Kansantaudit

Ihmisen kohtalo on kuolla. Pitkällä aikavälillä kuolleisuus on 100 prosenttia; kaikki kuolevat. Terveystutkimuksessa kuolleisuutta mitataan kuitenkin lyhemmällä aikavälillä. Terveystilastointi perustuu yleensä vain vuoden seurantaan, jolloin vuoden aikana kuolleiden määrä suhteutetaan keskiväkilukuun. Tällöin erikokoisten alueiden, väestöryhmien tai vaikkapa naisten ja miesten kuolleisuutta voidaan verrata keskenään. Kuolleisuusluvut ovat yleensä niin pieniä, ettei osuuksia mitata prosenteissa eikä promilleissa, […]

Terveys ja hyvinvointi on yksi pääministeri Sipilän hallitusohjelman viidestä strategisesta tavoitteesta. Ehkäisevä työ ja terveyden edistäminen ovat keskeisiä keinoja kaikissa tavoitteen kärkihankkeissa. Kärkihankkeita ovat esimerkiksi eriarvoisuuden vähentäminen, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteuttaminen ja ikäihmisten hoidon kehittäminen. Koska ennaltaehkäisy on niin keskeisessä asemassa hallitusohjelmassa, on syytä hieman avata tätä termiä ja sitä, mihin perustuu näkemys sen […]

Hallituksen ilmoitus poistaa nykyinen makeisvero herättää ihmetystä niissä, jotka kantavat huolta erityisesti lasten ja nuorten terveydestä. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että Suomessa olisi kova kiire poistaa nykyinen vero, vaikka EU:sta ei asiasta ole minkäänlaista päätöstä lähetetty. Olisi tärkeää, että näin merkittäväsi kansanterveyteen vaikuttavien päätösten taustat tulisi saattaa julkiseen keskusteluun. Suomen elintarviketeollisuus on tehnyt kantelun nykyisen […]

Arvostettu British Medical Journal, BMJ, julkaisi keskustelua herättäneen artikkelin tyydyttyneen rasvan terveysvaikutuksista (1), jonka myös suomalainen media huomioi. Artikkelissa ei havaittu yhteyttä tyydyttyneen rasvan saannin ja sydäntautisairastuvuuden välillä. BMJ:n artikkeli pohjautuu ns. meta-analyysiin, joka yhdistää usean eri tutkimuksen aineistoja ja tuloksia. Meta-analyysillä voidaan lisätä näytön voimaa ja tarkkuutta, jos jostain ilmiöstä on tehty useita hyviä, mutta pieniä tutkimuksia. Näin […]

Suomen Lääkärilehden uutisissa professori Anne Remes kommentoi laajaa julkisuutta saaneen muistisairauksien ehkäisytutkimuksen tuloksia todeten, että ”kontrolliryhmänkin tulokset kohentuivat merkittävästi. Näyttää siltä, että vähäisempikin seuranta auttaa ihmisiä kiinnittämään enemmän huomiota elintapoihinsa.” Tällainen tulkinta tutkimusten kontrolliryhmän tuloksista voi kuitenkin olla harhaanjohtava. Syynä tähän on mielenkiintoinen tilastollinen harha, englanninkieliseltä nimeltään ”regression toward the mean” eli palautuminen keskiarvoa kohti. Tämä harha […]

Medikalisaatio on usein mediassa näkyvä termi. Sillä tarkoitetaan prosessia, jossa aiemmin ei-lääketieteellisinä ongelmina pidettyjä ilmiöitä pyritään ratkaisemaan lääketieteen keinoin. Termiä käytetään myös usein negatiivisessä merkityksessä ilmaisemaan sairauksien esiasteiden hoitoa tai riskitekijöihin puuttumista silloin, kun siihen ei kriitikoiden mielestä ole oikeaa tarvetta. Käsittelin aiemmassa blogissa medikalisaatio-teemaa hoidon yksilötason hyötyjen arvioinnin vaikeuden näkökannalta. Riskitekijöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa tuo hyötyjä, […]

Helsingin Sanomissa haastateltu lääkäri Iris Pasternack nosti esiin, miten normaaleja vaivoja diagnosoidaan nykyään liian usein sairauksiksi. Pasternack kiinnitti myös huomiota siihen, että potilaille pitäisi suoremmin sanoa, kuinka todennäköisesti hoito auttaa. Dosentti Markku Myllykangas kirjoittaa samansisältöisesti, miten ”terveen ja sairaan raja liukuu alaspäin”, ja että ”entistä harvempi hyötyy” hoidoista (Kaleva 30.1.2015). Kirjoitukset ovat tervetullut lisä julkiseen keskusteluun. Haluan […]

Jatkan vielä keskustelua Helsingin Sanomien artikkelista ”Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” Kirjoitin aiemmin, että media tulkitsee usein väärin tieteellisten tutkimusten niin sanottuja nollatuloksia. HS:n artikkelissa esitettiin myös toinen kommenttia vaativa ajatus. Artikkelin mukaan yksittäisen ihmisen ei tarvitsisi ottaa lainkaan huomioon tutkimuksen antamaa tietoa omissa ruoka- tai elintapavalinnoissaan. Filosofian maisteri Harri Lapinojan mukaan ”yksityisen ihmisen ei tarvitse […]

Kaikkihan sen jo tietävät. Että veressämme on kahdenlaista kolesterolia, ’hyvää’ ja ’pahaa’. Uusin tutkimus on kuitenkin muuttanut huomattavasti käsitystämme ’hyvästä’ ja ’pahasta’ kolesterolista eli LDL- ja HDL-hiukkasista. Kuva hiukkasten toiminnasta on tullut entistä monimuotoisemmaksi, kiitos erilaisten ihmisen perimää, molekyylien rakennetta ja aineenvaihduntaa tutkivien ”-omiikoiden” kuten genomiikan, transkriptomiikan, lipidomiikan ja proteomiikan. Nyt esimerkiksi tiedämme, että pelkkä […]