Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Väestön hyvinvointia kuvaavat trendit ja maapallon kestokykyä kuvaavat käyrät ovat toistensa peilikuvia. Suomen ja koko maapallon väestön hyvinvointi ja terveys eivät ole koskaan olleet niin hyvät kuin nyt. Suotuisalla kehityksellä on kuitenkin nurja puolensa, sillä muutos on tapahtunut luonnon kustannuksella.
Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse pelkästään kasvihuonekaasujen lisääntymisestä vaan ilmaston ja meren muodostaman ekosysteemin tasapainon järkkymisestä. Lämpötilan nousua tärkeämpi on muutos sadejakaumassa. Pohjoisilla leveysasteilla sademäärät kasvavat ja eteläisimmillä alueilla taas vähenevät.
Jo nyt monilla alueilla kärsitään ensin...
Kongon demokraattisen tasavallan terveysministeriö ilmoitti toukokuussa uudesta ebolaepidemiasta, maan historian yhdeksännestä. Epidemian keskus sijaitsi syrjäisellä alueella, mutta tapauksia todettiin myös läheisessä isossa kaupungissa. Tämä lisäsi maailmanlaajuista pelkoa siitä, että edessä olisi vastaava katastrofi kuin vuonna 2014 Länsi-Afrikassa.
Nyt heinäkuussa Kongon epidemia on käytännössä ohi, sillä viimeisestä tapauksesta on kulunut jo yli kuukausi. Oliko epidemian pysähtyminen onnellinen sattuma, vai onko kansainvälinen yhteisö oppinut torjumaan epidemioita aiempaa tehokkaammin?
Tautitapausten jäljittäminen, turvalliset hautajaiset ja kokeellinen rokote
Kongossa onnistuttiin epidemian hallinnan...
Suomalaisten vähäinen silakan kulutus on viime aikoina herättänyt keskustelua eri medioissa. Maatalousvaltaisessa Suomessa silakka oli perusruokaa etenkin rannikkoseuduilla, ja vielä 1980-luvun alussa sitä syötiin kymmenen kertaa nykyistä enemmän. Tällä hetkellä keskivertosuomalainen haukkaa hailia enää noin 300 grammaa vuodessa. Valtaosa Suomen silakkasaalista menee turkiseläinten rehuksi ja kalajauhoteollisuuden raaka-aineeksi.
Syitä siihen, miksi silakkaa syödään yhä harvemmin, on haettu niin ruokakulttuurin muutoksesta, ympäristömyrkkyihin liittyvistä peloista kuin kalatalouden tuotantoketjusta. Tutkimuksemme mukaan nämä ovatkin melko yleisiä perusteluja paitsi kalatalousalan toimijoiden...
Yli sata lähtömaata, 32 477 matkaa. Alaikäisiä lapsia 7633, heistä 3014 saapuu ilman huoltajaa. Naisia 6000, miehiä 26 424 ja 53 henkilöä, joiden sukupuoli ei ole tiedossa. 32 477 ihmistä, jotka ovat hakeneet Suomesta kansainvälistä suojelua.
Tavoitteena selvittää taustaolosuhteet, nykyoireet, rokotushistoria, aiemmat sairaudet ja hoidot, mahdolliset altistukset tarttuville taudeille ja lääkitys.
Aikaa 1 tunti per henkilö. Mitä sinä kysyisit?
Tätä on vastaanottokeskuksissa tehtävä alkuterveystarkastus. Alkuterveystarkastuksen tarkoituksena on kartoittaa turvapaikanhakijan terveydentilaa ja tunnistaa esimerkiksi ihmiskaupan uhrit ja kidutetut.
Jotta...
Eduskunta on myöntänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1,5 miljoonaa euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämistyön aloittamiseksi. Rahoitusta käytetään tautiryhmäkohtaisiin pilotteihin, joista saadun kokemuksen valossa laaditaan vuoden 2019 lopulla suositus, millainen laaturekisterien järjestelmä Suomeen tulisi luoda.
Sote-keskustelussa monilla asiantuntijoilla on tapana aloittaa esityksensä viittaamalla Suomen terveydenhuollon kansainvälisesti korkeaan laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen. Väitteen perusteluiksi esitetään yleensä tietoja kansainvälisesti korkeasta elinajanodotteesta ja alhaisesta lapsikuolleisuudesta sekä syöpäpotilaiden hyvistä hoitotuloksista. Mainitut perustelut ovat sinänsä totta, mutta valitettavasti ne eivät ole riittävä...
Aivokalvotulehdusta aiheuttava meningokokki A -bakteeri äityi Suomessa epidemiaksi vuosina 1973–1975. Tähän vakavaan tautiin sairastui yli 1 200 ihmistä. Yleisin tuolloin käytetty estolääke sisälsi sulfonamidia, mutta epidemian aiheuttanut bakteerikanta oli sille vastustuskykyinen, eikä lääkevalmiste siksi soveltunut käytettäväksi.
Rokotetta meningokokki A -bakteeria vastaan ei ollut saatavilla. Valveutunut suomalainen bakteeritutkija oli kuitenkin hiljattain kuullut kansainvälisessä kokouksessa meningokokkirokotteen kehitystyöstä, ja hänen ponnistelujensa ansiosta tämä rokotevalmiste saatiin käytettäväksi tutkimuksiin lapsilla ja Puolustusvoimissa. Epidemia talttui, ja sen lisäksi rokotteen laaja käyttö...
Ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on monenlaisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Lyhyellä tähtäimellä toimien vaikutukset voivat Suomessa olla jopa suurempia kuin itse ilmastonmuutoksen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten terveyteen ovat lyhyellä tähtäimellä maltillisia. Sen sijaan osa ilmastonmuutoksen hillintätoimista voi muuttaa elinolosuhteita nopeasti, esimerkkinä asuinalueita paikoitellen voimakkaasti muuttava täydennysrakentaminen. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevia päätöksiä tehdään monilla sektoreilla. Tämän vuoksi ilmastopolitiikan(kaan) yhteydessä terveyttä ei voi suojella ja edistää vain sosiaali- ja terveyssektorin voimin.
Maailman terveysjärjestö WHO:lla, ja yleisemminkin terveyssektorilla, on...
Turvakodit ovat lainsäädännössä määriteltyjä erityispalveluita ihmisille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Laki velvoittaa, että eri puolilla Suomea pitää olla tarjolla ja saatavilla turvakotipalveluja tarpeeseen nähden riittävästi. On perusteltua kysyä, miten näihin lain vaatimuksiin on pystytty vastaamaan.
Vuodesta 2015 lähtien turvakotien määrä on kasvanut 19 turvakodista 27 turvakotiin ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 perhepaikasta 179 perhepaikkaan. Suomen jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi turvakoti. Samoin kaikissa Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa on vähintään yksi turvakoti....
THL is not and must not become simply a distant observer that does not take a stand of its own. THL should not only offer options. We must do better. Participating in the Pride week and raising of the Rainbow flag is an indication of this.
This morning, as I was going through my Twitter feed, I happened to notice a message from ASPHER, the association for Public Health Schools, which read approximately “all of...
THL ei ole, eikä mielestäni saa olla pelkkä kylmänviileä sivustakatsoja joka ei ota kantaa, vaan pelkästään tarjoilee vaihtoehtoja. Meidän on pystyttävä parempaan, osallistuminen prideviikkoon ja sateenkaarilipun nostaminen THL:n lipputankoon on esimerkki tästä.
Törmäsin aamulla twitteriä selatessani ASPHERin twiittiin jossa todetaan että ”jokaisen kansanterveysammattilaisen on pantava äänensä likoon paremman yhteiskunnan puolesta”. Uskonkin että useimpien THL:n työntekijöiden sisällä asuu pikku aktivistin poikanen. Se ei tarkoita puolueettomuuden menettämistä, vaan päinvastoin sitä, että asioita ajatellaan monelta kantilta ja kaikkien...
