Elintavat ja ravitsemus

Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä

Perhetausta vaikuttaa lasten ja nuorten vapaa-ajanviettotapoihin. Joissakin perheissä koulun ja lukuisten harrastusten yhdistäminen on melkoinen palapeli, kun taas toisissa perheissä lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa lainkaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa auttaa edistämään oppilaiden hyvinvointia. Selkeällä toimintarakenteella ja oikein kohdennetulla harrastetoiminnan tuella koulujen ja järjestöjen yhteistyö saadaan toimimaan kunnissa. Näin voidaan tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus […]

Lue lisää Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä

Itämeren kalaa kannattaa yhä syödä

Lukuaika9 min

Tuoreiden suomalaisarvioiden mukaan dioksiinien pitoisuus kaloissa on pienempi ja kalojen syönti turvallisempaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin tänään julkaissut uuden riskiarvion, jonka mukaan kaloissa olevat dioksiinit ovat aiempaa luultua vaarallisempia. Mitä tästä pitäisi ajatella? EFSA on julkaissut näkemyksensä dioksiinien (tarkemmin sanottuna polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien ja -furaanien sekä dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden) siedettävästä viikkosaannista. Määräksi on uudessa riskinarvioinnissa […]

Lue lisää Itämeren kalaa kannattaa yhä syödä

Ennusteet päätöksenteon tukena

Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan. Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja […]

Lue lisää Ennusteet päätöksenteon tukena

Kesäajan ja talviajan terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Lukuaika5 min

Suomessa on käynnissä pimeyden ja valon voimien kamppailu. Tämän käsityksen saa tunteita herättävästä kesä-talviaikakeskustelusta. Monissa maissa tällä keskustelulla on pitkät perinteet. Britanniassa kesäaikaa ja valoisia iltoja on kannatettu kansanliikkeen voimin, Australian eri osavaltioissa asiasta on järjestetty useita kansanäänestyksiä ja Queenslandissa jopa perustettu yhden asian puolue ajamaan kesäajan käyttöönottoa. Jos EU:n komission direktiiviesitys toteutuu, kellojen siirtämisestä […]

Lue lisää Kesäajan ja talviajan terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Maailman lihavuuspäivänä huomio painoon liittyvän negatiivisen leiman vähentämiseen

”Mulle sanoi joku vieras ihminen kaupungilla, et sun ei kannattais enää syödä tota jätskiä, kun olet niin iso. Nyt mä en enää syö kaupungilla jäätelöä”, sanoi eräs ylipainoinen kymmenvuotias lapsi. Ulkonäön kommentointi satuttaa kaiken ikäisiä. Maailman lihavuuspäivän 11.10. teemana on tänä vuonna painoon liittyvän stigman eli negatiivisen leiman vähentäminen. Tavoitteena on lisätä tietoa stigmatisoinnin yleisyydestä, sen […]

Lue lisää Maailman lihavuuspäivänä huomio painoon liittyvän negatiivisen leiman vähentämiseen

Minkälainen olisi terveyden edistäjän unelmakauppa?

Lukuaika3 min

Olen usein pohtinut, minkälainen olisi terveyden edistäjän unelmakauppa. Useimmat unelmakaupan ominaisuuksista ovat aivan tavallisia, tuttuja asioita, jotka toteutuvat jo lähes joka kaupassa: valikoima on riittävän monipuolinen, kauden hedelmiä ja kasviksia on tarjolla ympäri vuoden, tarjoukset on hyvin merkitty, tuotteet on sijoiteltu kaupassa käyntiä helpottavasti ja palvelu on avuliasta ja ystävällistä. Asiaa on tutkinut myös KTM […]

Lue lisää Minkälainen olisi terveyden edistäjän unelmakauppa?

Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta

Heinä-elokuussa 2018 Euroopan komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen kesäajan käytöstä ja sai vastauksia jokaisesta 28 jäsenmaasta. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat saksalaiset ja itävaltalaiset, suomalaiset olivat aktiivisuuslistan sijalla 5, ja vähiten asia kiinnosti Britanniassa. Tulos: 84 prosenttia 4,6 miljoonasta kyselyyn vastanneesta kannatti kesäaikasäännöksistä luopumista. Kielteisimmin suhtautuivat suomalaiset ja puolalaiset; heistä 95 prosenttia halusi lopettaa kesäajan käytön. Vastanneiden […]

Lue lisää Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta

Terveellisten valintojen tekoa voidaan helpottaa

Elintapojen merkitys ja yksilön vastuu tyypin 2 diabeteksen torjunnassa herättävät keskustelua. Sairastumisen taustalla on aina myös geneettinen taipumus. Suomalai­silla taipumus on yleinen: arviolta jopa puolet meistä sairastuu, jos elintavat altistavat siihen vahvasti. Kansainvälisesti tunnetussa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study) osoitettiin vuonna 2001, että ruokavalion laadun parantaminen, liikunnan lisääminen ja painon alentaminen voivat estää diabeteksen silloinkin, […]

Lue lisää Terveellisten valintojen tekoa voidaan helpottaa

Kaikki syömään, koululounas on katettu!

Aurinkoinen kesäloma on ohi ja oppilaat ja henkilökunta ovat palanneet kouluihin. Myös kouluravintolat ovat valmiina uuteen lukuvuoteen; noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin maksuttoman kouluruoan. Lautasille annostellaan oppilaiden lempiruokia kuten kalapuikkoja, tortilloita, pinaattilettuja, makaronilaatikkoa ja ohrapuuroa sekä muita ruokalajeja vaihtuvalta listalta. Pääruoan kaveriksi tarjoillaan monipuolisesti kasviksia, leipää ja maitoa. Suomalainen ylpeyden aihe, kouluruokailu, […]

Lue lisää Kaikki syömään, koululounas on katettu!

Silakan käyttö on arvovalinta

Suomalaisten vähäinen silakan kulutus on viime aikoina herättänyt keskustelua eri medioissa. Maatalousvaltaisessa Suomessa silakka oli perusruokaa etenkin rannikkoseuduilla, ja vielä 1980-luvun alussa sitä syötiin kymmenen kertaa nykyistä enemmän. Tällä hetkellä keskivertosuomalainen haukkaa hailia enää noin 300 grammaa vuodessa. Valtaosa Suomen silakkasaalista menee turkiseläinten rehuksi ja kalajauhoteollisuuden raaka-aineeksi. Syitä siihen, miksi silakkaa syödään yhä harvemmin, on […]

Lue lisää Silakan käyttö on arvovalinta