Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Finland has long been a country with low maternal and infant mortality. In 2015, the infant mortality rate was 1.7 deaths per 1,000 live births: only 97 children died during their first year of life. This was the lowest figure ever recorded in Finland.
Articles in the international press have pointed to the maternity package (Baby Box) as the primary reason for Finland’s low infant mortality. This, however, ignores other factors. There are multiple factors...
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä menee pian eduskuntakäsittelyyn. Sote-uudistusta pannaan vauhdikkaasti toimeen. Edessä on vuosia kestävä mittava toimintatapojen, toimintakulttuurien ja tietojärjestelmien muutos.
Nyt viimeistään on aika pohtia, miten vuosikymmenien suurinta uudistusta aiotaan tutkia ja kehittää.
Uudistuksen onnistumisessa on tärkeätä, että sekä sosiaalihuollolla että terveydenhuollolla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet rahoituksen ja rakenteiden lisäksi luoda tutkimuksen, kehittämisen ja osaamisen vaatima tietoperusta. Nyt meillä on sellainen vain erikoissairaanhoidossa, vaikka muutospaineet ja julkilausutut tavoitteet liittyvät ongelmien ehkäisyyn ja perustason palveluiden kehittämiseen.
Sosiaalihuollon...
Suomi on ollut pitkään niiden maiden joukossa, jossa äitiys- ja imeväiskuolleisuus on ollut alhainen. Vuonna 2015 imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden oli 1,7 – vain 97 lasta kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana. Määrä oli alhaisin Suomessa tilastoitu.
Kansainvälisissä lehtikirjoituksissa on tuotu esille, että äitiyspakkaus olisi ensisijainen syy Suomen alhaiseen imeväiskuolleisuuteen. Kirjoituksissa on unohdettu muut imeväiskuolleisuuteen vaikuttavat tekijät. Suomen alhaiseen imeväiskuolleisuuteen on useita eri syitä, esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloiden toiminta, perhepolitiikka, lääketieteen saavutukset, ravitsemuksen ja...
Helsingin Sanomien artikkelissa 4.1.2016 Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén epäilee, etteivät tuottajat kiinnostu osallistumisesta valinnanvapauskokeiluihin, koska tuottajille kaavaillut korvaukset eivät johda kannattavaan liiketoimintaan. Wirén on oikeassa siinä, että valinnanvapausmallin toimivuus riippuu ratkaisevasti siitä, millä perustein palvelutuottajille maksetaan korvauksia ja kuinka suuria nämä korvaukset ovat. Parhaan mahdollisen korvausmallin valinta ei kuitenkaan ole helppoa.
Kokemuksia muista Pohjoismaista
Naapurimaissamme on runsaasti kokemusta valinnanvapaudesta ja perusterveydenhuollon korvausmalleista. Sekä Tanskassa, Norjassa että Ruotsissa sovelletaan ns. sekakorvausmalleja. Osan kokonaiskorvauksesta muodostaa kiinteä ”nuppikorvaus” jokaista listattua...
Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta.
Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä ja ennaltaehkäisyn painottaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Alkoholilain muutokset eivät edistä terveellisiä elämäntapoja. Ehkäisyn ja varhaisen tuen tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollossa...
Päättynyt vuosi oli monella tapaa hämmentävä. Brexitin ja Trumpinvalinnan takana on varmasti paljon tärkeitä viestejä, jotka ovat jääneet kuulematta. Osa näistä viesteistä liittyy kokemuksiin vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä tai syrjään jäämisestä. Osattomuuden ja osallisuuden syitä ja seurauksia on syytä miettiä myös THL:ssa.
Olen vielä enemmän ymmälläni niistä uusista käytänteistä, jotka ovat yleistyneet etenkin Britannian ja Yhdysvaltain vaalikamppailuissa sekä Venäjän ulkomaille suuntaamassa trollauksessa. Puolitotuudet ja suoranaiset valheet näyttävät olevan käypiä ja hyväksyttyjä keinoja omien näkemysten edistämiseen ja omien intressien...
Hyvinvointi ja terveys jakautuvat väestössä yhä eriarvoisemmin, eikä kuilun kasvamiselle näy loppua. Ei ainakaan kun tarkastelee hallituksen säästötoimenpiteitä, jotka näyttävät sekä kurjistavan huono-osaisten tilannetta entisestään, että lisäävän huono-osaisten määrää.
Lienee selvää, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monenlaista vaikuttamistyötä. Koordinoimani Kuluttajaparlamentti järjestöineen pyrkii osaltaan aiheuttamaan töytäisyjä oikeaan suuntaan.
Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti perustettiin viisi vuotta sitten järjestöjen yhteiseksi vaikuttamisfoorumiksi, jossa erilaiset valtakunnalliset kansalaisjärjestöt yhdistävät oman edunvalvonnan voimia jäseniensä parhaaksi. Päämääränä on saada poliittiset päättäjät tietoisiksi keskeisten järjestöjen kannoista merkittäviin...
Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck perusteli syyskuussa pidetyillä Pohjanmaan II sosiaali- ja terveystutkimuksen päivillä, miksi mielenterveyden edistäminen on tärkeää. Vaikka suomalaisten fyysinen terveys paranee ja elinajanodote kasvaa, mielenterveydessä ei ole nähty vastaavaa paranemista.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuolleisuus on selvästi muuta väestöä suurempi: heidän elinaikansa on naisilla 15 vuotta lyhyempi ja miehillä peräti 20 vuotta. Haastatteluihin perustuvassa Terveys 2011 -väestötutkimuksessa on viitteitä masennustilan yleistymisestä. Mielenterveysongelmien kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 5 miljardia euroa vuodessa. Myös maailmanlaajuisesti on viitteitä masennustilojen lisääntymisestä:...
Kuluneen vuoden aikana opintotukijärjestelmästä on julkisuudessa keskusteltu paljon. Aihetta ovat antaneet taloustieteen professori Roope Uusitalon suositukset opintotukijärjestelmään tehtävistä muutoksista sekä hallituksen kehyspäätös opintotuen muutoksista.
Hallitus pyrkii kehyspäätöksellään pienentämään opintotukimenoja. Tämä toteutetaan leikkaamalla sekä opintorahan että opintotukikuukausien määrää. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskee 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa. Opintotukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Samalla hallitus lisää opintolainan valtiontakausta Suomessa opiskelevilla 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa. Käytännössä opintolainan valtiontakaus viittaa kuukausittaiseen lainamäärään, minkä opiskelija voi hakea pankista ilman muita vakuuksia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos...
Jouluaatto on ongelma erityisesti tänä vuonna kun aatto asettuu hiukan ikävästi lauantaille, joten ilmaisten vapaapäivien määrä meille kuukausipalkkaisille jää vaivaiseen yhteen. Valoisa näkymä löytyy tulevasta joulusta, silloinhan aatto on sunnuntaina, puhumattakaan niistä vuosista kun aatto on maanantaina tai keskiviikkona!
Niinä vuosina todellakin pitää palata pohjoismaisen joulurauhan julistuksen juurille. Joulurauhaa kun tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma ylimääräisen vapaa-ajan pelättiin tuottavan levottomuuksia! Kristillisissä maissa jopa sodankäyntikin on keskeytetty jouluna. Ramadanin ajalla ei taida olla samoja merkityksiä?
Joulu on ongelma,...
