Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Naiset, jotka ovat synnytyksessään kokeneet epäasiallista tai huonoa kohtelua tai jopa väkivaltana pitämäänsä käytöstä, ovat aloittaneet oman #MeToo-kampanjansa – #minämyössynnyttäjänä-kampanjan. Liike haluaa osoittaa, että synnytysväkivalta (obstetric violence) on todellista myös Suomessa. Kampanjassa perätään muutosta synnytyksen hoidon kulttuuriin ja käytäntöihin.
Mitä on synnytysväkivalta?
Synnytysväkivaltaa ovat puheet ja kirjoitukset, jotka etukäteen pelottelevat synnyttäjää, tai viesti siitä, että synnyttäjän tulee taipua mihin tahansa kohteluun turvallisuuden nimissä. Myös turhat toimenpiteet tai niihin painostus raskausaikana tai synnytyksessä ovat alentavaa kohtelua. Lupaa kysymättä...
Suomessa oli maaliskuussa noin 65 000 pitkäaikaistyötöntä. Heistä noin puolet oli ollut työttömänä vuoden, puolet kaksi vuotta.
Työttömyys on kallista paitsi inhimillisesti, myös euroissa. Työttömyyden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousivat 2006–2016 reilut 2,5 miljardia euroa. Samalla aikavälillä vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä tuplaantui 7 prosenttiin.
Ongelmat ja kustannukset kasautuvat usein pienelle joukolle ihmisiä. Heidän auttamisensa ja kustannusten hillitseminen edellyttävät monialaista sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen yhteensovittamista. Tämä on otettava huomioon tulevassa sosiaaliturvan uudistuksessa.
Asiantuntijoiden mukaan sosiaaliturvan uudistuksen tulisi ohjata ihmisiä toimimaan järjestelmässä...
Raskaudenkeskeytysten määrä Suomessa laskee, ja erityisesti nuorten terveyskäyttäytyminen näyttää tässä(kin) suhteessa olevan edellistä sukupolvea parempaa. Vuonna 2018 keskeytyksiä tehtiin noin 8 600, mikä on vähemmän kuin kertaakaan vuonna 1970 voimaan tulleen lainsäädännön aikana.
Suomalainen aborttikeskustelu on viime vuosikymmeninä ollut suhteellisen rauhallista, ja siihen liittyvä arvokeskustelu melko maltillista. Valtaosa suomalaisista ei vaikutakaan kokevan aborttia erityisen ongelmallisena kysymyksenä, eikä keskustelu naisen oikeuksista ole noussut merkittävään rooliin Suomessa.
Nykyinen lainsäädäntö on kuitenkin siirtänyt päätäntävallan abortista naiselta lääkärille. Naisen oikeus...
Keskustelu sisäilmaongelmien ympärillä käy kiivaana ja lähes joka päivä uutisoidaan uusista sisäilmaongelmaisista kohteista, joissa ihmiset oirehtivat monin eri tavoin. Sisäilman haitallisuutta mittaavalle testille olisi kova kysyntä ja myynnissä onkin jo muutama sisäilman toksisuutta eli myrkyllisyyttä mittaava testi.
Näitä testejä markkinoidaan luotettavina ja toistettavina, ja niiden kerrotaan jopa antavan tarkan kuvan sisäilman terveellisyydestä. Yhtäkään näistä testeistä ei kuitenkaan ole hyväksytty viranomaiskäyttöön. Lisäksi TTL:n, THL:n ja Itä-Suomen yliopiston toksikologit ja asiantuntijat varoittelevat toksisuustestien käytöstä ja tulosten tulkinnasta.
Mistä...
Eriarvoisuuden vähentäminen on mitä todennäköisimmin kesällä työnsä aloittavan hallituksen pöydällä. Näin on ollut monesti aiemminkin; viime vuosikymmeninä useat poliittiset ohjelmat ovat tähdänneet samaan tavoitteeseen.
Eriarvoisuus on käsitteenä petollisen monimielinen ja monitahoinen. Käsitteestä avautuvia näkökulmia on useita – yksi viittaa eriarvoisuudella syrjintään ja yhdenvertaisuuden puuttumiseen lain edessä, toinen puhuu erityisesti taloudellisesta eriarvoisuudesta, kuten köyhyydestä ja tuloeroista. Usein eriarvoisuus palautuu myös keskusteluun mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Yksi näkökulma eriarvoisuuteen on se, miten hyvinvointi ja terveys jakautuvat väestössä. Kaikki terveydessä ja hyvinvoinnissa...
Leipäjonojen sitkeä olemassaolo on jo pitkään ollut suomalaisen hyvinvointivaltion huomattavimpia häpeäpilkkuja. Leipäjonot nöyryyttävät niissä jonottavia ja ruoka-avun tarve kertoo yhteiskunnassamme vallitsevasta eriarvoisuudesta äänellä, jota on vaikea juhlapuheilla peittää. Sosiaaliturvan vähimmäistaso ei parhaista pyrkimyksistä huolimatta riitä kattamaan edes perustarpeita kaikista heikoimmille.
Tarpeellisuudestaan huolimatta ruoka-apua ei tunnusteta osaksi sosiaaliturvajärjestelmää, mutta osa yltäkylläistä ruokajärjestelmäämme se ilmiselvästi on. Se kanavoi joko tuottajien tai kaupan ylijäämää niille, jotka jäävät molempien järjestelmien marginaaleihin.
Leipäjonojen sijaan yhteisruokailuja ja kohtaamisen paikkoja
Viime aikoina on alettu...
Ensi lokakuun toinen tiistai on tärkeä päivä.
Silloin kootaan tiedot päihteisiin liittyvistä asioinneista sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Lokakuinen tiistai on todettu sopivan tavalliseksi arkipäiväksi jo 32 vuotta sitten, jolloin ensimmäinen päihdetapauslaskenta tehtiin.
Päihdetapauslaskentaa tarvitaan, sillä pelkästään diagnooseihin perustuvan rekisteritiedon avulla ei voida täysin ymmärtää sitä kuormitusta, joka päihteiden käytöstä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle aiheutuu. Laskennassa tietoja kerätään asioinneista, joissa henkilön tiedetään olevan päihteiden ongelmakäyttäjä, henkilö asioi päihtyneenä tai hän asioi jonkin päihteiden käyttöön liittyvän kertaluonteisen...
Uusi eduskunta aloittanee työn sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaaliturvalta edellytetään sitä, että se suojaa yksilöllisiltä toimeentulon riskeiltä. Uudistuksen vaikeuskerrointa lisää se, että toimeentuloriskit ovat yhä moninaisempia. Sosiaaliturva pääpiirteissään toimii vielä hyvin, jos ihmisellä on kokoaikainen työ ja hän saa palkkaa, joka turvaa kohtuullisen työttömyysturvan, sairauspäivärahan, vanhempainrahat ja lopulta eläkkeen. Yhä harvemmalla nuorella elämä kuitenkaan järjestyy jatkumoksi kokoaikaisia työsuhteita.
Nuorten riskien moninaistuminen liittyy myös nuoruuteen itseensä. Heillä harvemmin on elettyä työelämää siinä määrin takana, että pääsy toimeentuloriskiltä kohtuullisesti...
Olin vapun aikaan lomamatkalla Nepalissa. Edellisestä vierailusta tässä omaleimaisessa maassa oli päässyt vierähtämään 11 vuotta. Jotkut asiat olivat tässä välillä muuttuneet, monet pysyneet myös ennallaan.
Näihin 11 vuoteen mahtuu niin vuonna 2015 tapahtuneen suuren maanjäristyksen tuhot ja korjaukset, Kathmandun arvioidun väkiluvun moninkertaistuminen noin miljoonasta useaan miljoonaan, kuin maan uuden perustuslain hyväksyminenkin. Muuttumattomampina asioina havaitsin puolestaan edelleen vallitsevan yleisen turvallisuudentunteen ilmapiirissä sekä paikallisten ihmisten ystävällisen ja auttamishaluisen vastaanoton niin muukalaista kuin toisiaan kohtaan.
Käsityksemme maailman tilasta on...
Rokotuksilla on pitkät perinteet Suomessa. Vankka pohja kansalliselle rokotusohjelmalle luotiin jo 1920-luvulla, kun Arvo Ylpön aloitteesta perustettiin ensimmäiset neuvolat. Pian lainsäädännöllä määrättiin, että joka kuntaan oli perustettava äitiys- ja lastenneuvola. Tämä edisti lasten ja äitien terveyttä tavalla, josta moni maa voi vain haaveilla.
Kaikki lapset ja lapsiperheet ovat oikeutettuja ainutlaatuisiin neuvolapalveluihimme. Palveluiden maksuttomuus vähentää eriarvoisuutta ja madaltaa kynnystä käyttää niitä. Myös kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat aina olleet maksuttomia.
Taudit taltutetaan ja pidetään poissa rokotuksin
Pohja rokotusohjelmalle luotiin...
