Elintavat ja ravitsemus

Epäterveellinen ravinto on yhteydessä moniin kansantautien riskitekijöihin, kuten kohonnut verenpaine, verensokeri ja veren rasva-arvot sekä ylipaino, jotka selittävät yhdessä valtaosan suomalaisten tautitaakasta.
Kun ravitsemusriskit yhdistetään, ne selittävät tautitaakasta jopa enemmän kuin tupakka ja alkoholi yhteensä.

Kansanterveyden kannalta keskeistä on, ovatko elintapojen muutokset pysyviä. Epäsuotuisia muutoksia voidaan torjua tiedolla, tunnistamisella ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä.

Lasten vanhemmat saattavat miettiä kuinka usein lapset voivat kesällä syödä jäätelöä. Voiko lapselle antaa jäätelöä päivittäin? Lapsen ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee.

Yli vuosi sitten koronapandemia ajoi suomalaiset joukolla kotitoimistoihin ja nyt uusi yhteiskunnan tiukemman sulkemisen vaihe on ajankohtainen ainakin Uudellamaalla. Osalle...

Vaikuttavaa terveydenhuoltoa ei synny sattumalta eikä vaikuttava opiskeluterveydenhuolto ilman opiskelijoiden osallistumista. Vaikuttavuuden peruskivi on laadukas tieteellinen tutkimus, jonka avulla arvioidaan väestön terveyden nykytilaa ja erilaisten interventioiden vaikutusta siihen. Tähän tarpeeseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) käynnisti lähes 20 vuotta sitten Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen, tuttavallisesti KOTT-tutkimuksen. Sen jälkeen poikkeuksellisen laaja opiskelijoihin keskittyvä terveystutkimus on toistettu neljän vuoden välein. Viime […]

Jokainen askel on tärkeä terveyden kannalta. Ensimmäisen askeleen jälkeen otetaan seuraava askel ja riittävän askelmäärän jälkeen ollaan jo lähempänä liikkumissuosituksen saavuttamista. Tämän lisäksi suosituksen saavuttaminen edellyttää myös lihaskuntoharjoittelua. Liikkumissuosituksen rinnalla on jo pidemmän aikaa puhuttu paikallaanolon, erityisesti istumisen vähentämisestä. Uusin tieteellinen näyttö osoittaa, että pitkien paikallaanolojaksojenkin terveyshaittoja voidaan selättää riittävällä liikkeellä. Mikäli arkeen sisältyy paljon […]

Koronapandemian toinen vaihe on menossa myös Suomessa. Taudin tartuntariskiin ja ennusteeseen vaikuttavat voimakkaasti altistuneen ikä ja perussairaudet. Lihavuus ja kohonnut verenpaine ovat tärkeitä koronataudin (COVID-19) sairastavuutta ja kuolleisuutta lisääviä tekijöitä. D-vitamiini on välttämätön luuston terveyden kannalta. D-vitamiinireseptoreja on lähes kaikissa elimistömme soluissa, ja D-vitamiinilla on laajoja vaikutuksia mm. puolustusjärjestelmäämme. D-vitamiinin puute onkin yhdistetty useiden tarttumattomien […]

Raskauden suunnittelu ja lapsen odotusaika ovat elämänvaiheita, jolloin motivaatio koko perheen elintapojen tarkasteluun ja terveyttä edistäviin muutoksiin on usein korkealla. Odottava perhe on onnistunut luomaan uutta elämää ja odottavan äidin keho ylläpitämään raskautta. Oma keho pystyy siis tekemään mahtavia asioita! Raskausaika tarjoaakin ammattilaiselle mitä parhaimman hetken tukea perhettä etsimään arjen valintoja, jotka lisäävät perheen hyvinvointia […]

Neuvolatoiminta on Suomessa terveyden edistämisen edelläkävijä. Lähes kaikki raskaana olevat naiset ovat neuvolan seurannassa raskauden aikana, ja Suomen äitiys- ja imeväiskuolleisuus on kansainväliselläkin tasolla erinomaisen pientä. Terveyden edistämisessä Suomessa on kuitenkin parantamista, sillä etenkin elintapoihin liittyvät terveyserot ovat maassamme suuret. Päihteiden käyttö ja tupakointi ovat merkittäviä tekijöitä terveyserojen taustalla. Naiset ottavat yhteyttä neuvolaan raskausviikoilla 6–8 […]

Synnyttäjien ylipaino on yleistynyt, ja huoli synnyttäjien ylipainon yleisyydestä on herättänyt useat toimijat pohtimaan nuorten ja nuorten aikuisten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyä, tehokasta hoitoa ja raskausdiabeteksen hoidon ja seurannan tehostamista. Uudistetussa lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa korostetaan terveydenhuollon resurssien suuntaamista lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon ennen raskautta, koska raskaudenaikaisten interventioiden hyöty raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden ehkäisyssä on nykyisen […]