Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistetaan muuallakin kuin Suomessa. Taustalla olevat haasteet – väestön ikääntyminen, moniongelmaisuus, terveydellinen epätasa-arvo ja niukkenevat resurssit – ovat yhteisiä, ja niin ovat pitkälti myös tavoitteet: ehkäisevän toiminnan ja peruspalvelujen vahvistaminen. Ja kuten Suomessa, järjestelmää voidaan uudistaa muun muassa valinnanvapautta ja palveluintegraatiota edistämällä.
Tarkastelimme sote-uudistuksia Baskimaassa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa. Valinnanvapauden vahvistamisen sijaan nämä alueet ovat painottaneet palvelujen yhteensovittamista käytännönläheisellä ja jopa asiakastyön ytimiin ulottuvalla tavalla. Palvelujen yhteensovittamisen keskeinen keino on ollut rakentaa palvelun...
Kun perheessä on väkivaltaa, pahan kierre tyypillisesti syvenee ajan kuluessa. Tiedämme, että perheväkivalta tulee viranomaisille ilmi vasta, kun väkivaltaa on esiintynyt jo pitkään. Usein perheenjäsenille kehittyy väkivallan jatkuessa muitakin kiperiä terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia. Apua saatetaan ajan mittaan hakea eri fyysisiin tai psyykkisiin oireisiin, ja lapset voivat oireilla kotona ja koulussa ennen kuin ongelmien varsinainen syy tulee esiin.
Kun avun äärelle lopulta päästään, on perheenjäsenillä tavallisesti jo useita tarpeita erilaisille palveluille, jotka sijaitsevat hajallaan toisistaan....
Väestö odottaa sote-uudistukselta erityisesti sujuvia, vahvoja yhdenvertaisia peruspalveluita. Nämä ovatkin uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Hyvä niin.
Mutta tiedämmekö viiden vuoden kuluttua, ovatko nyt tehdyt ratkaisut edistäneet sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita vai vieneet kehitystä jopa huonompaan suuntaan?
Tiedolla on erilaisia käyttäjiä
Valtakunnalliset ja tulevien maakuntien päätöksentekijät tarvitsevat ajantasaista tietoa uudistuksen etenemisestä ja vaikutuksista, jotta prosessia voidaan ohjata uudistuksen tavoitteiden suuntaan. Päättäjät tarvitsevat myös tietoa uudistuksen vaikutuksista järjestelmän kustannuksiin ja eri toimintamallien kustannusvaikuttavuudesta.
Palvelujen tuottajat tarvitsevat tutkimustietoa voidakseen tuottaa laadukkaita palveluita seuraamalla...
Kansainvälistä hoitokotien ja saattohoidon päivää vietetään 14.10.2017. Saattohoidon päivän lähestyessä mieleeni muistui kohtaaminen alkukesältä. Tapasin raitiovaunupysäkillä vanhan tutun. Hän näytti erilaiselta kuin aiemmin ja kertoi olevansa asunnoton.
Tapasimme uudelleen seuraavalla viikolla ja juttelimme pitkään. Olimme molemmat saattohoitaneet itsellemme läheisimmän ihmisen muutamia vuosia aiemmin. Hän kertoi, ettei ole enää sama ihminen kuin ennen saattohoitokokemusta. Ymmärrän täysin, mitä hän tarkoitti. Kuoleman kohtaaminen niin läheltä muuttaa ihmistä.
Vastasimme molemmat tahoillamme kokonaisvaltaisesti kuolevan läheisemme hoidosta. Omassa tilanteessani pääsimme läheiseni elämän...
Mitä ravintoloiden lasten ruokalistoilta tänä päivänä löytyy? Nopea googlaus vahvisti omat havaintomme, että lasten ruokalista noudattaa ravintoloissa tuttua kaavaa: nauravia nakkeja, broilerinugetteja, leivitettyjä leikkeitä ja ranskanperunoita. Annokset ovat usein suolaisia, rasvaisia ja sisältävät yleensä melko vähän kasviksia.
Aikuisten ruokalistat vaihtuvat melko usein, seuraavat sesonkia ja ruokatrendejä, mutta miksi lasten ravintolaruokaa ei kehitetä vastaavalla tavalla?
Onko lapsiystävällinen ravintola syöttötuoleja, leikkinurkkaus, tilaa lastenvaunuille, vauvojen hoitohuone vai lasten oma ruokalista? Kysyimme Facebookissa muutamilta vanhemmilta, mitä toiveita heillä on lasten...
Ei ole enää uutinen, että pienituloinen, siis köyhä, on sairaampi ja kuolee keskimäärin varhemmin kuin rikas tai suurituloinen. Tämän huomaa myös tuore kokoava katsauksemme tuloryhmien välisiä terveyseroja selvittäneisiin tutkimuksiin. Kokosimme siihen tulokset kolmesta suomalaisaineistosta tehdystä kuudesta alkuperäistutkimuksesta.
Uutinen sen sijaan on, tai pitäisi olla, että terveyserot ovat edelleen olemassa. Siitäkin huolimatta, että terveyseroja on yritetty kaventaa jo vuosikymmeniä erilaisin poliittisin toimenpitein. Myös nykyinen hallitus aikoo kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Ja eroja pitäisi kaventaa myös palvelujen tasapuoliseen saatavuuteen...
Palataanpa vielä elokuiseen Aalborgin Pohjoismaiseen kansanterveyskonferenssiin. Yhtenä kokouksen aiheena oli lasten ja nuorten terveys, erityisesti mielenterveys. Yleensä ottaen voidaan todeta, että lapset ja nuoret voivat Pohjoismaissa hyvin. Esimerkiksi tanskalaisista 11- ja 15-vuotiaista nuorista 90 prosenttia ja 18-vuotiaista 85 prosenttia pitää terveyttään hyvänä tai erittäin hyvänä.
Mutta mielenterveyden ongelmat näyttävät lisääntyvän kaikissa Pohjoismaissa.
Anna-Dorte Hestbæk kertoi Tanskassa tehdystä vuonna 1995 syntyneiden tutkimuksesta, jossa 6 000 lasta on seurattu konttausiästä varhaiseen aikuisuuteen. Heistä 27 prosenttia kertoi masennusoireista, mutta...
YLE:n A-teema puhui eilen tärkeästä aiheesta: lihavuudesta ja sen hoidosta. Keskustelussa kuultiin maan parhaita lihavuuden ja lihavuuden hoidon asiantuntijoita, personal trainereita ja omakohtaisia kokemuksia paino-ongelmista. Valitettavasti kuultiin myös huonosta kohtelusta, nimittelystä ja muusta kiusaamisesta.
Myös terveydenhuollon ammattilaisten asenne ja ajattelemattomat kommentit olivat jättäneet kipeitä muistoja.
Laihduttaminen ja pysyvä painonpudotus on vaikeaa; siinä ei ole kyse itsekurin puutteesta. Moni lihoo ”yllättäen”, eikä osaa tarttua asiaan heti. Ylen verkkosivuston Vaakakapinan slogan ”Lopeta laihdutus, aloita elämä” antaa ymmärtää, että vaaka pitäisi heittää romukoppaan....
THL:lla on loistava mahdollisuus auttaa tulevaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. Meillä on osaajia ja ammattitaitoa, on väestötutkimusta, tilastoa ja rekisteriä. Tietoa on joka lähtöön, mutta tiedon pirstaleisuus haittaa edelleen tiedon käyttöä.
Mitä THL sitten voi tehdä? Ensinnäkin on tärkeää, että laki rekisteritiedon toissijaisesta käytöstä hyväksytään eduskunnassa. Ilman, että tiedon hyödyntäjät voivat vaihtaa ja siirtää tietoja keskenään, tieto ei tule näkyväksi, eikä sen kerääminen, analysointi tai arviointi ole sujuvaa, eikä kaikilta osin edes mahdollista.
Ajatus on tällä...
Arviolta 70 000 suomalaista lasta kasvaa perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmista on vakava alkoholi- tai huumeongelma. Tämä tarkoittaa noin kuutta prosenttia kaikista alaikäisistä lapsista.
Isän tai äidin päihdeongelman kanssa eläviä lapsia on todennäköisesti enemmän, sillä arvio perustuu tietoihin hoitoa hakeneista päihdeongelmaisista vanhemmista. Kaikki vanhemmat kun eivät hae apua ongelmaansa. Vuonna 2009 tehdyssä Lasinen lapsuus-kyselyssä ja sen uusinnassa vuonna 2016 jopa neljännes aikuisista sanoi kokeneensa lapsena omassa perheessään päihteiden ongelmakäyttöä.
Vanhemman päihdeongelma on vakava riski lapsen terveydelle ja...
