Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Suomessa on käynnissä pimeyden ja valon voimien kamppailu. Tämän käsityksen saa tunteita herättävästä kesä-talviaikakeskustelusta. Monissa maissa tällä keskustelulla on pitkät perinteet. Britanniassa kesäaikaa ja valoisia iltoja on kannatettu kansanliikkeen voimin, Australian eri osavaltioissa asiasta on järjestetty useita kansanäänestyksiä ja Queenslandissa jopa perustettu yhden asian puolue ajamaan kesäajan käyttöönottoa.
Jos EU:n komission direktiiviesitys toteutuu, kellojen siirtämisestä luovutaan. Jäsenmaiden päätettäväksi jää aikavyöhykkeen valinta eli käytännössä pohdinta, noudatetaanko nykyistä talvi- vai kesäaikaa.
Päätös joudutaan tekemään voimakkaiden kansalaismielipiteiden mutta verraten...
Miten rakentaa toimivat ja oikea-aikaiset palvelukokoisuudet ja -ketjut maahanmuuttajaperheelle, syrjäytyneelle nuorelle tai lähiön yksinhuoltajaperheelle, jolla ei ole tukiverkkoja?
Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat ilmiöt ovat usein monimutkaisia vyyhtejä, jotka voivat syntyä yllättäen ja joista selviytymiseen eivät riitä rutiininomaiset ratkaisut. Niitä voidaan verrata tutkimuksissa kuvattuihin ilkeisiin ongelmiin (wicked problems), jotka ovat moniulotteisuutensa vuoksi vaikeita hahmottaa ja joista on ennalta saatavissa vain rajallisesti tietoa.
Ymmärrys kasvaa, kun ilkeitä ongelmia tarkastellaan eri näkökulmista, pilkotaan osiin ja kun tiedon määrä lisääntyy. Tällaisessa...
Vuoden 2018 alussa alkanut osallistavan sosiaaliturvan kokeilu on nostanut esiin kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta.
Kokeilun tarkoituksena on vähentää uusilla tavoilla riippuvuutta toimeentulotuesta ja tutkia, miten toimeentulotuen asiakkaiden ohjaus Kelasta sosiaalityöhön toimii niin sanotun eTotu-järjestelmän kautta.
Kokeilu aloitettiin kuudessa kunnassa. Nyt mukana on viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Tampere ja Raisio. Kokeilukunnat ovat tarttuneet innokkaasti mahdollisuuteen kehittää sosiaalityötä.
Valitettavasti joissakin kunnissa into on näyttänyt latistuvan helposti.
”Vaikka pätevä sosiaalityöntekijä olisi tarjolla omassa kunnassa, muutaman kunnan kohdalla on tullut esiin, että...
Kentältä kuului viestiä, että sote-ammattilaiset kaipaavat apua monikulttuuristuvan asiakaskunnan palvelemisessa. Helpotusta eri kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamiseen ryhdyttiin COPE-hankkeessa miettimään keväällä 2017. Selvitystyön, haastattelujen sekä sote-ammattilaisten toiveiden kartoittamisen jälkeen toteutettiin kaksi koulutusinterventiota, joista ensimmäinen tapahtui sosiaalihuollossa ja toinen sairaalassa.
Interventioiden luentomuotoinen opetus oli osallistujien mieleen. Hektisestä työstä irrottautuminen ennalta sovittuina ajankohtina osoittautui kuitenkin vaikeaksi ja osallistujajoukko jäi usein pieneksi. Tämä vahvisti näkemystämme, että eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaamisen avuksi tarvittiin paikasta ja ajankohdasta riippumaton kouluttautumisvaihtoehto. Tästä...
Eduskunnan oikeusasiamiehen raportit lastensuojelun yksiköihin tehdyistä tarkastuksista ovat nostaneet sijaishuollon ongelmat julkiseen keskusteluun. Keskustelu on vahvistanut kielteisiä mielikuvia lastensuojelusta, mikä ei ole sijaishuollossa olevien lasten eikä heidän perheidensä etu. Monet raskasta lastensuojelutyötä tekevät ovat saaneet ansiotta kylmää vettä niskaansa.
Huolta herättävien tapausten rinnalle tarvitsemme realistisen kokonaiskuvan lastensuojelusta sekä siitä, miten havaittuihin ongelmiin on viime vuosina puututtu.
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä lastensuojelun menneisyystutkimus paljasti, että koulukodeissa on tapahtunut kaltoinkohtelua, jota ei voida hyväksyä eikä puolustella. Tutkimus myös...
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja sisäministeri Kai Mykkänen kirjoittivat Tyttöjen päivänä 11.10.2018 lapsiasiavaltuutetun blogissa huolestuttavasta ilmiöstä: ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat huomattavasti muita nuoria useammin seksuaalista väkivaltaa. Ulkomaista syntyperää olevilla nuorilla on myös muita hyvinvoinnin pulmia huomattavasti suomalaista syntyperää olevia nuoria enemmän.
Blogissa kirjoitetaan maahanmuuttajien tuovan mukanaan suomalaista kulttuuria rikastuttavia piirteitä. Siinä kiinnitetään huomiota myös rikollisiin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin ilmiöihin, kuten seksuaaliseen väkivaltaan. Tekstistä voi saada sen käsityksen, ulkomaista syntyperää olevien nuorten kokema seksuaalinen väkivalta ja häirintä johtuisivat...
Suomessa on noin miljoona 63 vuotta täyttänyttä. Suurin osa iäkkäistä on vireitä ja toimeliaita kansalaisia, jotka pärjäävät omin avuin omissa kodeissaan.
Avuntarve lisääntyy noin 75 ikävuoden jälkeen. Mutta ikä ei yksin määrittele avuntarvettamme, vaan se, miten toimintakykyisiä olemme ja millainen tukiverkosto meillä on. Me kaikki olemme erilaisia, myös vanhana. Useimmilla meistä on kuitenkin toive asua kotona niin pitkään kuin mahdollista – heikentyneestä terveydestä ja toimintakyvystä huolimatta. Koti on tärkeä paikka. Siellä on läsnä oma elämämme, tutut...
Perheet joutuvat pakenemaan kodeistaan ja jättämään lähes kaiken omistamansa taakseen uhkaavan sotatilan vuoksi. Pakomatkaan liittyy monenlaisia vaaroja, eivätkä kaikki selviä. Tulijoihin suhtaudutaan ristiriitaisesti ja monesti oudoksuen. Kieli on vähän erilaista, kuten monet tavatkin. Tulijat tuovat tullessaan myös merkittävää taloudellista taakkaa.
Toisaalta osa suhtautuu tulijoihin myötätunnolla: kaikkia kuuluu auttaa. Monet perheet hautaavat sodassa kuolleita isiään. Ne, jotka selviävät, eivät pysty muistelemaan sodan kauheuksia, saati puhumaan niistä. Lapsia lähetetään muualle turvaan, vaikka jälleennäkemisen ikävä, huoli selviämisestä ja...
”Mulle tuli tunne, että he aidosti ja oikeasti välittävät ja ovat kiinnostuneita siitä mitä tapahtuu.” Näin kommentoi eräs äiti Luo luottamusta – suojele lasta -verkkovalmennuksessa.
Meillä kaikilla on esimerkkejä tilanteista, joissa meidät on kohdattu tai tilanteista, joissa emme ole tulleet kuulluksi. Voimme olla ammattilaisia tai vakituisia tai satunnaisia palvelujen käyttäjiä, mutta yhteisenä nimittäjänä kaikilla on oma kokemus: Kokemus kohtaamisesta ja sen vaikutuksesta toiselle ihmiselle, kokemus kohdatuksi tulemisesta tai siitä, että meitä ei ole oikeasti kuultu...
Verkkopäivittäjä on kielihaasteen edessä valitessaan verkkosivuilla käytettäviä sanoja. Viranomaisen käyttämien sanojen tulisi olla asiallisia ja välittää tietoa täsmällisesti. Samalla meidän tulisi osata käyttää niitä sanoja, joilla tietoa haetaan.
Ihmiset eivät löytäneet THL:n sivuilta tietoa TBE-rokotteesta, sillä siitä ei käytetty kansan suussa tavallisempaa termiä ”punkkirokote”. Lopulta punkkirokote laitettiin aihetta koskevan sivun otsikkoon. Nyt THL:n sivu löytyy Googlesta haulla ”punkkirokote” ensimmäisten joukossa.
Virkakieltä kritisoidaan usein tarpeettoman vaikeatajuiseksi. Useat viranomaiset ovat syystäkin alkaneet panostaa selkeämpään viestintään. Osana kansainvälistä Selkeän...
