Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Ensi lokakuun toinen tiistai on tärkeä päivä.
Silloin kootaan tiedot päihteisiin liittyvistä asioinneista sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Lokakuinen tiistai on todettu sopivan tavalliseksi arkipäiväksi jo 32 vuotta sitten, jolloin ensimmäinen päihdetapauslaskenta tehtiin.
Päihdetapauslaskentaa tarvitaan, sillä pelkästään diagnooseihin perustuvan rekisteritiedon avulla ei voida täysin ymmärtää sitä kuormitusta, joka päihteiden käytöstä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle aiheutuu. Laskennassa tietoja kerätään asioinneista, joissa henkilön tiedetään olevan päihteiden ongelmakäyttäjä, henkilö asioi päihtyneenä tai hän asioi jonkin päihteiden käyttöön liittyvän kertaluonteisen...
Uusi eduskunta aloittanee työn sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaaliturvalta edellytetään sitä, että se suojaa yksilöllisiltä toimeentulon riskeiltä. Uudistuksen vaikeuskerrointa lisää se, että toimeentuloriskit ovat yhä moninaisempia. Sosiaaliturva pääpiirteissään toimii vielä hyvin, jos ihmisellä on kokoaikainen työ ja hän saa palkkaa, joka turvaa kohtuullisen työttömyysturvan, sairauspäivärahan, vanhempainrahat ja lopulta eläkkeen. Yhä harvemmalla nuorella elämä kuitenkaan järjestyy jatkumoksi kokoaikaisia työsuhteita.
Nuorten riskien moninaistuminen liittyy myös nuoruuteen itseensä. Heillä harvemmin on elettyä työelämää siinä määrin takana, että pääsy toimeentuloriskiltä kohtuullisesti...
Olin vapun aikaan lomamatkalla Nepalissa. Edellisestä vierailusta tässä omaleimaisessa maassa oli päässyt vierähtämään 11 vuotta. Jotkut asiat olivat tässä välillä muuttuneet, monet pysyneet myös ennallaan.
Näihin 11 vuoteen mahtuu niin vuonna 2015 tapahtuneen suuren maanjäristyksen tuhot ja korjaukset, Kathmandun arvioidun väkiluvun moninkertaistuminen noin miljoonasta useaan miljoonaan, kuin maan uuden perustuslain hyväksyminenkin. Muuttumattomampina asioina havaitsin puolestaan edelleen vallitsevan yleisen turvallisuudentunteen ilmapiirissä sekä paikallisten ihmisten ystävällisen ja auttamishaluisen vastaanoton niin muukalaista kuin toisiaan kohtaan.
Käsityksemme maailman tilasta on...
Rokotuksilla on pitkät perinteet Suomessa. Vankka pohja kansalliselle rokotusohjelmalle luotiin jo 1920-luvulla, kun Arvo Ylpön aloitteesta perustettiin ensimmäiset neuvolat. Pian lainsäädännöllä määrättiin, että joka kuntaan oli perustettava äitiys- ja lastenneuvola. Tämä edisti lasten ja äitien terveyttä tavalla, josta moni maa voi vain haaveilla.
Kaikki lapset ja lapsiperheet ovat oikeutettuja ainutlaatuisiin neuvolapalveluihimme. Palveluiden maksuttomuus vähentää eriarvoisuutta ja madaltaa kynnystä käyttää niitä. Myös kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat aina olleet maksuttomia.
Taudit taltutetaan ja pidetään poissa rokotuksin
Pohja rokotusohjelmalle luotiin...
THL järjesti 10.4. Mainosta maltilla -seminaarin, jossa tarkasteltiin rahapelien markkinointia eri näkökulmista. Seminaarin puheenvuoroissa nousi useamman kerran esille jako punaisiin ja vihreisiin rahapeleihin. Jako ei taida olla kaikille tuttu.
Kansan suosikkirahapelejä ovat lottopelit, rahapeliautomaatit ja arvat. Ovatko nämä punaisia vai vihreitä rahapelejä? Vastaus ei löydy kovin helposti googlettamallakaan.
Mihin rahapelien värikoodijako pohjaa?
Värikoodijako on suomalaiseen sääntelyyn liittyvä rahapelien erottelutapa. Pelin ominaisuudet vaikuttavat siihen onko jokin rahapeli punainen vai vihreä. Huomioon otettavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi nopeus, panosvalikoima, palkitsevuus...
Ilman aitoa kohtaamista on vaikea luottaa toiseen ihmiseen. Onnistunut kohtaaminen ja luottamuksen syntyminen lapsen tai nuoren ja työntekijän välille on keskeinen tekijä tuen tarpeen esille tulemisessa ja avun saamisessa palveluista.
Koululääkärinä mieleenpainuvimmat onnistumisen kokemukseni luottamuksen saavuttamisesta ovat terveystarkastuksista, joissa on keskusteltu perhettä kuormittavista asioista kuten riidoista, lähisuhdeväkivallasta tai vanhempien päihteidenkäytöstä ja mielenterveyspulmista.
Osalle nuorista ja vanhemmista on ollut luontevaa kertoa hankalistakin asioista suoraan tai ennalta merkata ne rastilla esitietolomakkeeseen. Tällöin orastava luottamus on heti läsnä ja...
Kotouttamisen taustalla on pyrkimys tehdä Suomeen muuttaneista ihmisistä aktiivisia ja tasavertaisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä. Ongelmallista on, jos ”maahanmuuttajaan” suhtaudutaan pelkkänä toimenpiteiden kohteena.
Kotoutuja tulisi nähdä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana.
Tässä kirjoituksessa tutustutaan siihen, mihin elämänsä osa-alueisiin kotoutumisvaiheessa olevat ihmiset itse toivovat muutosta ja pohditaan, mitkä tekijät toimivat muutoksen esteenä. Tulokset ovat THL:n mobiTARMO-hankkeesta, jossa kotoutumiskoulutuksen osallistujat arvioivat toimintakykyään ja tilannettaan Kykyviisari-menetelmällä.
Asiakkaan ääni kuuluviin Kykyviisarin avulla
Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Sen perusajatuksena...
Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) oli yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeista, joita toteutettiin vuosina 2015–2018. OTEn tehtävänä oli vahvistaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla siten, että he voivat jatkaa työssä tai työllistyvät aiempaa paremmin.
Kärkihankkeessa tehtiin laajaan yhteistyöhön nojaavaa työtä osatyökykyisten työmarkkina-aseman vahvistamiseksi. Siinä myös onnistuttiin: hankkeen aikana osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä laski 30 %. Arvatenkin tätä auttoi myös yleinen työllisyystilanteen parantuminen.
Oli miten vaan, tätä kehitystä on nyt syytä jatkaa ja vauhdittaa hyviksi todettuja käytäntöjä vahvistamalla – mutta samalla...
Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.
Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai...
THL julkaisi syksyllä hyvinvointikertomustyön avuksi minimitietosisällöt kuntien ja alueiden käyttöön. Työskentelemme hyvinvointijohtamisen äärellä Lapissa ja pohdimme tässä blogikirjoituksessa, miten tällaiset mallit toimivat, kun ne otetaan käyttöön maakunnan kehittämistyössä.
Meillä on vielä tuoreessa muistissa Lapin maakunnallisen hyvinvointiohjelman teko, joten palataanpa siihen.
Hyvinvointi on kaikkien asia
”Hyvinvointi on kaikkien asia” on ajatus, jonka pohjalta rakennamme Lapissa maakunnallista hyvinvointiohjelmaa. Hyvinvointiohjelma on samalla alueellinen hyvinvointikertomus.
Me maakuntien kehittäjät ja ammattilaiset lähestymme hyvinvointia aina omasta tulokulmastamme, mutta tämä kaikkia yhdistävä asia meidän on...
