Hyvinvointi- ja terveyserot

Hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia, hyvinvointi on enemmän kuin terveys tai sen puuttuminen. Hyvinvointi syntyy monien tekijöiden summana ihmisen omien tarpeiden täyttymisen seurauksena. Hyvinvoinnin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ihmiset itse, heidän läheisensä, lähiympäristö sekä yhteiskuntapolitiikka. Tarvitaan myös uudenlaista välittämistä, ihmisten välistä yhteisöllisyyttä, toinen toisensa tukemista, auttamista ja hyvän jakamista. Vastuuta omasta hyvinvoinnista ei […]

Suomalaiset lapset ja nuoret voivat hyvin. Osa lapsista elää kuitenkin – jääkiekkotermein ilmaistuna – liukkaalla jäällä ja tarvitsee erityistä tukea. Lapsen pahoinvointi voi näkyä jo varhaiskasvatus- ja alakouluiässä. Lukuisista tutkimuksista tiedämme, että lapsuusiän ongelmat, kuten ylivilkkaus, käytös- sekä tunne-elämän häiriöt ennakoivat usein vaikeuksia myöhemmin elämässä. Tiedämme myös, että lapsen kasvua ja kehitystä suojaavien tekijöiden vahvistaminen […]

Eräs kaikkien aikojen televisiosarjasuosikkini on brittiläinen draamakomedia Näkemiin vaan, muru (Auf Wiedersehen, Pet). Siinä joukko brittiläisiä rakennustyömiehiä pakenee Ison-Britannian massatyöttö-myyttä Saksaan, ja päätyy Düsseldorfiin rakennustyömaalle töihin. Eletään 1980-luvun alkua, eivätkä parakissa asuvien miesten elintavat ennakoi pitkää ikää. Tupakkaa palaa, ja kaljaa kuluu. THL:n tekemä alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus (ATH) maalaa osin samansuuntaista kuvaa vielä 2010-luvun […]

Miten eriarvoisuus näkyy nuorten maailmassa? Nuorisoasiainkeskuksen henkilökunta haastatteli viime vuonna 1012 helsinkiläistä nuorta heidän arkipäivästään (Nuha-raportti). Nuo haastattelut ja mm. Nuorten hyvinvointikertomukseen kerätyt tilastoaineistot osoittavat, että Helsinkiin mahtuu monta normaalia. Yleinen kertomus Helsingistä on myönteinen. Ei ole liioiteltua sanoa, että noin 80–85 prosenttia nuorista voi koko ajan paremmin. Ongelmallista on, että välimatka hyvinvoivan enemmistön ja sinnittelevän vähemmistön välillä tuntuu […]

Köyhät kuolevat hyvätuloisia nuorempina. Terveyseroja ei sanottavammin ole onnistuttu kaventamaan. Jos tuloksia ei synny, on vaihdettava toimenpiteet. Ensinnäkin on olennaista tunnistaa, mitkä ovat suurimpia terveysongelmia. Toisekseen on hyvä tietää, mistä ne johtuvat. Kolmannekseen pitää olla ymmärrys siitä, miten ihmismieli toimii. Suurimmat terveysongelmat jo tiedetään ja ongelmien syntymisestä sekä ihmismielen toimimisesta on vähintään suuntaa antavaa tietoa. […]

Eksoten perustehtävänä on strategiansa mukaan tukea asiakasta edistämään omatoimisesti hyvinvointiaan ja terveyttään, ja tarjota hänelle palvelutarpeeseen perustuvat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien hyväksymän rahoituksen mukaisesti. Tavoitetilana on, että kansalaiset selviytyvät ”Toimintakykyisenä kotona” mahdollisimmin pitkään, ja että heillä olisi itse mahdollisuus vaikuttaa ja valita missä he haluavat tulla autetuiksi ja mistä selviävät itse. Maakunnallinen toimintaverkosto […]

Viime viikolla saimme odotetun uutuuden, strategisen hallitusohjelman. Iloksemme hallituskauden tavoitteeksi on asetettu, että ”Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet.” Hallitus on tunnistanut elintasoerojen ja jakolinjojen syventymiseen, muuttoliikkeeseen ja eriarvoistumiseen liittyvät uhkat. Terveyden ja hyvinvoinnin kymmenen vuoden tavoitteesta on hallitusohjelmassa seuraavia kirjauksia: ”suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa”, ”jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja […]

Olen yrittänyt joskus olla luova, mutta turhan usein huomannut toistavani ainoastaan aikaisemmin oppimaani. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa. On hyvä toistaa asioita jotka toimivat eikä niitä kannata lähteä korjailemaan vain korjaamisen ilosta, mutta luovuudesta silloin ei ole kysymys. Helpolla pääseminen, vaikka se on joskus paikallaan, ei ole välttämättä kovinkaan luovaa. Jos luovia ratkaisuja halutaan […]

Väestön rapistuva fyysinen kunto ja riittämätön liikunta puhuttavat. Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. THL:n tutkimuksen mukaan 13 prosenttia 20–74-vuotiaista suomalaisista ei kykene juoksemaan 100 metriä. Vain joka viides 11–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan tunnin päivässä, osoitti viime viikolla julkaistu tutkimus. Fyysisestä passiivisuudesta terveyshaittojen aiheuttajana keskustellaan tilanteessa, jossa liikuntaa harrastetaan ohjatusti […]

Yksilön asuinpaikan merkitys on kasvanut hyvinvointia määrittelevänä tekijänä 1980-luvun hyvinvointivaltion kultakaudesta. Alueellisesti parhaiten näyttää menevän esikaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa väestön hyvinvoinnissa ilmenee kaupungin ja maaseudun positiiviset puolet. Alueelliset erot näkyvät elintasoon liittyvissä indikaattoreissa sekä elämänlaatuun, sosiaalisiin ongelmiin ja turvattomuuteen liittyvissä ilmiöissä. Alueellinen kehittäminen ei ole kaupunki – maaseutu vastakkainasettelua Hyvinvointierojen kaventamisessa on hyvä […]