Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kannattaa arvioida

Lukuaika3 min

Ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on monenlaisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Lyhyellä tähtäimellä toimien vaikutukset voivat Suomessa olla jopa suurempia kuin itse ilmastonmuutoksen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten terveyteen ovat lyhyellä tähtäimellä maltillisia. Sen sijaan osa ilmastonmuutoksen hillintätoimista voi muuttaa elinolosuhteita nopeasti, esimerkkinä asuinalueita paikoitellen voimakkaasti muuttava täydennysrakentaminen. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevia päätöksiä tehdään monilla sektoreilla. Tämän vuoksi ilmastopolitiikan(kaan) yhteydessä terveyttä ei voi suojella ja edistää vain sosiaali- ja terveyssektorin voimin.
Maailman terveysjärjestö WHO:lla, ja yleisemminkin terveyssektorilla, on...

Lue lisää Ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kannattaa arvioida

Onko Suomessa turvakoteja tarpeeksi, ja paljonko on tarpeeksi?

Lukuaika5 min

Turvakodit ovat lainsäädännössä määriteltyjä erityispalveluita ihmisille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Laki velvoittaa, että eri puolilla Suomea pitää olla tarjolla ja saatavilla turvakotipalveluja tarpeeseen nähden riittävästi. On perusteltua kysyä, miten näihin lain vaatimuksiin on pystytty vastaamaan.
Vuodesta 2015 lähtien turvakotien määrä on kasvanut 19 turvakodista 27 turvakotiin ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 perhepaikasta 179 perhepaikkaan. Suomen jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi turvakoti. Samoin kaikissa Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa on vähintään yksi turvakoti....

Lue lisää Onko Suomessa turvakoteja tarpeeksi, ja paljonko on tarpeeksi?

We must protect the equal rights of minorities

THL is not and must not become simply a distant observer that does not take a stand of its own. THL should not only offer options. We must do better. Participating in the Pride week and raising of the Rainbow flag is an indication of this.
This morning, as I was going through my Twitter feed, I happened to notice a message from ASPHER, the association for Public Health Schools, which read approximately “all of...

Lue lisää We must protect the equal rights of minorities

Vähemmistöjen tasa-arvoa tulee puolustaa

THL ei ole, eikä mielestäni saa olla pelkkä kylmänviileä sivustakatsoja joka ei ota kantaa, vaan pelkästään tarjoilee vaihtoehtoja. Meidän on pystyttävä parempaan, osallistuminen prideviikkoon ja sateenkaarilipun nostaminen THL:n lipputankoon on esimerkki tästä.
Törmäsin aamulla twitteriä selatessani ASPHERin twiittiin jossa todetaan että ”jokaisen kansanterveysammattilaisen on pantava äänensä likoon paremman yhteiskunnan puolesta”. Uskonkin että useimpien THL:n työntekijöiden sisällä asuu pikku aktivistin poikanen. Se ei tarkoita puolueettomuuden menettämistä, vaan päinvastoin sitä, että asioita ajatellaan monelta kantilta ja kaikkien...

Lue lisää Vähemmistöjen tasa-arvoa tulee puolustaa

Maakunnassa yhteistyötä ja tuloksia juurruttaa Konsensussopimus

Kehittämistyön klassinen haaste on tulosten juurruttaminen ja levittäminen. Jatkuvien projektien virrassa hyväksi havaitut keinot, mallit ja oivallukset ovat vaarassa jäädä huomioimatta sillä kilpailu kentällä on kovaa. Erityisesti meneillään olevassa maakunta- ja sote-mullistuksessa hyvien toimintamallien on vaikea pysytellä pinnalla.
Heräsimme haasteeseen meneillään olevassa kehittämishankkeessa, jossa koordinoimme osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta edistäviä maakunnallisia kokeiluja. Kokeiluista nousee paraikaa hyviä ratkaisuja työllistämisen edistämiseksi kuin sieniä sateella. Tuloksilla on sekä maakunnallista että valtakunnallista käyttöarvoa sekä ennen kaikkea juurruttamispotentiaalia. Ne ovat...

Lue lisää Maakunnassa yhteistyötä ja tuloksia juurruttaa Konsensussopimus

Perheiden, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus jää usein huomiotta väestötutkimuksissa

Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää, että tietoa saadaan erilaisissa perheissä elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTI) hyvinvoinnista, terveydestä, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta tarvitaan säännöllistä seurantatietoa.
Kuulostaa itsestään selvältä, mutta käytännössä tilanne on toinen. Erilaisia perheitä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on vaikea tavoittaa kattavasti erillistutkimuksilla. Vastaajia yritetään yleensä tavoittaa lähestymällä heitä erilaisten verkostojen, järjestöjen ja yhdistysten kautta. Tämä saattaa aiheuttaa, että vastaajiksi valikoituu tietyntyyppisiä ihmisiä. Lopputuloksena voi olla vinoutunut otos....

Lue lisää Perheiden, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus jää usein huomiotta väestötutkimuksissa

Mummo säikähti takaisinperintää

Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely ja maksatus siirtyi vuosikymmenien periaatekeskustelun ja kokeilujen jälkeen kunnilta Kelaan vuoden 2017 alusta. Siirrolla tavoiteltiin perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua asuin- tai oleskelupaikasta riippumatta. Valmisteluvaiheessa puhuttiin yhden luukun periaatteesta, palvelujen paremmasta saatavuudesta ja tehokkaammasta toimeenpanosta, kun Kelassa jo olevia tietoja voidaan hyödyntää hakemusten käsittelyssä.
Iäkäs pariskunta muutti olosuhteiden pakosta erilleen. Kela myönsi mummolle vuokravakuuden ja perustoimeentulotukea. Hieman myöhemmin mummo kuitenkin sai Kelalta kirjeen, jossa sanottiin, että myönnetyt toimentulotuet peritään aviopuolisolta, koska eroa...

Lue lisää Mummo säikähti takaisinperintää

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää koko järjestelmän läpäisevää muutosta

Lukuaika5 min

Sote-uudistuksen kansallisen valmistelun toistama fraasi ”toimeenpano ratkaisee uudistuksen onnistumisen” on lattea mutta paikkansa pitävä. Lait, hallintopäätökset, mallit ja suunnitelmat ovat aina pelkkää paperia kunnes ne viedään käytäntöön. ”Huonosta” mallista voi sovittelemalla ja venyttämällä saada siedettävän käytännön, kun toimeenpanoon panostetaan. ”Hyvästä” mallista saa huonon käytännön, kun toimeenpanoon ei panosteta.
Malleilla ei sinänsä ole ominaisuutta hyvä tai huono, vaan niiden arvo muotoutuu eri toimijoille vasta kun niitä sovelletaan ja toteutetaan paikallisissa olosuhteissa.
Palvelujärjestelmä on toimintaa
Viime vuosikymmeninä sosiaalista todellisuutta,...

Lue lisää Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää koko järjestelmän läpäisevää muutosta

Kuinka järjestelmätason uudistus toteutetaan lastensuojelussa – reformin rakennuspalikoita sote-valmistelijoille

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on ollut laajasti esillä tiedotusvälineissä kuluvan kevään aikana. Otsikoista piirtyy kuva laajasta muutoksesta (esim. YLE 14.5. ”Lastensuojelussa käynnissä jättimuutos”). Otsikoiden ja uutisjuttujen taustalla on osana lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) muutosohjelmaa toteutettava palvelujärjestelmätasoinen lastensuojelun uudistushanke, josta monet alan toimijat ovat olleet innostuneita. Hyvin toteutettuna mallin avulla päästäänkin luomaan edellytykset laadukkaalle ja tehokkaalle lastensuojelulle.
Laajaa uudistusta ei kuitenkaan saada aikaan ilman huolellista taustatyötä. Uudistus edellyttää useiden toimijoiden tukea ja toimenpiteitä monella tasolla palvelujärjestelmässä. Edellytyksiä...

Lue lisää Kuinka järjestelmätason uudistus toteutetaan lastensuojelussa – reformin rakennuspalikoita sote-valmistelijoille

Rasistinen syrjintä jättää jäljen – ja laskun

Ihmispsyyke on rakennettu suosimaan tuttuja asioita. Siksi vierailta tuntuvien asioiden ja ihmisten vierastaminen on inhimillistä. Yhtä inhimillistä on ihmislajin taipumus tehdä yleistyksiä. Virheellisestä yleistyksestä puhutaan ennakkoluulona. Syrjinnästä taas puhutaan, kun ennakkoluuloiset asenteet ilmentyvät käyttäytymisenä.
Vierastamisella on vakavia seurauksia yksilöille ja yhteiskunnalle. Esimeriksi nimensä perusteella vieraalta kuulostavien työnhakijoiden on vaikeampi saada työpaikkaa kuin tismalleen samalla hakemuksella töitä hakevat matit ja maijat. Vastaavanlaisia valintatilanteita on jatkuvasti myös asunto- ja vuokramarkkinoilla.
”Ei minuakaan aina tervehditä, mutta en pahoita siitä...

Lue lisää Rasistinen syrjintä jättää jäljen – ja laskun