Viime aikoina on julkisuudessa taas käyty vilkasta keskustelua koronarokotusten tehosteannoksista – kenelle ja koska niitä pitäisi antaa ja mitä rokotuksilla haluttaan saavuttaa?
THL rakentaa työllään tasa-arvoista, yhdenvertaista ja kestävää yhteiskuntaa. Tarjoamme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat yhdistävän työn tueksi tietoa ja työkaluja. Lisäksi vahvistamme sekä omaa että kumppaniemme ja asiakkaiden osaamista.
Epävarmuutta aiheuttaa se, että emme toistaiseksi tiedä tarkkaan, kuinka pitkään tartunnan saaneiden ja rokotettujen suoja vakavaa sairastumista vastaan säilyy ja kuinka se tehoaa mahdollisia uusia virusmuunnoksia vastaan
Koronatilanne ja etämenetelmät ovat ajoittain tuoneet haasteita yhdessä tekemiseen, ja tarjonneet pulmia ratkottavaksi. Haluamme tämän vuoksi jakaa TUULI-hankkeessa havaittuja hyviä käytäntöjä. Nappaa talteen neljä vinkkiämme!
Vietämme kansainvälistä Pride-kuukautta ja Helsinki Pride -viikkoa Suomessa. Kansainvälinen Pride-kuukausi nostaa näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien (HLBTQI+) yhteisöjen ääniä, jotka jäävät usein yhteiskunnissamme syrjään.
We are celebrating the International Pride Month and the Helsinki Pride Week in Finland. Internationally the entire month is dedicated to uplift the voices of the sexual and gender minority (LGBTQI+) communities, who are often marginalized in our societies.
Tutkimusrahoittajat vaativat tutkijoilta yhä useammin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisen tutkimustiedon tuottamista, joka vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan automaattisesti välity päätöksentekoon. Tutkijoilta odotetaan aktiivista osallistumista tutkimustuloksillaan päätöksentekoprosessiin. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu eri tavalla päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Samoin yliopistojen ja tutkimuslaitosten roolit painottuvat eri tavalla eri vaiheissa. Tutkimuslaitokset osallistuvat lainvalmisteluun Päätöksentekoprosessin ensimmäinen vaihe on ilmiön […]
Tutkimuksen ja tiedon avoimuudesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Kun kansalaisten oikeuksia ja yhteiskunnan toimintaa on epidemiatilanteessa rajoitettu merkittävästi, on ymmärrettävää vaatia tutkimuksen ja tiedon avoimuutta. Epidemian kehittymis- ja vaikutusmalleja, erityisesti THL:n tutkijoiden tekemiä, on käytetty taustamateriaalina poliittisessa koronaepidemian rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa. Toki on syytä muistaa, että poliittisen päätöksentekijän käytössä on ollut monia muitakin […]
Kesäkuussa julkistettu Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (TERTTU) on tuottanut uutta tietoa Suomesta oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella anovien ihmisten terveydentilasta. TERTTU-tutkimus on toistaiseksi laajin turvapaikanhakijoita koskeva väestötutkimus sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Aikaisempaa tietoa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista on ollut niukasti. TERTTU-tutkimukseen osallistuneista aikuisista selvä enemmistö (83 %) kertoi kokeneensa vähintään yhden järkyttävän tapahtuman, […]
Tieto vuoden 2013 Tutkimuslaitosuudistuksen vaikutuksista suomalaiseen tutkimusjärjestelmään karttui viime joulukuussa merkittävästi, kun Suomen Akatemia julkaisi Tieteen tila 2018 -raporttinsa ja Tutkimuslaitosuudistuksen arviointiryhmä omansa. Tieteen tilan tyly sanoma oli, että tutkimusta tehdään Suomessa merkittävästi aikaisempaa vähemmän. Suomen T&K-intensiteetti, eli tutkimukseen ja kehittämiseen käytetyn rahoituksen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta putosi vuonna 2017 peräti prosentilla huippuvuoden 2009 lukemasta 3,75. Vastaavaa […]
