Suomessa on mittavat erot eri väestöryhmien terveydessä ja hyvinvoinnissa, ja terveydenhuoltojärjestelmämme on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Nämä ovat vaikeita ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää toimia useilla eri aloilla. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida poistaa pelkillä sosiaali- ja terveyspalveluilla tai palvelujärjestelmää kehittämällä, mutta palveluilla on ongelman ratkaisemisessa iso merkitys. Tämän vuoksi jo vuosia valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus […]
Hyvän terveyden edellytyksistä suurin osa syntyy terveyspalvelujen ulkopuolella. Terveyden edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunta tuottaa monia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tehtäviä: järjestää varhaiskasvatuksen ja opetuksen, tuottaa liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja ja ylläpitää niihin liittyvää infrastruktuuria, vastaa kaavoituksesta, katuverkostosta, vedestä ja viemäröinnistä, jätehuollosta, julkisesta liikenteestä, jne. Kunnan tehtävä on myös seurata väestön terveyttä ja […]
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus) päämääränä on terveyserojen kaventaminen ja palveluiden kustannusten hallinta. Palveluja räätälöitäessä ja lukuisia yksityiskohtia ratkaistaessa asiantuntijalta A, virkamieheltä B ja päättäjältä C unohtuvat joskus uudistuksen tärkeät päämäärät. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen on välttämätöntä, jotta palvelujen tarvitsijoiden määrää voidaan vähentää ja saavuttaa kustannussäästöjä. Palvelujärjestelmänkin tulee huolehtia omalta osaltaan myös asukkaista […]
Nykyisessä kireässä taloustilanteessa ei pidä toistaa 1990-laman aikana tehtyä virhettä: lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevien palvelujen ei saa antaa rapautua säästöpaineissa. Säästöt tulivat lopulta tosi kalliiksi ja säästöpäätösten jälkiä on jouduttu korjaamaan tähän päivään saakka. Vasta viime vuosina sosiaali- ja perhepalvelut on saatu eri puolilla maata tasalaatuisiksi lainsäädännön ja valtakunnallisen ohjeistuksen, valvonnan ja seurannan sekä […]
Seksuaalinen hyvinvointi on osa ihmisen hyvinvointia. Tavoittava ja yhdenvertainen keino lisätä seksuaaliterveyttä ja seksuaalista hyvinvointia on koulujen seksuaalikasvatus. Maailman seksuaaliterveyden päivän teema on tänä vuonna: Seksuaaliterveyttä oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia. Seksuaalikasvatuksessa lapset ja nuoret hankkivat tiedot, taidot ja positiiviset arvot, joita he tarvitsevat ymmärtääkseen omaa seksuaalisuuttaan ja nauttiakseen siitä, luodakseen turvallisia ja tyydyttäviä ihmissuhteita […]
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistamista pohtineen selvityshenkilöryhmän raportti sai ansaittua näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Silti yksi selvityksen keskeisistä havainnoista, tarve uudistaa kuntien valtionosuusjärjestelmä, on jäänyt lähes täysin ilman mediahuomiota. Valtio maksaa kunnille palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin perustuvaa laskennallista peruspalvelujen valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen, yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Sote-uudistuksen jälkeen kunnat eivät enää […]
Medikalisaatio on usein mediassa näkyvä termi. Sillä tarkoitetaan prosessia, jossa aiemmin ei-lääketieteellisinä ongelmina pidettyjä ilmiöitä pyritään ratkaisemaan lääketieteen keinoin. Termiä käytetään myös usein negatiivisessä merkityksessä ilmaisemaan sairauksien esiasteiden hoitoa tai riskitekijöihin puuttumista silloin, kun siihen ei kriitikoiden mielestä ole oikeaa tarvetta. Käsittelin aiemmassa blogissa medikalisaatio-teemaa hoidon yksilötason hyötyjen arvioinnin vaikeuden näkökannalta. Riskitekijöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa tuo hyötyjä, […]
Jokapäiväinen liikunta on polarisoitunut nyky-Suomessa yhä selkeämmin tiettyihin väestöryhmiin. Osa meistä liikkuu riittävästi, osa aivan liian vähän tai ei lainkaan. Ikä, sukupuoli, siviilisääty, etninen tausta, sosioekonominen asema ja asuinpaikka, kaikki nämä seikat vaikuttavat liikuntatottumuksiimme, tapaamme liikkua työssä ja vapaa-ajalla. Suomessa koulutus, ammattiasema ja tulotaso näkyvät muita eurooppalaisia selvemmin, kuinka liikumme vapaa-ajalla, kuinka fyysisesti rasittaa työmme […]
Suomessa on jäänyt vähälle huomiolle, että kansainvälisessä alkoholipolitiikassa on tapahtunut suunnanmuutos. Maailman terveysjärjestön, WHO:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2010 kaikkien aikojen ensimmäisen globaalin strategian alkoholihaittojen vähentämiseksi. Globaalia strategiaa tukemaan on sittemmin laadittu alueelliset ohjelma-asiakirjat. Euroopan toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 2011. Poliittisesti ehkä vieläkin merkittävämpi on YK:n huippukokouksen vuonna 2011 antama julistus. Siinä valtionpäämiehet ja hallitusten edustajat sitoutuivat […]
Suomessa naisista 17 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia on kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 -tutkimus. Joka neljäs työntekijä on kokenut työuupumusta. Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs, ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään Suomessa psyykkisin perustein. Hyvää mielenterveyttä tarvittaisiin siis työpaikoille lisää ja paljon. Työn luonne on muuttumassa ja henkiset haasteet kasvavat. […]
