Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Ikääntyvien kokema väkivalta näyttäytyy yhteiskunnassamme yhtä monimuotoisena kuin muiden väestöryhmien. Oman erityispiirteensä ikääntyneiden kokemaan lähisuhdeväkivaltaan tuo iän mukana kasvava hauraus ja haavoittuvuus, johon voi liittyä myös puolustuskykyä alentavia sairauksia, kuten vaikkapa muistisairaudet. Iäkkäät ovatkin väestöryhmä, jota meidän pitäisi erityisesti pystyä suojelemaan väkivallalta.
Ikääntyneet ovat tottuneet pärjäämään ilman apua
Tämän päivän ikääntyneet ovat tottuneet pärjäämään omillaan ja sinnittelemään viimeiseen asti apua pyytämättä. Väkivallan kokemus voi olla varjostanut elämää lapsuudesta tai nuoruudesta asti eikä sitä ole koskaan käsitelty....
Valvotut pistotilat ovat huumausaineiden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa on läsnä terveydenhuollon ammattilaisia. He opastavat turvalliseen pistämiseen, antavat terveysneuvontaa ja ohjaavat asiakkaita sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toiminnalla voidaan vähentää huumeiden käyttöön liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta sekä julkisilla paikoilla pistämisestä aiheutuvia häiriöitä. Kansanterveyden näkökulmasta pistotilojen tärkein tehtävä on tarjota tietoa tartuntataudeista ja niiltä suojautumisesta sekä mahdollistaa turvallinen pistäminen puhtailla välineillä.
Pistämällä huumeita käyttävillä on keskimääräistä suurempi riski sairastua tartuntatauteihin, kuten hiv-infektioon ja hepatiitteihin eli tarttuviin maksatulehduksiin. Vakavat krooniset...
Helmikuussa THL-blogissa julkaistu kirjoitus ”Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua” käynnisti vilkkaan julkisen keskustelun huumausainepolitiikan keinoista ja niiden vaikuttavuudesta. Sille on ollut selvästi tarvetta.
Keskustelu on osoittanut, että huumepolitiikan perusratkaisuista kyetään käymään rakentavaa ja toisia osapuolia kunnioittavaa vuoropuhelua. Näin ei ole aina ollut.
Kevään keskustelussa on korostunut kaksi teemaa. Yhtäältä on kannettu huolta huumeiden käytön aiheuttamista haitoista, toisaalta on tuotu esiin pelkoja muutosten vaikutuksista käytön yleisyyteen.
Huumehaittoja voi vähentää
Keskustelussa on laajalti jaettu se näkemys, että haittojen hillitsemiseksi tarvitaan uusia...
Noin 91 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Tulevaisuudessa tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuutta ei haluta lisätä, vaan tarvittavat palvelut tuodaan yhä useammin koteihin. Kotihoitoon kehitetään uusia toimintatapoja ja myös teknologisia ratkaisuja saadaan kotihoidon tueksi.
Palvelujen järjestämisen näkökulmasta ei siksi ole yhdentekevää millaisissa kodeissa tulevaisuuden vanhukset asuvat. Voidaankin kysyä, onko ikäasumisen kehittämiseen kiinnitetty tarpeeksi huomiota? Jos uskomme vanhuspalveluista vastaavia, niin ei ole. Kysyimme asiaa Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksessa, josta selvisi, että vain yksi viidestä kunnasta/kuntayhtymästä on...
Kun puhumme osallisuudesta, puhumme samalla myös osattomuudesta. Toisia kuullaan ja he kuuluvat joukkoon, toisilla on vaara jäädä ulkopuolelle.
Yksi iso erottava tekijä ovat sote-palvelut. On ihmisiä, jotka käyttävät huomattavan osan ajastaan, arjestaan ja elämästään sote-palveluihin. He käyvät tutkimuksissa, hoidoissa, kuntoutuksissa, neuvonnassa, ohjauksessa ja toimenpiteissä. Sitten on ihmisiä, jotka käyvät koulussa, töissä, harrastuksissa ja välillä hammaslääkärissä.
Kokemusasiantuntijuus on huomattu hyväksi keinoksi vahvistaa osallisuutta. On kuitenkin huolestuttavaa, jos paljon sote-palveluita käyttävien osallisuus ei ikinä laajenekaan niiden ulkopuolelle. Jos...
Valmistelussa olevat maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ovat poikkeuksellisen laajoja reformeja, joilla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla Suomessa. Uudistusten vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka ne saadaan toteutettua. Siksi on olennaista seurata, tutkia ja arvioida uudistusten odotettuja ja odottamattomia vaikutuksia maakunnissa ja kansallisesti. Viranomaisten seurannan lisäksi on tärkeää, että uudistusten tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan myös tieteellisen tutkimuksen avulla.
Laajojen uudistusten seurannan ja arvioinnin toteuttaminen edellyttävät useiden tieteenalojen tutkimus- ja arviointimenetelmien yhdistämistä toiminta-...
Syntyneiden lasten määrä laskee jo yhdeksättä vuotta ja kokonaishedelmällisyysluku on laskenut alle 1,5:n. Viimeiset vuodet on kuolleita ollut syntyneitä enemmän, joten pohjoismaisittain vähäinen väestönkasvumme on perustunut kokonaan maahanmuuttoon. Lisää lapsia toivotaan vaikka talkoilla, mutta teot ovat vähäisiä tai jopa kielteisiä. Esimerkiksi THL:ssä seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikkö lopetettiin pari vuotta sitten.
Norjassa asiat ovat toisin. Kansanterveyslaitokseen on perustettu hedelmällisyyden ja terveyden osaamiskeskus Norjan tiedeneuvoston kymmenen vuoden rahoituksella. Keskuksessa työskentelee jo 20 henkilöä ja kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen...
Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen (GDPR) soveltaminen alkoi viime perjantaina. Aikaa siihen valmistautumiseen on ollut kaksi vuotta, mutta viime kuukausien kuhinasta tulee mieleen vuosituhannen vaihtumista edeltävät hetket. Kuka muistaa Y2K-paniikin? Yritykset käyttivät valtavasti rahaa tietojärjestelmien uusimiseen, ydinvoimaloita pysäytettiin, ruokaa hamstrattiin. Rakettien paukkuessa jännitettiin, toimivatko tietokoneet, häviävätkö rahat tileiltä ja pysyvätkö lentokoneet ilmassa puolen yön jälkeen.
Tietosuoja-asetuksen soveltamisen ensimmäistä päivää ei juhlistanut rakettien pauke eikä suurempia huoliakaan pitäisi olla, jos asiat olivat kunnossa jo tietosuojadirektiivin aikana parikymmentä vuotta...
Opiskeluhuoltolaki astui voimaan elokuussa 2014. Se koskee kaikkia opiskeluhuoltoon osallistuvia eli opettajia, rehtoreita, terveydenhoitajia, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreitä sekä kuraattoreita ja koulupsykologeja ynnä muita koululla toimivia aikuisia.
Välittömästi syntyi väärinkäsitys, että opiskeluhuoltolaki estää hoitamasta oppilaiden asioita järkevästi. Ajateltiin, että oppilaan asioissa ei voi enää kysyä neuvoa keneltäkään eikä tehdä minkäänlaista toimivaa koulun sisäistä yhteistyötä oppilaan auttamiseksi. Tämän varjolla osa toimijoista jätti ja ehkä edelleenkin jättää monia lakisääteisiä ja oppilaan kannalta tärkeitä tehtäviä hoitamatta.
Positiiviset uudistukset ovat...
Sairaalan päivystyksestä ohjautuu jatkotutkimuksiin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle syyrialaistaustaisen mies. Hänellä on vatsa- ja pääkipuja, laihtumista ja unettomuutta, joiden vuoksi hän on hakenut toistuvasti apua terveydenhuollosta. Huolelliset tutkimukset eivät tuo selitystä miehen fyysisille vaivoille, eikä niiden aiheuttajaksi ole osattu epäillä mielenterveyden ongelmia.
Tulkin välityksellä on selvitetty vaivojen syytä ja miehelle järjestetään lopulta aika psykologin vastaanotolle. Vastaanotolla miehen traumaattiset kokemukset hänen sotatilassa olevassa kotimaassaan tulevat vähitellen esille. Hän on kokenut julmaa fyysistä väkivaltaa ja nähnyt läheistensä kuolleen. Turvaan...
