Väkivalta

Väkivallan digitalisoituminen vaatii uudenlaista osaamista ja kouluttautumista ammattilaisilta, jotka kohtaavat työssään väkivallan kokijoita. THL on julkaissut ammattilaisten avuksi uuden verkkokoulutuksen digitaalisesta väkivallasta.

Väkivaltaa kokeiden palveluita parannetaan meillä esimerkiksi Seri-keskus- ja turvakotiverkostoa kehittämällä. Väkivaltaa on kuitenkin ehkäistävä jo ennalta. Sote- ja sivistystoimen ammattilaisten tietämyksen lisääminen väkivallasta on tärkeää, jotta he osaavat ottaa väkivallan puheeksi asiakkaidensa kanssa ja ohjata heidät oikeiden palveluiden piiriin.

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen selvittäminen mielletään sote-kentällä helposti erityispalveluiden tehtäväksi. Näin ei kuitenkaan ole.

Ammattilainen kohtaa yhä useammin eri kulttuurista tulevan asiakkaan, mikä voi aiheuttaa haasteita vuorovaikutukseen ja auttamistyöhön. Toisen kulttuurin tavat ja perinteet eivät välttämättä ole ammattilaiselle tuttuja, mikä osaltaan voi lisätä ammattilaisen hämmennystä.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksi esimerkki haitallisesta perinteestä, jonka kohdatessaan ammattilainen voi kokea itsensä avuttomaksi.

Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat omalla toimialallaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä lähisuhdeväkivallan suunnitelmallisesta ehkäisemisestä.

Turvallisuus on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Osalle ihmisistä koti on kuitenkin turvaton paikka eivätkä läheiset ihmissuhteet aina tarjoa hoivaa, läheisyyttä, iloa, lohtua ja turvaa. Uskalla kertoa olevasi huolissasi ja kysy väkivallasta – ettei kukaan jäisi yksin.

Iltalehdessä ruodittiin 3.6.2022 ulkomaalaistaustaisten karkottamisperusteita ja osallisuutta jengirikollisuuteen. Lehden mukaan yli tuhat ihmistä karkotetaan tai käännytetään Suomesta vuosittain.

Viisi vuotta sitten Suomessa perustettiin ensimmäinen Seri-tukikeskus, joka tutkii ja hoitaa kaikki 16 vuotta täyttäneet seksuaaliväkivaltaa kokeneet.

Viiden toimintavuoden aikana selkeimmäksi kehittämisen kohteeksi on noussut asiakkaiden jatkohoito. Asiakkaan seksuaaliväkivallan kokemus vaikuttaa hankaloittavan moniammatillista avun saamista ja auttamista. Jatkotukea tarvitsevat useimmat seksuaaliväkivalta kokeneet, mutta tuen saatavuus ei ole riittävää.

Radikalisoituminen on useiden sosiaalisten, psykologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Mikään yksittäinen tekijä henkilön elämässä ei ennusta hänen riskiään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sen vuoksi mielenterveyteen liittyvillä yksinkertaistuksilla ei voida selittää niitä monisyisiä tapahtumaketjuja, jotka edeltävät väkivaltaan radikalisoitumista.

Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta on yleisempää kuin muulla väestöllä ja se kohdistuu eri ikäisiin toimintarajoitteisiin ja vammaisiin henkilöihin. Tämä ei ollut yllättävä tulos, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia.