Kansantaudit

Meta-analyysien haasteet – kovat rasvat sittenkin sydäntautiriski

Lukuaika8 min

Arvostettu British Medical Journal, BMJ, julkaisi keskustelua herättäneen artikkelin tyydyttyneen rasvan terveysvaikutuksista (1), jonka myös suomalainen media huomioi. Artikkelissa ei havaittu yhteyttä tyydyttyneen rasvan saannin ja sydäntautisairastuvuuden välillä. BMJ:n artikkeli pohjautuu ns. meta-analyysiin, joka yhdistää usean eri tutkimuksen aineistoja ja tuloksia. Meta-analyysillä voidaan lisätä näytön voimaa ja tarkkuutta, jos jostain ilmiöstä on tehty useita hyviä, mutta pieniä tutkimuksia. Näin […]

Lue lisää Meta-analyysien haasteet – kovat rasvat sittenkin sydäntautiriski

Plasebovaikutus on useimmiten tilastollinen harha

Lukuaika5 min

Suomen Lääkärilehden uutisissa professori Anne Remes kommentoi laajaa julkisuutta saaneen muistisairauksien ehkäisytutkimuksen tuloksia todeten, että ”kontrolliryhmänkin tulokset kohentuivat merkittävästi. Näyttää siltä, että vähäisempikin seuranta auttaa ihmisiä kiinnittämään enemmän huomiota elintapoihinsa.” Tällainen tulkinta tutkimusten kontrolliryhmän tuloksista voi kuitenkin olla harhaanjohtava. Syynä tähän on mielenkiintoinen tilastollinen harha, englanninkieliseltä nimeltään ”regression toward the mean” eli palautuminen keskiarvoa kohti. Tämä harha […]

Lue lisää Plasebovaikutus on useimmiten tilastollinen harha

Medikalisaatio ja sairauksien ehkäisyn paradoksi

Medikalisaatio on usein mediassa näkyvä termi. Sillä tarkoitetaan prosessia, jossa aiemmin ei-lääketieteellisinä ongelmina pidettyjä ilmiöitä pyritään ratkaisemaan lääketieteen keinoin. Termiä käytetään myös usein negatiivisessä merkityksessä ilmaisemaan sairauksien esiasteiden hoitoa tai riskitekijöihin puuttumista silloin, kun siihen ei kriitikoiden mielestä ole oikeaa tarvetta. Käsittelin aiemmassa blogissa medikalisaatio-teemaa hoidon yksilötason hyötyjen arvioinnin vaikeuden näkökannalta. Riskitekijöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa tuo hyötyjä, […]

Lue lisää Medikalisaatio ja sairauksien ehkäisyn paradoksi

Milloin potilas hyötyy hoidosta, ja millainen potilas?

Lukuaika6 min

Helsingin Sanomissa haastateltu lääkäri Iris Pasternack nosti esiin, miten normaaleja vaivoja diagnosoidaan nykyään liian usein sairauksiksi. Pasternack kiinnitti myös huomiota siihen, että potilaille pitäisi suoremmin sanoa, kuinka todennäköisesti hoito auttaa. Dosentti Markku Myllykangas kirjoittaa samansisältöisesti, miten ”terveen ja sairaan raja liukuu alaspäin”, ja että ”entistä harvempi hyötyy” hoidoista (Kaleva 30.1.2015). Kirjoitukset ovat tervetullut lisä julkiseen keskusteluun. Haluan […]

Lue lisää Milloin potilas hyötyy hoidosta, ja millainen potilas?

Ravitsemussuositusten on perustuttava tutkimukseen

Lukuaika5 min

Jatkan vielä keskustelua Helsingin Sanomien artikkelista ”Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” Kirjoitin aiemmin, että media tulkitsee usein väärin tieteellisten tutkimusten niin sanottuja nollatuloksia. HS:n artikkelissa esitettiin myös toinen kommenttia vaativa ajatus. Artikkelin mukaan yksittäisen ihmisen ei tarvitsisi ottaa lainkaan huomioon tutkimuksen antamaa tietoa omissa ruoka- tai elintapavalinnoissaan. Filosofian maisteri Harri Lapinojan mukaan ”yksityisen ihmisen ei tarvitse […]

Lue lisää Ravitsemussuositusten on perustuttava tutkimukseen

LDL- ja HDL-kolesteroli – sepelvaltimotaudin taistelupari

Lukuaika3 min

Kaikkihan sen jo tietävät. Että veressämme on kahdenlaista kolesterolia, ’hyvää’ ja ’pahaa’. Uusin tutkimus on kuitenkin muuttanut huomattavasti käsitystämme ’hyvästä’ ja ’pahasta’ kolesterolista eli LDL- ja HDL-hiukkasista. Kuva hiukkasten toiminnasta on tullut entistä monimuotoisemmaksi, kiitos erilaisten ihmisen perimää, molekyylien rakennetta ja aineenvaihduntaa tutkivien ”-omiikoiden” kuten genomiikan, transkriptomiikan, lipidomiikan ja proteomiikan. Nyt esimerkiksi tiedämme, että pelkkä […]

Lue lisää LDL- ja HDL-kolesteroli – sepelvaltimotaudin taistelupari