Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomusten yhteistä tietopohjaa määritellään parhaillaan. THL:n tehtävänä on määritellä ne minimitiedot, joita kaikkien kuntien ja maakuntien on vähintään tarkasteltava hyvinvointikertomuksissaan. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa kuntien ja maakuntien välille. Minimitiedon lisäksi hyvinvointikertomukseen tarvitaan tietoa kunkin kunnan ja maakunnan omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja kyselyistä, kokemusasiantuntijoilta ja henkilöstöltä.
Lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa tulee kuvata terveyden ja hyvinvoinnin kehitystä eri väestö- ja sosiaaliryhmissä. Lisäksi hyvinvointikertomuksen tulee antaa kokonaiskuva eri hallinnonalojen roolista hyvinvoinnin rakentumisessa. Saadun tiedon pohjalta arvioidaan...
Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (HS 1.9.2018) vaadittiin sosiaaliturvan remonttia. Sosiaaliturvaa ehdotettiin remontoitavaksi siten, että se huomioisi uudet työmuodot, esimerkiksi kevytyrittäjyyden. Kirjoittajan mukaan tulkinnat siitä, milloin omissa nimissä tehty työ muuttuu päätoimiseksi sivutoimisuuden sijaan, ovat epäjohdonmukaisia. Tulkinnalla on väliä, koska se vaikuttaa sosiaaliturvaan kuten eläkkeisiin ja työttömyyspäivärahaan.
Kirjoittaja ei ole yksin remonttivaatimuksen kanssa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohjustetaan TOIMI-hankkeessa. Myös useat eduskuntapuolueet ovat jo ehtineet linjaamaan, minkälainen uuden sosiaaliturvajärjestelmän pitäisi olla. Se on tietenkin työhön kannustava, yksinkertainen, oikeudenmukainen ja kestävällä rahoituspohjalla.
Yrittämisellä...
Keskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta peittää alleen sen, että viime vuosina on nähty joitain isoja muutoksia etuusjärjestelmässä. Vuonna 2017 opiskelijoiden etuuksissa tapahtui kolme suurta muutosta. Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskettiin samalle tasolle toisen asteen opiskelijoiden kanssa ja opintolainan valtiontakausta korotettiin eli lainaa on mahdollista saada aiempaa enemmän.
Opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna siirtyminen opiskelijoiden asumislisältä yleisen asumistuen piiriin teki asioista monimutkaisempia. Opintotuen asumislisä oli henkilökohtainen, asuinpaikasta riippumaton ja useimmissa tapauksissa käytännössä tasasuuruinen etuus. Sen sijaan yleisen...
Heinä-elokuussa 2018 Euroopan komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen kesäajan käytöstä ja sai vastauksia jokaisesta 28 jäsenmaasta. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat saksalaiset ja itävaltalaiset, suomalaiset olivat aktiivisuuslistan sijalla 5, ja vähiten asia kiinnosti Britanniassa.
Tulos: 84 prosenttia 4,6 miljoonasta kyselyyn vastanneesta kannatti kesäaikasäännöksistä luopumista. Kielteisimmin suhtautuivat suomalaiset ja puolalaiset; heistä 95 prosenttia halusi lopettaa kesäajan käytön. Vastanneiden enemmistö kannatti kesäaikasäännösten säilyttämistä vain Kreikassa ja Kyproksella.
Odotamme kuitenkin vielä julkisen kuulemisen viimeiseen kysymykseen saatujen vastausten julkistamista. Tuo kysymyshän oli:...
Elintapojen merkitys ja yksilön vastuu tyypin 2 diabeteksen torjunnassa herättävät keskustelua. Sairastumisen taustalla on aina myös geneettinen taipumus. Suomalaisilla taipumus on yleinen: arviolta jopa puolet meistä sairastuu, jos elintavat altistavat siihen vahvasti.
Kansainvälisesti tunnetussa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study) osoitettiin vuonna 2001, että ruokavalion laadun parantaminen, liikunnan lisääminen ja painon alentaminen voivat estää diabeteksen silloinkin, kun verensokeri on jo kohonnut. Elintapojen muuttaminen on tutkitusti lääkehoitoa parempi ja halvempi tapa ehkäistä diabetesta riskiryhmissä.
Keskustelussa ovat usein vastakkain...
Suomesta puhutaan usein mediassa yhtenä koulutuksen kärkimaana. Tämä johtuu nuortemme kansainvälisessä vertailussa hyvistä oppimistuloksista. Peruskoulumme yhdeksäsluokkalaisten sijoitukset PISA-testeissä ovat kerta toisensa jälkeen olleet erinomaiset. Olemme siis selvästi tehneet asioita oikein, ainakin peruskoulun saralla.
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on kuitenkin usein ollut koulutuksellisen tasa-arvon tila maassamme. Koulutuksellisen tasa-arvon idealla tarkoitetaan sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kouluttautua taustastaan ja esimerkiksi perheensä varallisuudesta riippumatta.
Perinteisesti Suomi on ollut myös koulutuksellisen tasa-arvon mallimaa. Silti meilläkin on ollut...
Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin siinä onnellisessa asemassa, että pystymme tekemään laajoja kansalaisten hyvinvointia palvelevia tutkimuksia verrattain helposti. Kattavien ja luotettavien rekisterien ansiosta monia kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ongelmia voidaan tutkia ilman, että joka kerta täytyy erikseen kerätä uusia aineistoja ja vaivata kansalaisia, potilaita tai hoitohenkilökuntaa.
Tähän mennessä THL on selvittänyt rekisteritietojen avulla mm. tekonivelleikkausten onnistumista, sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuutta, syöpien seulonnan vaikuttavuutta, pienten keskosten hoidon keskittämisen hyötyjä ja lastensuojelun asiakkaiden myöhempää hyvinvointia. Hyviä esimerkkejä...
Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen.
Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa.
Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä
Sosiaaliset tekijät ovat taustalla myös runsaassa ensiavun tai päivystyksen käytössä. Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että joka neljäs potilas tarvitsi ensiapua yli viisi kertaa vuodessa. Muita useammin ensiavussa asioivat...
Turvallisen ja laadukkaan imetysohjauksen perustana ovat näyttöön perustuvat käytännöt ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen.
YLE julkaisi sunnuntaina 26.8. jutun koskien imetystä ja sairaaloiden vauvamyönteisyysohjelmaa. Jutussa tuodaan esille valitettavia tilanteita, joissa vauvan terveys on vaarantunut tai äiti kokenut saamansa imetysohjauksen negatiivisesti.
Imetys on vauvan ja äidin eduksi. Terveydenhuollolla on vankat perusteet tukea imetyksen hyvää käynnistymistä ja jatkumista, koska imettämättömät vauvat sairastavat enemmän tyypillisiä lastentauteja ja myös kroonisia sairauksia.
Imetys auttaa äitejä raskauden jälkeisessä painonhallinnassa ja laskee äitien riskiä...
Elokuun alussa YLE uutisoi, että isät sivuutetaan neuvolassa. Uutinen sai paljon huomiota sosiaalisessa mediassa, sekä puoltavia että eriäviä näkemyksiä. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, perhelähtöisyys ja sukupuolisensitiivisyys ovat neuvolan periaatteita. Tavoitteena ei ole vain turvata raskaana olevan naisen, sikiön ja syntyvän lapsen terveys ja hyvinvointi vaan myös edistää vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.
Moni isä osallistuu jo koko perheen tarkastuksiin
Vuodesta 2011 lähtien on äitiysneuvolassa tarjottu lainsäädännön mukaisesti yksi lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus ja lastenneuvolassa kolme...
