Ympäristöterveys

Lemmikkien antibioottien käytöllä on väliä – resistentit bakteerit leviävät myös ihmisten ja eläinten välillä

Antibiootit ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä. Bakteerien muuttuminen antibiooteille vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi uhkaa nyt sekä ihmisten että eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa. Mitä enemmän käytämme antibiootteja, sitä enemmän löytyy vastustuskykyisiä bakteereja Yleensä antibioottien käyttöä pidetään syynä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien syntymiseen. Mitä enemmän käytämme antibiootteja ihmisillä ja eläimillä, sitä enemmän molemmilla löytyy resistenttejä bakteereja. Eläinten kohdalla huomio […]

Lue lisää Lemmikkien antibioottien käytöllä on väliä – resistentit bakteerit leviävät myös ihmisten ja eläinten välillä

Valmius mikrobien erityisanalytiikkaan on keskeistä tartuntatautien torjunnan kannalta

Toistuvat uutiset tuhkarokosta ja muista taudeista muistuttavat, että tartuntatautien aiheuttamat epidemiat ja niiden uhat ovat lisääntyneet. Asiantuntijalaboratorion tuottama laadukas ja luotettava analyysi on epidemiaselvityksen, tartunnanjäljityksen ja muiden torjuntatoimien kulmakivi. Rauhan aikana työn merkitys on kuitenkin vaarassa unohtua ja huomio kiinnittyy lähinnä kustannuksiin. Suomessa potilaan hoitoon liittyvä ensisijainen diagnostiikka on yleensä kliinisen mikrobiologian laboratorioiden vastuulla. Sitä […]

Lue lisää Valmius mikrobien erityisanalytiikkaan on keskeistä tartuntatautien torjunnan kannalta

Mitä sisäilman toksisuustestien tulokset kertovat meille?

Lukuaika5 min

Keskustelu sisäilmaongelmien ympärillä käy kiivaana ja lähes joka päivä uutisoidaan uusista sisäilmaongelmaisista kohteista, joissa ihmiset oirehtivat monin eri tavoin. Sisäilman haitallisuutta mittaavalle testille olisi kova kysyntä ja myynnissä onkin jo muutama sisäilman toksisuutta eli myrkyllisyyttä mittaava testi. Näitä testejä markkinoidaan luotettavina ja toistettavina, ja niiden kerrotaan jopa antavan tarkan kuvan sisäilman terveellisyydestä. Yhtäkään näistä testeistä […]

Lue lisää Mitä sisäilman toksisuustestien tulokset kertovat meille?

Luonnon monimuotoisuus ja ihmisen terveys kulkevat käsi kädessä

Lapsi kävelee metsäpolulla. Hän kompastuu juurakkoon ja ottaa käsillä tukea maasta. Risut, multa, pienet kivet ja kävyt tuntuvat hassuilta ihoa vasten. Kädet multaantuvat. Lapsi pyyhkii räkää nenästä. Nyt poskessakin on multaa ja hiekkaa. Lapsi löytää puun, hän tarttuu oksaan ja kampeaa itseään ylöspäin. Siinä hän istuu, katsoo ja kuuntelee metsää. Luonto tarjoaa lapselle tärkeitä mikrobikontakteja […]

Lue lisää Luonnon monimuotoisuus ja ihmisen terveys kulkevat käsi kädessä

Miten ilmastonmuutos muuttaa veden mikrobistoa?

Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle. llmastonmuutoksen myötä vesivälitteisiä infektioriskejä on tarkasteltava uudelleen. Kun veden lämpötila nousee, […]

Lue lisää Miten ilmastonmuutos muuttaa veden mikrobistoa?

Kevät tuo punkit – mutta kuka saa puutiaisaivotulehduksen?

Kevät lähestyy ja luonto alkaa heräillä talviunestaan. THL on jälleen päivittänyt alueelliset rokotussuositukset puutiaisaivotulehdustartuntojen (TBE, tick borne encephalitis, puutiaisaivokuume) ehkäisemiseksi. Riski sairastua Suomessa TBE-viruksen aiheuttamaan tautiin on edelleen hyvin pieni, mutta alueelliset rokotussuositukset ovat perusteltuja. On arvioitu että noin 10–30 prosentille TBE-tartunnan saaneista kehittyy oireita. THL:n kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 70–80 puutiaisaivotulehdustapausta. Nämä ovat […]

Lue lisää Kevät tuo punkit – mutta kuka saa puutiaisaivotulehduksen?

Itämeren kalaa kannattaa yhä syödä

Lukuaika9 min

Tuoreiden suomalaisarvioiden mukaan dioksiinien pitoisuus kaloissa on pienempi ja kalojen syönti turvallisempaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin tänään julkaissut uuden riskiarvion, jonka mukaan kaloissa olevat dioksiinit ovat aiempaa luultua vaarallisempia. Mitä tästä pitäisi ajatella? EFSA on julkaissut näkemyksensä dioksiinien (tarkemmin sanottuna polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien ja -furaanien sekä dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden) siedettävästä viikkosaannista. Määräksi on uudessa riskinarvioinnissa […]

Lue lisää Itämeren kalaa kannattaa yhä syödä

Rankkasateet likaavat pohjavesiä

Lukuaika2 min

Valtaosa Suomen vesilaitoksien talousvedestä on pohjavettä. Myös lukuisilla yksityisillä kansalaisilla on käytössään joko perinteinen rengaskaivo tai porakaivo. Pohjavedet ovat yleensä puhtaita, koska maaperä suojaa niitä. Kokemukset ovat osoittaneet, että myös pohjavesi voi likaantua. Suomessa ilmenee vuosittain 2–10 vesiepidemiaa, joissa useimmiten on ollut syynä pohjaveden likaantuminen tauteja aiheuttavilla mikrobeilla. Vedenottokaivon virheellinen sijainti tai huono kunto voivat […]

Lue lisää Rankkasateet likaavat pohjavesiä

Ilmastonmuutos uhkaa terveyttä ja hyvinvointia

Lukuaika6 min

Väestön hyvinvointia kuvaavat trendit ja maapallon kestokykyä kuvaavat käyrät ovat toistensa peilikuvia. Suomen ja koko maapallon väestön hyvinvointi ja terveys eivät ole koskaan olleet niin hyvät kuin nyt. Suotuisalla kehityksellä on kuitenkin nurja puolensa, sillä muutos on tapahtunut luonnon kustannuksella. Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse pelkästään kasvihuonekaasujen lisääntymisestä vaan ilmaston ja meren muodostaman ekosysteemin tasapainon järkkymisestä. […]

Lue lisää Ilmastonmuutos uhkaa terveyttä ja hyvinvointia

Silakan käyttö on arvovalinta

Suomalaisten vähäinen silakan kulutus on viime aikoina herättänyt keskustelua eri medioissa. Maatalousvaltaisessa Suomessa silakka oli perusruokaa etenkin rannikkoseuduilla, ja vielä 1980-luvun alussa sitä syötiin kymmenen kertaa nykyistä enemmän. Tällä hetkellä keskivertosuomalainen haukkaa hailia enää noin 300 grammaa vuodessa. Valtaosa Suomen silakkasaalista menee turkiseläinten rehuksi ja kalajauhoteollisuuden raaka-aineeksi. Syitä siihen, miksi silakkaa syödään yhä harvemmin, on […]

Lue lisää Silakan käyttö on arvovalinta