THL-blogi

Vaille tarvitsemaansa apua ja tukea jääminen voi johtaa oppimistulosten ja hyvinvoinnin heikkenemiseen.

Itsemurhan juuret ovat useimmiten pitkään jatkuneessa psyykkisessä kärsimyksessä. Suurin osa itsemurhaa yrittäneistä on myöhemmin onnellisia siitä, että jäikin henkiin. Apu voi sittenkin vielä löytyä, vaikka kärsimystä ja hoitoakin olisi takana jo kauan. Psyykkinen ahdinko yleensä helpottuu jossain vaiheessa.

Nuoruuden ristiriitaiseen esittämiseen ja siitä puhumisen tapoihin tiivistyy myös se, miten nuorten tekemään väkivaltaan suhtaudutaan. Nuorisoväkivallan todellista tilaa voi olla vaikeaa hahmottaa, kun media pitää huolen siitä, että aihe on näyttävästi esillä lehdissä. Viime vuosien tilastoissa näkyy alaikäisten tekemän väkivallan kasvu, mutta ilmiön syistä, luonteesta ja laajuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.

Väkivallan digitalisoituminen vaatii uudenlaista osaamista ja kouluttautumista ammattilaisilta, jotka kohtaavat työssään väkivallan kokijoita. THL on julkaissut ammattilaisten avuksi uuden verkkokoulutuksen digitaalisesta väkivallasta.

Tutkimuksemme sateenkaarinuorista poikkeusaikana osoitti, että transnuoret kokivat pandemian usein haastavampana kuin cissukupuoliset nuoret, joiden sukupuoli vastaa syntymähetken määrittelyä. Transnuorilla oli myös useammin ongelmia lähes kaikilla tarkastelluilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla verrattuna seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin ja aikuisiin transihmisiin.

Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyöllä on monia tärkeitä tehtäviä vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Rooli uhkaa kuitenkin jäädä näkymättömäksi päättäjille ja rahoittajille, kun toiminnan ja palveluiden sisällöstä ja määrästä ei kerry riittävästi tietoa. Tämä vaarantaa myös järjestöjen rahoituspohjaa hyvinvointialueille siirryttäessä.

Elokuun alussa voimaan tullut perhevapaauudistus lisäsi vanhempainrahapäivien määrää, kiintiöi päivät aiempaa selvemmin molemmille vanhemmille sekä teki vapaiden käytöstä aiempaa joustavampaa.

Vammaispalvelut ovat muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Uusi vammaispalvelulaki on tämän blogin kirjoittamishetkellä vielä eduskunnan käsittelyssä ja näyttää siltä, että eduskunta ei ehdi käsitellä lakiehdotusta siten, että laki tulisi voimaan vuodenvaihteessa. Uuden toimintaympäristön vammaispalveluihin tuovat myös 1.1.2023 aloittavat hyvinvointialueet.

Stigma eli ei-toivottu sosiaalinen leimaaminen elää syrjivissä periaatteissa ja käytännöissä. Asianmukaisen tiedon lisäksi stigman purkamiseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja koko yhteiskunnan kattavia tekoja.

Suomeen muutetaan useimmiten työn tai puolison perässä, mutta osa pakenee sotaa, konflikteja tai vainoa. Vaikka maahanmuutto on hyvin erilainen kokemus riippuen siitä, tapahtuuko se henkilön omilla ehdoilla vai olosuhteiden pakottamana, se on silti aina yksilön kannalta kuormittavaa. Se tarkoittaa lähes aina täydellistä elinympäristön muutosta, ja uuden maan kieli ja kulttuuri saattavat olla vieraita. Sosiaalisia suhteita jää taakse ja uusia pitää luoda. Valitettavan moni kohtaa syrjintää, ja etenkin pakolaisilla on usein taustallaan traumaattisia kokemuksia.