Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Suomessa tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta eli sukuelinten silpomisesta (female genital mutilation, FGM) on asiakastyöhön vakiintunut termi ”naisten ympärileikkaus” ja vaikuttamistyöhön ”naisten sukuelinten silpominen”. THL, STM ja laaja ohjausryhmä ovat laatimassa aiheesta uutta toimintaohjelmaa, jossa käytetään WHO:nkin suosittelemaa termiä silpominen. Perinnettä harjoittavien yhteisöjen kanssa työtä tehtäessä suositellaan edelleen käytettävän termiä, jota yhteisö itse käyttää tai toivoo käytettävän.
FGM:n ehkäisytyössä on tärkeä muistaa aiheen sensitiivisyys: perinteen tärkeä merkitys yhteisöille, mutta yhtä lailla se, että FGM aiheuttaa terveysongelmia,...
Maakunnat valmistelevat aktiivisesti maakunta- ja sote-uudistusta, vaikka valtakunnan tasolla lopullisia päätöksiä uudistuksesta ei ole vielä tehty.
THL:n Reformit-yksikkö keräsi syksyn 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana maakunta- ja sote-uudistuksen alueellisilta valmistelijoilta tietoa sitä, millaista apua ja tukea he tarvitsevat uudistukseen valmistautumisessa. Vastauksia kerättiin yhteisessä työpajassa, puhelinhaastatteluin ja Webropol-kyselyllä. Yhteensä vastauksia saatiin 13 maakunnasta, yli kolmeltakymmeneltä eri valmistelijalta.
Toiveet olivat samankaltaisia eri puolilla Suomea. Keskeinen toive oli saada tukea muutoksen johtamiseen ja läpiviemiseen. Maakuntien tietopohjaa pitäisi vahvistaa ja...
Joka viides lapsi Euroopassa kokee seksuaaliväkivaltaa jossakin muodossa. Valtaosassa tapauksista tekijä on lapselle tuttu tai läheinen henkilö. Euroopan neuvosto kampanjoi viime sunnuntaina 18.11. lasten suojelemiseksi seksuaaliselta kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä, jotta lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta saataisiin kitkettyä. Kampanjalla on kaksi tavoitetta: Kannustaa jäsenvaltioita ratifioimaan Lanzaroten sopimus sekä levittää tietoa väkivallan yleisyydestä ja sen ehkäisyn ja siihen puuttumisen keinoista niin kansalaisten kuin yhteiskuntien tasoilla.
Sirpaleiset viranomaisprosessit sakkaavat
Suomessa on noudatettu Lanzaroten sopimusta vuodesta 2011. Silti myös meillä lapsiin kohdistuva...
Tuoreiden suomalaisarvioiden mukaan dioksiinien pitoisuus kaloissa on pienempi ja kalojen syönti turvallisempaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin tänään julkaissut uuden riskiarvion, jonka mukaan kaloissa olevat dioksiinit ovat aiempaa luultua vaarallisempia. Mitä tästä pitäisi ajatella?
EFSA on julkaissut näkemyksensä dioksiinien (tarkemmin sanottuna polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien ja -furaanien sekä dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden) siedettävästä viikkosaannista. Määräksi on uudessa riskinarvioinnissa laskettu 2 pikogrammaa painokiloa kohti viikossa. Määrä on seitsemän kertaa pienempi kuin nykyinen arvo 14 pikogrammaa. Uusi suositus on niin...
Koulu on kodin ohella yksi merkittävimmistä lapsen kasvuympäristöistä. Osallisuuden tunne on osa lapsen kokemaa hyvinvointia. Kun lapset ja nuoret saavat vaikuttaa koulun toimintaan, he kokevat tulevansa kuulluksi ja heidän motivaationsa paranee.
Lasten osallisuuden kokemuksia koulussa on tarkasteltu monissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Esimerkiksi vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn tulokset tuovat esiin monia mielenkiintoisia asioita lasten maailmasta: Kuusi prosenttia 4. ja 5. luokan oppilaista vastasi kyselyssä, että opettajat eivät ole koskaan kiinnostuneet siitä, mitä heille kuuluu. 58 prosenttia taas...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hyvin monipuolinen tutkimus-, asiantuntija- ja kehittämislaitos – näin olemme tottuneet esittelemään itsemme. Tehtäväkenttämme on niin monipuolinen, että joskus voi olla vaikea nähdä, mikä tieteellisen tutkimuksen asema lopulta on THL:ssä.
Laajan tehtäväkirjon keskellä tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin aivan oma erityinen paikkansa.
Laaja selvitys THL:n tutkimustoiminnasta kertoo, että valtaosa THL:n haasteista liittyy tavalla tai toisella tieteellisen tutkimuksen asemaan laitoksessa. Tutkimus nousee esille, kun puhumme rahoituksen turvaamisesta tai THL:stä riippumattomana viranomaisena, luotettavana asiantuntijana ja kiinnostavana...
Valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus on herättänyt kansallisen tiedonjanon. Toimintojen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi tarvitaan tietoa monella tasolla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain (ns. järjestämislaki) luonnoksen mukaan THL arvioi jatkossa maakuntien kykyä järjestää palveluja laissa määrätyllä tavalla. Palvelujen järjestäjänä maakunta on velvoitettu seuraamaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa palvelutuotannon suunnittelemiseksi ja toisaalta arvioimaan palveluntuottajien tarjoamien palvelujen laatua. Kuntapäättäjien taas tulisi pystyä seuraamaan väestönsä terveyttä ja hyvinvointia omassa kunnassaan.
Mistä luotettava suunnittelussa ja arvioinnissa käytettävä tieto...
Tulevassa sote-maailmassa maakuntien elinkelpoisuus on tiukasti kansallisessa ohjauksessa, kun maakuntien sote-kustannusten kehitystä seurataan jatkossa kansallisella tasolla nykyistä tarkemmin.
Järjestäjälle tulee paineita valvoa palvelutuotantoa ja sen onnistumista monella eri tavalla. Toiminnan, tuottavuuden ja laadun kolminaisuus on keskeinen elementti. Sitä tukevat muut sote-uudistuksen strategiset tavoitteet, joita ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja saatavuus.
THL:n arviointitehtävä ryydittää maakuntien toiminnan seurantaa, jolloin kehityksen kirittäjäksi saadaan maakuntien välinen suoriutumiskyky sote-uudistuksen eri strategisilla mittareilla arvioituna.
Tietojen esittäminen visuaalisesti ja niiden vertailu muiden maakuntien vastaaviin tietoihin paljastaa maakunnan suoriutumiskyvyn....
Arvostettu brittiläinen lääketieteen lehti The Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa osoitettiin, että matala sosiaaliluokka on terveysriski. Erittäin laajaan väestöseuranta-aineistoon perustuneen tutkimuksen mukaan se on riskinä verrattavissa epäterveellisiin elintapoihin. Tutkimuksessa seurattiin kaikkiaan 1,7 miljoonaa ihmistä seitsemästä korkean elintason maasta, mm. USA:sta, Australiasta ja Sveitsistä.
Seurannan aikana kuolleita oli yli 300 000. Tutkimus osoitti, että matala sosiaalinen asema lyhensi elinajanodotetta 2,1 vuodella. Tätä suurempia terveysriskejä olivat vain tupakointi (4,8 vuoden menetys) ja ylipaino (3,9 vuoden menetys).
Perinteisiin terveyden...
Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan.
Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitykseen. Esimerkiksi hoitotaakan ja erilaisten tukien tarpeen ennakointi ja niihin vaikuttavat tekijät ovat päätöksenteossa keskeisiä.
Ennakointia voidaan tehdä mm. erilaisten...
