Väkivalta

Kongressin keskeisimmiksi teemoiksi nousi – raskauden seurannan ja syntymän hoidon ohella – naisten oikeus saada seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja sekä naisiin ja vähemmistöihin kohdistuva lähisuhde- ja seksuaaliväkivalta.

Turvakotipalvelu huolehtii osaltaan valtion velvollisuudesta ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Nuoren väkivaltaiseen käytökseen voidaan vastata väkivallattomasti. Non Violent Resistance (NVR) -malli on lähestymistapa, jonka avulla aikuisia autetaan kohtaamaan nuoria, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti.

Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään toimivilla palveluilla ja rakenteilla. Niitä taas edistetään sisällyttämällä kaikkiin strategisiin päätöksiin lapsivaikutusten arviointi.

Ihmiskaupan vastaisen työn kokonaisuudessa tuntuu ajoittain unohtuvan, että Suomen perustuslakiin perustuva oikeus saada apua koskee kaikkia.

Suunnitelmallinen ja monialainen yhteistyö on avainasemassa lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä. Sitä varten tarvitaan strategista suunnittelua ja toimivat koordinaatiorakenteet hyvinvointialueilla.

Nuoret, rikollisuus, katujengit ja väkivalta ovat paljon esillä mediassa ja aihepiiri herättää monenlaisia tunteita. Kun tunteet ovat pinnassa ja vaalit lähellä, osa poliitikoista on haistanut pelipaikan. Julkisuudessa on esitetty perinteisen kovan linjan ratkaisuehdotuksia: kuria ja järjestystä, vankeusrangaistuksia yhä nuoremmille, maastakarkotuksia. Mutta mitä sanoo tutkimustieto?

Vaativat erotilanteet ovat monimutkainen ja kompleksinen ilmiö niin yksilön, ammattilaisen kuin palvelujärjestelmän tasolla. Pitkittyneet ja haastavat tilanteet aiheuttavat lapsille ja aikuisille inhimillistä kärsimystä ja kuormitusta.

Lähisuhdeväkivalta on yleisyytensä ja vaikutustensa vuoksi merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, terveyshaittoja sekä kustannuksia. Tuoreille hyvinvointialueille tarvitaan lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit, jotta väkivaltaan voidaan puuttua monialaisesti, pitkäjänteisesti ja ennakoivasti.

Nuoruuden ristiriitaiseen esittämiseen ja siitä puhumisen tapoihin tiivistyy myös se, miten nuorten tekemään väkivaltaan suhtaudutaan. Nuorisoväkivallan todellista tilaa voi olla vaikeaa hahmottaa, kun media pitää huolen siitä, että aihe on näyttävästi esillä lehdissä. Viime vuosien tilastoissa näkyy alaikäisten tekemän väkivallan kasvu, mutta ilmiön syistä, luonteesta ja laajuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.