Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Maakunnassa yhteistyötä ja tuloksia juurruttaa Konsensussopimus

Kehittämistyön klassinen haaste on tulosten juurruttaminen ja levittäminen. Jatkuvien projektien virrassa hyväksi havaitut keinot, mallit ja oivallukset ovat vaarassa jäädä huomioimatta sillä kilpailu kentällä on kovaa. Erityisesti meneillään olevassa maakunta- ja sote-mullistuksessa hyvien toimintamallien on vaikea pysytellä pinnalla.
Heräsimme haasteeseen meneillään olevassa kehittämishankkeessa, jossa koordinoimme osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta edistäviä maakunnallisia kokeiluja. Kokeiluista nousee paraikaa hyviä ratkaisuja työllistämisen edistämiseksi kuin sieniä sateella. Tuloksilla on sekä maakunnallista että valtakunnallista käyttöarvoa sekä ennen kaikkea juurruttamispotentiaalia. Ne ovat...

Lue lisää Maakunnassa yhteistyötä ja tuloksia juurruttaa Konsensussopimus

Perheiden, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus jää usein huomiotta väestötutkimuksissa

Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää, että tietoa saadaan erilaisissa perheissä elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTI) hyvinvoinnista, terveydestä, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta tarvitaan säännöllistä seurantatietoa.
Kuulostaa itsestään selvältä, mutta käytännössä tilanne on toinen. Erilaisia perheitä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on vaikea tavoittaa kattavasti erillistutkimuksilla. Vastaajia yritetään yleensä tavoittaa lähestymällä heitä erilaisten verkostojen, järjestöjen ja yhdistysten kautta. Tämä saattaa aiheuttaa, että vastaajiksi valikoituu tietyntyyppisiä ihmisiä. Lopputuloksena voi olla vinoutunut otos....

Lue lisää Perheiden, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus jää usein huomiotta väestötutkimuksissa

Mummo säikähti takaisinperintää

Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely ja maksatus siirtyi vuosikymmenien periaatekeskustelun ja kokeilujen jälkeen kunnilta Kelaan vuoden 2017 alusta. Siirrolla tavoiteltiin perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua asuin- tai oleskelupaikasta riippumatta. Valmisteluvaiheessa puhuttiin yhden luukun periaatteesta, palvelujen paremmasta saatavuudesta ja tehokkaammasta toimeenpanosta, kun Kelassa jo olevia tietoja voidaan hyödyntää hakemusten käsittelyssä.
Iäkäs pariskunta muutti olosuhteiden pakosta erilleen. Kela myönsi mummolle vuokravakuuden ja perustoimeentulotukea. Hieman myöhemmin mummo kuitenkin sai Kelalta kirjeen, jossa sanottiin, että myönnetyt toimentulotuet peritään aviopuolisolta, koska eroa...

Lue lisää Mummo säikähti takaisinperintää

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää koko järjestelmän läpäisevää muutosta

Lukuaika5 min

Sote-uudistuksen kansallisen valmistelun toistama fraasi ”toimeenpano ratkaisee uudistuksen onnistumisen” on lattea mutta paikkansa pitävä. Lait, hallintopäätökset, mallit ja suunnitelmat ovat aina pelkkää paperia kunnes ne viedään käytäntöön. ”Huonosta” mallista voi sovittelemalla ja venyttämällä saada siedettävän käytännön, kun toimeenpanoon panostetaan. ”Hyvästä” mallista saa huonon käytännön, kun toimeenpanoon ei panosteta.
Malleilla ei sinänsä ole ominaisuutta hyvä tai huono, vaan niiden arvo muotoutuu eri toimijoille vasta kun niitä sovelletaan ja toteutetaan paikallisissa olosuhteissa.
Palvelujärjestelmä on toimintaa
Viime vuosikymmeninä sosiaalista todellisuutta,...

Lue lisää Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää koko järjestelmän läpäisevää muutosta

Kuinka järjestelmätason uudistus toteutetaan lastensuojelussa – reformin rakennuspalikoita sote-valmistelijoille

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on ollut laajasti esillä tiedotusvälineissä kuluvan kevään aikana. Otsikoista piirtyy kuva laajasta muutoksesta (esim. YLE 14.5. ”Lastensuojelussa käynnissä jättimuutos”). Otsikoiden ja uutisjuttujen taustalla on osana lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) muutosohjelmaa toteutettava palvelujärjestelmätasoinen lastensuojelun uudistushanke, josta monet alan toimijat ovat olleet innostuneita. Hyvin toteutettuna mallin avulla päästäänkin luomaan edellytykset laadukkaalle ja tehokkaalle lastensuojelulle.
Laajaa uudistusta ei kuitenkaan saada aikaan ilman huolellista taustatyötä. Uudistus edellyttää useiden toimijoiden tukea ja toimenpiteitä monella tasolla palvelujärjestelmässä. Edellytyksiä...

Lue lisää Kuinka järjestelmätason uudistus toteutetaan lastensuojelussa – reformin rakennuspalikoita sote-valmistelijoille

Rasistinen syrjintä jättää jäljen – ja laskun

Ihmispsyyke on rakennettu suosimaan tuttuja asioita. Siksi vierailta tuntuvien asioiden ja ihmisten vierastaminen on inhimillistä. Yhtä inhimillistä on ihmislajin taipumus tehdä yleistyksiä. Virheellisestä yleistyksestä puhutaan ennakkoluulona. Syrjinnästä taas puhutaan, kun ennakkoluuloiset asenteet ilmentyvät käyttäytymisenä.
Vierastamisella on vakavia seurauksia yksilöille ja yhteiskunnalle. Esimeriksi nimensä perusteella vieraalta kuulostavien työnhakijoiden on vaikeampi saada työpaikkaa kuin tismalleen samalla hakemuksella töitä hakevat matit ja maijat. Vastaavanlaisia valintatilanteita on jatkuvasti myös asunto- ja vuokramarkkinoilla.
”Ei minuakaan aina tervehditä, mutta en pahoita siitä...

Lue lisää Rasistinen syrjintä jättää jäljen – ja laskun

Ikä ei suojaa väkivallalta

Lukuaika5 min

Ikääntyvien kokema väkivalta näyttäytyy yhteiskunnassamme yhtä monimuotoisena kuin muiden väestöryhmien. Oman erityispiirteensä ikääntyneiden kokemaan lähisuhdeväkivaltaan tuo iän mukana kasvava hauraus ja haavoittuvuus, johon voi liittyä myös puolustuskykyä alentavia sairauksia, kuten vaikkapa muistisairaudet. Iäkkäät ovatkin väestöryhmä, jota meidän pitäisi erityisesti pystyä suojelemaan väkivallalta.
Ikääntyneet ovat tottuneet pärjäämään ilman apua
Tämän päivän ikääntyneet ovat tottuneet pärjäämään omillaan ja sinnittelemään viimeiseen asti apua pyytämättä. Väkivallan kokemus voi olla varjostanut elämää lapsuudesta tai nuoruudesta asti eikä sitä ole koskaan käsitelty....

Lue lisää Ikä ei suojaa väkivallalta

Huumeita käyttävien valvotut pistotilat vähentävät tartuntatautien riskiä

Lukuaika3 min

Valvotut pistotilat ovat huumausaineiden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa on läsnä terveydenhuollon ammattilaisia. He opastavat turvalliseen pistämiseen, antavat terveysneuvontaa ja ohjaavat asiakkaita sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toiminnalla voidaan vähentää huumeiden käyttöön liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta sekä julkisilla paikoilla pistämisestä aiheutuvia häiriöitä. Kansanterveyden näkökulmasta pistotilojen tärkein tehtävä on tarjota tietoa tartuntataudeista ja niiltä suojautumisesta sekä mahdollistaa turvallinen pistäminen puhtailla välineillä.
Pistämällä huumeita käyttävillä on keskimääräistä suurempi riski sairastua tartuntatauteihin, kuten hiv-infektioon ja hepatiitteihin eli tarttuviin maksatulehduksiin. Vakavat krooniset...

Lue lisää Huumeita käyttävien valvotut pistotilat vähentävät tartuntatautien riskiä

Huumepolitiikka uudistettava vastaamaan ajan tarpeita

Lukuaika5 min

Helmikuussa THL-blogissa julkaistu kirjoitus ”Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua” käynnisti vilkkaan julkisen keskustelun huumausainepolitiikan keinoista ja niiden vaikuttavuudesta. Sille on ollut selvästi tarvetta.
Keskustelu on osoittanut, että huumepolitiikan perusratkaisuista kyetään käymään rakentavaa ja toisia osapuolia kunnioittavaa vuoropuhelua. Näin ei ole aina ollut.
Kevään keskustelussa on korostunut kaksi teemaa. Yhtäältä on kannettu huolta huumeiden käytön aiheuttamista haitoista, toisaalta on tuotu esiin pelkoja muutosten vaikutuksista käytön yleisyyteen.
Huumehaittoja voi vähentää
Keskustelussa on laajalti jaettu se näkemys, että haittojen hillitsemiseksi tarvitaan uusia...

Lue lisää Huumepolitiikka uudistettava vastaamaan ajan tarpeita

Ikäystävällisellä asuntorakentamisella vähennetään palvelujen tarvetta

Noin 91 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Tulevaisuudessa tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuutta ei haluta lisätä, vaan tarvittavat palvelut tuodaan yhä useammin koteihin. Kotihoitoon kehitetään uusia toimintatapoja ja myös teknologisia ratkaisuja saadaan kotihoidon tueksi.
Palvelujen järjestämisen näkökulmasta ei siksi ole yhdentekevää millaisissa kodeissa tulevaisuuden vanhukset asuvat. Voidaankin kysyä, onko ikäasumisen kehittämiseen kiinnitetty tarpeeksi huomiota? Jos uskomme vanhuspalveluista vastaavia, niin ei ole. Kysyimme asiaa Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksessa, josta selvisi, että vain yksi viidestä kunnasta/kuntayhtymästä on...

Lue lisää Ikäystävällisellä asuntorakentamisella vähennetään palvelujen tarvetta