Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Keskustelu alkoholihaitoista käsittelee usein vakavia terveyshaittoja, kuten alkoholikuolemia ja alkoholin aiheuttamia sairauksia. On kuitenkin suuri kirjo koettuja alkoholihaittoja, jotka heikentävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, mutta eivät näy tilastoissa. Osa haitoista koituu juojalle itselleen, osa taas koskettaa heidän läheisiään tai muita läsnä olevia ihmisiä. Monet näistä haitoista liittyvät humalajuomiseen.
Kysyimme suomalaisilta heidän kokemistaan alkoholihaitoista vuoden 2016 Juomatapatutkimuksessa. Tuloksista olemme kertoneet Näin Suomi juo -kirjassa.
Lähes miljoona oli katunut humalassa tehtyä tai sanottua
Tulokset olivat sekä yllättäviä että odotettuja....
Ehkäisevä päihdetyö sai uuden lain vuonna 2015 (524/2015). Laki liitti rahapelihaitat osaksi ehkäisevää päihdetyötä tupakoinnin ja päihdehaittojen rinnalle. Halusimme tietää, minkälaisia vaikutuksia lailla on ollut alueiden tai kuntien ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevien mielestä. Haastattelimme ammattilaisia kolmella alueella, jossa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vakiintuneet, mutta työ on käytännössä järjestetty eri tavoin: ostopalveluna, kunnan omana toimintana tai seudullisesti.
Laki luo perustan, mutta ei yksinään muuta toimintaa
Haastatteluissa ilmeni, että, lain koetaan tukevan jo ennestään hyvin tehtyä työtä rahapelihaittojen...
Pääjohtaja Juhani Eskolan juhlaluento Säätytalolla 28.11.2018. Eskola jää eläkkeelle 31.12.2018.
Olen ollut hyvin onnekas. Olen saanut tehdä monipuolista työtä, jolla on ollut arvojeni mukainen ja selkeä tarkoitus. Työni on kaikissa vaiheissaan tuntunut sopivan haasteelliselta, ja monta kertaa olen työtoverieni kanssa päässyt näkemään uurastuksen konkreettiset tulokset. Olen nauttinut kotoisesta työyhteisöstä ja saanut koko urani ajan tukea hyviltä esimiehiltä.
Bonuksena on ollut mahdollisuus tutustua omien työtovereiden lisäksi suureen joukkoon yhteistyökumppaneita eri yhteiskunnan sektoreilta sekä kotimaassa että eri puolilla...
Maanantaina 26.11. julkaistiin Euroopan laajuinen vertailu raskaana olevien naisten, synnyttäjien ja vastasyntyneiden terveydestä. Raporttiin on koottu vuotta 2015 koskevat tiedot 31 Euroopan maasta osana EU-rahoitteista EuroPeristat-projektia. Raportti sisältää 12 indikaattoria, jotka koskevat synnyttäjien ja syntyvien lasten ja terveyttä, väestön riskitekijöitä sekä palvelujärjestelmää. Suomen tiedot saatiin THL:stä ja Tilastokeskuksesta.
Eurooppa on yhä maailmanlaajuisesti vertailtuna turvallinen paikka synnyttää ja syntyä: kuolleena syntyneiden lasten määrä sekä vastasyntyneiden ja synnyttäjien kuolleisuus on maailman alhaisimmalla tasolla – verrattuna myös Euroopan...
Jopa 80 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä, mutta mikä saa heidät pelaamaan? Selvitimme pelaamisen motiiveja ja sosiaaliryhmittäisiä eroja Rahapelikysely 2016 -tutkimuksen aineistolla. Analyysissämme yhdistimme vastaajan ensisijaisen syyn sekä mahdolliset muut syyt pelata.
Suomalainen pelaa voittaakseen, mutta häviää lähes eniten maailmassa
Rahan voittaminen oli tavallisin syy pelata. Pelaaminen rahan vuoksi oli yleisintä työttömillä ja lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja pitkäaikaissairailla sekä kotona lastaan tai omaista hoitavilla. Naisista rahan vuoksi pelasivat erityisesti työkyvyttömät ja pitkäaikaissairaat ja miehistä ne, jotka hoitivat...
Useat mediat ovat viime aikoina uutisoineet vakavasta lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivallan seurauksena on menehtynyt ihmisiä tänäkin syksynä.
Moni julkisuuden henkilö on myös rohkeasti kertonut omilla kasvoillaan julkisuudessa lähisuhdeväkivallan kokemuksistaan. Motivaationa vaikean henkilökohtaisen asian esilletuomiseen heillä on usein rohkaista muita samaa kokeneita hakemaan apua. Tämä on tärkeää, koska jokainen lähisuhdeväkivallan uhri on liikaa.
Voidaan sanoa, että jokainen suomalainen tuntee jonkun joka on tai on ollut lähisuhdeväkivallan uhri. Niin yleistä lähisuhdeväkivalta on Suomessa.
Väkivallalla on valtavat vaikutukset ei vain inhimillisesti, vaan...
Suomessa tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta eli sukuelinten silpomisesta (female genital mutilation, FGM) on asiakastyöhön vakiintunut termi ”naisten ympärileikkaus” ja vaikuttamistyöhön ”naisten sukuelinten silpominen”. THL, STM ja laaja ohjausryhmä ovat laatimassa aiheesta uutta toimintaohjelmaa, jossa käytetään WHO:nkin suosittelemaa termiä silpominen. Perinnettä harjoittavien yhteisöjen kanssa työtä tehtäessä suositellaan edelleen käytettävän termiä, jota yhteisö itse käyttää tai toivoo käytettävän.
FGM:n ehkäisytyössä on tärkeä muistaa aiheen sensitiivisyys: perinteen tärkeä merkitys yhteisöille, mutta yhtä lailla se, että FGM aiheuttaa terveysongelmia,...
Maakunnat valmistelevat aktiivisesti maakunta- ja sote-uudistusta, vaikka valtakunnan tasolla lopullisia päätöksiä uudistuksesta ei ole vielä tehty.
THL:n Reformit-yksikkö keräsi syksyn 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana maakunta- ja sote-uudistuksen alueellisilta valmistelijoilta tietoa sitä, millaista apua ja tukea he tarvitsevat uudistukseen valmistautumisessa. Vastauksia kerättiin yhteisessä työpajassa, puhelinhaastatteluin ja Webropol-kyselyllä. Yhteensä vastauksia saatiin 13 maakunnasta, yli kolmeltakymmeneltä eri valmistelijalta.
Toiveet olivat samankaltaisia eri puolilla Suomea. Keskeinen toive oli saada tukea muutoksen johtamiseen ja läpiviemiseen. Maakuntien tietopohjaa pitäisi vahvistaa ja...
Joka viides lapsi Euroopassa kokee seksuaaliväkivaltaa jossakin muodossa. Valtaosassa tapauksista tekijä on lapselle tuttu tai läheinen henkilö. Euroopan neuvosto kampanjoi viime sunnuntaina 18.11. lasten suojelemiseksi seksuaaliselta kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä, jotta lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta saataisiin kitkettyä. Kampanjalla on kaksi tavoitetta: Kannustaa jäsenvaltioita ratifioimaan Lanzaroten sopimus sekä levittää tietoa väkivallan yleisyydestä ja sen ehkäisyn ja siihen puuttumisen keinoista niin kansalaisten kuin yhteiskuntien tasoilla.
Sirpaleiset viranomaisprosessit sakkaavat
Suomessa on noudatettu Lanzaroten sopimusta vuodesta 2011. Silti myös meillä lapsiin kohdistuva...
Tuoreiden suomalaisarvioiden mukaan dioksiinien pitoisuus kaloissa on pienempi ja kalojen syönti turvallisempaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin tänään julkaissut uuden riskiarvion, jonka mukaan kaloissa olevat dioksiinit ovat aiempaa luultua vaarallisempia. Mitä tästä pitäisi ajatella?
EFSA on julkaissut näkemyksensä dioksiinien (tarkemmin sanottuna polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien ja -furaanien sekä dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden) siedettävästä viikkosaannista. Määräksi on uudessa riskinarvioinnissa laskettu 2 pikogrammaa painokiloa kohti viikossa. Määrä on seitsemän kertaa pienempi kuin nykyinen arvo 14 pikogrammaa. Uusi suositus on niin...
