa alueilla tarkastella, mitä voidaan tehdä heti osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi.
Maakuntien valmistelutyön tueksi on laadittu muistilista, joka sisältää parhaat vinkit palvelujen kehittämiseen.
Varmista yhteinen tahto ja luo kokonaiskuva
Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen vaatii, että palvelujärjestelmä toimii. Alueitten ja maakuntien tulisi kirjata osatyökykyisten työllistymisen tuen järjestämiseen liittyvät asiat strategiaan, jolloin yhteisistä tavoitteista olisi mustaa valkoisella ja...
Reformi ja yhdyspinnat ovat mahdollisuuksia. Ehkäisevälle päihdetyölle tämä hallintoslangi tarkoittaa hienoa tilaisuutta päivittää toiminta ja tavoitteet.
Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että kunta ja maakunta ratkovat ihmisten arkeen ja palveluihin liittyviä haasteita yhdessä. Kunnan ei tarvitse selvitä esimerkiksi paikallisista päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä yksin: jos vaikkapa nuorisotoimessa tarvitaan lisää ehkäisevän työn osaamista, maakunnan tehtäviin kuuluu tarjota asiantuntijatukea.
Sen lisäksi, että maakunnat tarjoavat kunnille tukea tarvittaessa, niiden rooliin kuuluu järjestää ehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluita, kuten seulontoja ja...
Maahanmuuton määrän kasvu on lisännyt etnistä ja kulttuurista monimuotoisuutta Suomessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaissa on paljon eri kulttuureista ja erilaisesta kielitaustasta tulevia ihmisiä.
Muualta tulleiden määrän lisääntyminen tuo suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon kysymyksiä, joita ei ole aiemmin tarvinnut miettiä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat työssään yhä useammin erilaisia arvomaailmoja ja tilanteita, joissa työntekijöillä ja asiakkailla ei ole yhteisiä käsitteitä tai he voivat ymmärtää käsitteet eri tavoin.
Esimerkiksi lastensuojelussa saatetaan törmätä tilanteeseen, jossa vanhemmat eivät...
Vahva mielen hyvinvointi ja terveys ovat suojaavia tekijöitä, jotka tukevat oppimista, toimintakykyä ja kuntoutumista ikä- ja väestöryhmästä riippumatta. Nuorten elämässä terveyttä kuormittavat monet opiskeluun, itsenäistymiseen, ihmissuhteisiin, ammatilliseen orientaatioon ja työnsaantiin liittyvät huolet. Stressi, yksinäisyys ja toimeentulo-ongelmat heikentävät hyvinvointia.
Palvelutarpeet ovat nuorilla samankaltaisia, mutta terveyspalvelut riippuvat nuoren opiskelusta ja oppilaitoksesta.
Masennus tai ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöt muodostavat yhä suuremman osan nuorten sairaustaakasta. Nuorten mielenterveyden edistäminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy kantavat onnistuessaan pitkälle.
On arvioitu, että kolme neljästä mielenterveyden häiriöstä puhkeaa...
YK:n jäsenmaat sopivat huippukokouksessaan vuonna 2015 huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat työtä kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä Agenda 2030 -tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kehitykseen, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteet sitovat kaikkia maita, niin köyhiä kuin rikkaitakin.
Yksi kestävän kehityksen 17 tavoitteesta liittyy terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaamiseen kaikenikäisille.
Tilastokeskus ja Valtioneuvoston kanslia (VNK) käynnistivät vuoden 2018 alussa hankkeen, joka organisoi YK:n globaalien...
Suomessa oli tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana noin 91 000 kotitaloutta, jotka olivat ainakin kuukauden tulottomia. Näistä noin 42 000:lla tulottomuus kesti kolme kuukautta tai pidempään. Tulottomuudella tarkoitamme tässä vähimmäisturvan varassa olemista eli tilannetta, jossa henkilö saa toimeentulotukea ja sen lisäksi mahdollisesti muita verottomia etuuksia, kuten asumistukea, lapsilisää tai elatusapua tai -tukea. Riski tulottomuuteen on korkea erityisesti yksinasuvilla, miehillä ja nuorilla. Suurimmalle osalle viimesijaisten etuuksien varassa eläminen on väliaikaista, mutta tulottomuuden pitkittyessä...
