Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Luvattomat koulupoissaolot ovat hälytysmerkki nuoren tilanteesta – viesti aikuiselle. Poissaolomerkintöjen taustalla on aina jokin syy.
Kouluterveyskyselyssä luvattomien poissaolojen määrää on seurattu vuodesta 2002 lähtien. Vuoden 2015 kyselyn mukaan yläluokkalaisista 8 prosenttia kertoi olleensa vähintään kaksi päivää luvattomasti pois koulusta viimeisen kuukauden aikana.
Luvattomien poissaolojen määrä on pysynyt sangen samansuuruisena viime vuosina. Poissaolojen määrä on myös kansainvälisissä tutkimuksissa todettu samansuuntaiseksi. Koulutuksen järjestäjän seurantavelvoitteesta ja ohjeistuksista huolimatta osalle nuorilla kasaantuu toistuvia luvattomia poissaoloja.
Ketkä sitten lintsaavat? Jotain heistä tiedetään....
Vauvan päivää vietetään 28.9., tänä vuonna toista kertaa. VauvaSuomi ry ja yhteistyötahot haluavat kiinnittää huomion vauvan näkökulmaan ja vauvaystävälliseen yhteiskuntaan.
Suomea pidetään yhtenä perheystävällisimmistä maista: Olemmehan niiden maiden joukossa, joissa äitiys- ja imeväiskuolleisuus ovat maailman alhaisimpia, meillä on maailmankuulu äitiyspakkaus ja perhevapaat sekä ainutlaatuiset universaalit äitiys- ja lastenneuvolapalvelut.
Millaista on vauvan erityisyys ja miten sitä voitaisiin tukea nykyistä paremmin?
Vauva tuo mukanaan iloa ja vastuuta
Vauva ei koskaan itke ärsyttääkseen vanhempiaan, vaan ilmaisee itkulla omia tarpeitaan. Itkuun vastaaminen...
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman yhtenä tavoitteena on palvelujen yhteensovittaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset sovittavat toimintaansa yhteen. Yhteensovitettuja palveluja tarvitaan, koska monissa lapsiperheissä on monisyisiä haasteita ja tilanteita, jotka eivät ole yhden ammattilaisen ratkaistavissa. Tarvitaan yhteistä työtä perheen ja usean eri ammattilaisen kesken.
Vaikka aiheesta on käyty keskustelua jo kauan, palvelujen piirissä on yhä monia perheitä, joita ei ole kyetty auttamaan riittävän varhaisessa vaiheessa.
Pohjimmiltaan kyse on toimintakulttuurin muutoksesta, jossa nykyiset toimintatavat ja asenteet asetetaan...
Olen usein pohtinut, minkälainen olisi terveyden edistäjän unelmakauppa. Useimmat unelmakaupan ominaisuuksista ovat aivan tavallisia, tuttuja asioita, jotka toteutuvat jo lähes joka kaupassa:
valikoima on riittävän monipuolinen,
kauden hedelmiä ja kasviksia on tarjolla ympäri vuoden,
tarjoukset on hyvin merkitty,
tuotteet on sijoiteltu kaupassa käyntiä helpottavasti ja
palvelu on avuliasta ja ystävällistä.
Asiaa on tutkinut myös KTM Maijastiina Jokitalo tuoreessa väitöstutkimuksessaan Mikä meitä lihottaa – Ruoan terveysmerkitysten heijastuminen elintarvikkeiden kuluttajakäyttäytymiseen. Jokitalo kehottaa kauppoja profiloitumaan terveyttä edistäviksi ja miettimään esimerkiksi tavaroiden sijoittelua tutkijoiden ja...
Kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomusten yhteistä tietopohjaa määritellään parhaillaan. THL:n tehtävänä on määritellä ne minimitiedot, joita kaikkien kuntien ja maakuntien on vähintään tarkasteltava hyvinvointikertomuksissaan. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa kuntien ja maakuntien välille. Minimitiedon lisäksi hyvinvointikertomukseen tarvitaan tietoa kunkin kunnan ja maakunnan omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja kyselyistä, kokemusasiantuntijoilta ja henkilöstöltä.
Lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa tulee kuvata terveyden ja hyvinvoinnin kehitystä eri väestö- ja sosiaaliryhmissä. Lisäksi hyvinvointikertomuksen tulee antaa kokonaiskuva eri hallinnonalojen roolista hyvinvoinnin rakentumisessa. Saadun tiedon pohjalta arvioidaan...
Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (HS 1.9.2018) vaadittiin sosiaaliturvan remonttia. Sosiaaliturvaa ehdotettiin remontoitavaksi siten, että se huomioisi uudet työmuodot, esimerkiksi kevytyrittäjyyden. Kirjoittajan mukaan tulkinnat siitä, milloin omissa nimissä tehty työ muuttuu päätoimiseksi sivutoimisuuden sijaan, ovat epäjohdonmukaisia. Tulkinnalla on väliä, koska se vaikuttaa sosiaaliturvaan kuten eläkkeisiin ja työttömyyspäivärahaan.
Kirjoittaja ei ole yksin remonttivaatimuksen kanssa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohjustetaan TOIMI-hankkeessa. Myös useat eduskuntapuolueet ovat jo ehtineet linjaamaan, minkälainen uuden sosiaaliturvajärjestelmän pitäisi olla. Se on tietenkin työhön kannustava, yksinkertainen, oikeudenmukainen ja kestävällä rahoituspohjalla.
Yrittämisellä...
Keskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta peittää alleen sen, että viime vuosina on nähty joitain isoja muutoksia etuusjärjestelmässä. Vuonna 2017 opiskelijoiden etuuksissa tapahtui kolme suurta muutosta. Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskettiin samalle tasolle toisen asteen opiskelijoiden kanssa ja opintolainan valtiontakausta korotettiin eli lainaa on mahdollista saada aiempaa enemmän.
Opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna siirtyminen opiskelijoiden asumislisältä yleisen asumistuen piiriin teki asioista monimutkaisempia. Opintotuen asumislisä oli henkilökohtainen, asuinpaikasta riippumaton ja useimmissa tapauksissa käytännössä tasasuuruinen etuus. Sen sijaan yleisen...
Heinä-elokuussa 2018 Euroopan komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen kesäajan käytöstä ja sai vastauksia jokaisesta 28 jäsenmaasta. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat saksalaiset ja itävaltalaiset, suomalaiset olivat aktiivisuuslistan sijalla 5, ja vähiten asia kiinnosti Britanniassa.
Tulos: 84 prosenttia 4,6 miljoonasta kyselyyn vastanneesta kannatti kesäaikasäännöksistä luopumista. Kielteisimmin suhtautuivat suomalaiset ja puolalaiset; heistä 95 prosenttia halusi lopettaa kesäajan käytön. Vastanneiden enemmistö kannatti kesäaikasäännösten säilyttämistä vain Kreikassa ja Kyproksella.
Odotamme kuitenkin vielä julkisen kuulemisen viimeiseen kysymykseen saatujen vastausten julkistamista. Tuo kysymyshän oli:...
Elintapojen merkitys ja yksilön vastuu tyypin 2 diabeteksen torjunnassa herättävät keskustelua. Sairastumisen taustalla on aina myös geneettinen taipumus. Suomalaisilla taipumus on yleinen: arviolta jopa puolet meistä sairastuu, jos elintavat altistavat siihen vahvasti.
Kansainvälisesti tunnetussa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study) osoitettiin vuonna 2001, että ruokavalion laadun parantaminen, liikunnan lisääminen ja painon alentaminen voivat estää diabeteksen silloinkin, kun verensokeri on jo kohonnut. Elintapojen muuttaminen on tutkitusti lääkehoitoa parempi ja halvempi tapa ehkäistä diabetesta riskiryhmissä.
Keskustelussa ovat usein vastakkain...
Suomesta puhutaan usein mediassa yhtenä koulutuksen kärkimaana. Tämä johtuu nuortemme kansainvälisessä vertailussa hyvistä oppimistuloksista. Peruskoulumme yhdeksäsluokkalaisten sijoitukset PISA-testeissä ovat kerta toisensa jälkeen olleet erinomaiset. Olemme siis selvästi tehneet asioita oikein, ainakin peruskoulun saralla.
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on kuitenkin usein ollut koulutuksellisen tasa-arvon tila maassamme. Koulutuksellisen tasa-arvon idealla tarkoitetaan sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kouluttautua taustastaan ja esimerkiksi perheensä varallisuudesta riippumatta.
Perinteisesti Suomi on ollut myös koulutuksellisen tasa-arvon mallimaa. Silti meilläkin on ollut...
