Väestön rapistuva fyysinen kunto ja riittämätön liikunta puhuttavat. Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. THL:n tutkimuksen mukaan 13 prosenttia 20–74-vuotiaista suomalaisista ei kykene juoksemaan 100 metriä. Vain joka viides 11–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan tunnin päivässä, osoitti viime viikolla julkaistu tutkimus. Fyysisestä passiivisuudesta terveyshaittojen aiheuttajana keskustellaan tilanteessa, jossa liikuntaa harrastetaan ohjatusti […]
Yksilön asuinpaikan merkitys on kasvanut hyvinvointia määrittelevänä tekijänä 1980-luvun hyvinvointivaltion kultakaudesta. Alueellisesti parhaiten näyttää menevän esikaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa väestön hyvinvoinnissa ilmenee kaupungin ja maaseudun positiiviset puolet. Alueelliset erot näkyvät elintasoon liittyvissä indikaattoreissa sekä elämänlaatuun, sosiaalisiin ongelmiin ja turvattomuuteen liittyvissä ilmiöissä. Alueellinen kehittäminen ei ole kaupunki – maaseutu vastakkainasettelua Hyvinvointierojen kaventamisessa on hyvä […]
Puolueet valmistelevat tiettävästi jo seuraavan, vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaa. Keskusteluja käydään, asialistoja laaditaan ja mahdollisia hallituskokoonpanoja ennakoidaan. Kysyimme nykyisiltä eduskuntapuolueilta, miten ne näkevät Suomen eurooppalaisittain jyrkät väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Pyysimme eduskuntapuolueilta kolme keskeisintä konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla seuraavan hallituksen tulisi vähentää sosioekonomisia hyvinvointi- ja terveyseroja. Puolueiden kaksi viikkoa sitten antamat vastaukset olivat, täytyy […]
Todennäköisyyttä joutua tapaturmaan on onnistuttu vähentämään monin tavoin muuttamalla työ-, vapaa-ajan-, asuin- tai liikenneympäristöä. Rakennustelineet, kevyen liikenteen väylät, liikenneympyrät, automaattisilla sammutuslaitteilla varustetut julkiset tilat, joustavat jääkiekkokaukaloiden reunamateriaalit tai lumien putoamisesteet katoilla ovat kaikki esimerkkejä fyysisessä ympäristössä tehdyistä muutoksista, joilla on voitu vähentää tapaturmavaaraa. Tapaturman todennäköisyys vaihtelee suuresti eri väestöryhmien välillä. Globaalit erot kehittyneiden ja kehittyvien […]
Vaikka suomalaisten terveydentila on kokonaisuutena ottaen kohentunut 2000-luvulla, ovat sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Erot ovat jopa kasvaneet. Eri sosiaaliryhmien kuolleisuudessa, pitkäaikaissairastavuudessa, koetussa terveydessä, mielenterveydessä, sairauksien biologisissa riskitekijöissä ja terveyteen vaikuttavissa elintavoissa on edelleen merkittäviä eroja. Miesten ja naisten sekä siviilisäätyjen väliset erot terveydessä ovat huomattavia. Samoin alueiden välillä on huomattavia terveyseroja. Itä-, […]
Monet eri tekijät vaikuttavat yksilön terveyteen. Mekanismit ovat monimutkaisia. Keitoksessa ovat aineksina perimä, biologiset ja sosiaaliset tekijät, ikä, koulutustaso, työmarkkina-asema, elin- ja työympäristö ja elintavat. Myös sukupuoli vaikuttaa. Osa sairauksista koskee yksinomaan naisia ja osa yksinomaan miehiä. Näitä ovat esimerkiksi naisten yleisin syöpä eli rintasyöpä ja miesten yleisin syöpä eli eturauhassyöpä. Monien pitkäaikaissairauksien esiintyvyys on […]
