Hyvinvointi- ja terveyserot

Terveyden edistämiseen tarvitaan kolmatta tietä

Ottawan terveyden edistämisen julistuksen antamisesta tulee tällä viikolla kuluneeksi 30 vuotta. Julistuksen mukaan terveyden edistäminen on prosessi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia hallita elämäänsä ja parantaa terveyttään. Jokaiselle tulisi antaa tasavertainen mahdollisuus ylläpitää terveyttään ja saavuttaa se reilusti. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Terveys edistyy, mutta ei kaikkien terveys. Käytännössä väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveyserot ovat olleet niukasti esillä terveyttä […]

Lue lisää Terveyden edistämiseen tarvitaan kolmatta tietä

Työttömien haastatteluissa huomio myös työkykyyn

Ensi vuoden alusta lähtien työvoimaviranomaisten on hallituksen kaavailujen mukaan haastateltava kaikki työttömät kolmen kuukauden välein. Haastatteluun osallistumisen velvoite on sosiaalisessa mediassa tulkittu työttömien kyykyttämiseksi ja sanktioiden lisäämiseksi. Työvoimaviranomaiset puolestaan ovat huolissaan haastattelijatyövoiman riittävyydestä. Haastattelut voidaan kuitenkin nähdä myös oivana tilaisuutena rakentaa aiempaa tehokkaampi järjestelmä työttömien työkyvyn seurantaan ja tukemiseen. Työttömyys yhteydessä heikentyneeseen terveyteen Työttömyyden tiedetään […]

Lue lisää Työttömien haastatteluissa huomio myös työkykyyn

Terveyden eriarvoisuutta voidaan vähentää

Lukuaika5 min

”Do something. Do more. Do better.” Näin tiivistää Maailman terveysjärjestön Euroopan toimisto suosituksissaan terveyserojen kaventamisesta. Terveyserot tarkoittavat, että maailman väestöstä suurimman osan terveys jää kauas parhaasta mahdollisesta. Tämä on kansalaisten ja väestöryhmien välistä räikeää ja eettisesti kestämätöntä epätasa-arvoa. Terveyserot aiheuttavat huomattavia kustannuksia sekä tulojen menetyksiä niin valtiolle, kunnille kuin kotitalouksille. Terveyseroja vähentämällä voidaan parantaa työllisyysastetta […]

Lue lisää Terveyden eriarvoisuutta voidaan vähentää

Naisten ja miesten taloudellinen tasa-arvo ei edisty

Sukupuolten tasa-arvoa vertailevassa Maailman talousfoorumin vuonna 2015 julkaisemassa raportissa Suomi on peräti kolmannella sijalla maailman tasa-arvoisimpien maiden listassa. Ei ollenkaan huono sija aivan Norjan ja Islannin kannoilla ja hieman Ruotsia edellä. Raportti tarkastelee sukupuolten välistä tasa-arvoa taloudellisten ja työmarkkinoihin liittyvien erojen lisäksi mm. poliittisessa osallistumisen, koulutuksen, elinajan odotteen ja kuolleisuuden perusteella. Jos tasa-arvo näyttää näin hyvältä, pitääkö […]

Lue lisää Naisten ja miesten taloudellinen tasa-arvo ei edisty

Koulu ja palvelut eivät tasoita eroja lasten ja nuorten lähtökohdissa

THL on Suomen Akatemian ja monien säätiöiden rahoituksella tehnyt maailmassa ainutlaatuista tutkimusta seuraamalla 60 000 vuonna 1987 syntyneen lapsen kehitystä ja elämänvaiheita yhdistämällä eri viranomaisten tietoja. THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhdessä tekemässäSuomi nuorten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia sekä tunnistetaan nuoria uhkaavia tekijöitä. Raportissa kuvaillaan ensimmäistä kertaa koko vuoden 1987 ikäluokan siirtymistä […]

Lue lisää Koulu ja palvelut eivät tasoita eroja lasten ja nuorten lähtökohdissa

Nuori ei ole projekti – näillä neljällä tavalla autat oikeasti

Jos nuorille suunnattujen palveluiden suunnittelussa hyödynnetään nuorilta itseltään saatua tietoa, on mahdollisuus, ettei hukata enää yhtään apua hakevaa nuorta. Syrjäytymisvaarassa olevista nuorista puhutaan paljon. Syrjäytymisellä tarkoitetaan ulkopuolisuutta tai vaaraa jäädä ulkopuolelle yhteiskunnasta ja sen järjestelmistä. Riski syrjäytyä kasvaa, kun ongelmat kasaantuvat. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville suunnataan runsaasti tukitoimia koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. Uusia hankkeita nousee […]

Lue lisää Nuori ei ole projekti – näillä neljällä tavalla autat oikeasti

Alueellinen hyvinvointikertomus – työkalu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet muuttuvat kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja aluerakenne uudistuvat. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jatkossakin kunnilla. Samalla myös uusille maakunnille on ehdotettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, jotka tulee rakentaa osaksi maakunnan johtamisjärjestelmää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa maakunnan strategista johtamista kuten, hyvinvoinnin ja terveyden […]

Lue lisää Alueellinen hyvinvointikertomus – työkalu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen

Kaupunki elää julkisissa tiloissa ja paikoissa

Osallistuin kissojen yönä Korkeasaaren katulavatansseihin, joissa eivät päteneet sen koommin kadun kuin lavatanssienkaan säännöt. Rikoimme näkymättömien tilojen muureja. Tanssillamme oli pieni, mutta välitön vaikutus ihmisiin. Kehollisuus ja kujeilu liittivät tanssijat ja satunnaiset katsojat yhteen aivan toisella tapaa kuin julkisessa tilassa tavallisesti. Ihmiset voivat ilmaista itseään julkisissa tiloissa hyvin monella tavalla. Sosiologi Richard Sennett väittää, että […]

Lue lisää Kaupunki elää julkisissa tiloissa ja paikoissa

Brasilia: Miljoonakaupunki Curitiba ratkoo isoja ongelmia paikallisesti

Suuret kansainväliset tapahtumat, kuten olympialaiset kääntävät maailman katseet hetkeksi isäntämaahan. Niinpä olemme saaneet kuulla Rio de Janeiron meriveden likaisuudesta, korruptiosta niin politiikassa kuin rakentamisessa, slummien rauhoittamisesta poliisivoimin tai väestön siirtämisestä pois kisojen alta kaukaisiin kaupunginosiin sekä Minas Geraisin osavaltion kaivosonnettomuudesta ja ympäristökatastrofista. Euroopan unionia suuremmassa Brasiliassa ei ole kuitenkaan pelkästään ongelmia. Maassa tartutaan sosiaalisiin ja kestävän kehityksen ongelmiin monin eri tavoin eri kaupungeissa ja […]

Lue lisää Brasilia: Miljoonakaupunki Curitiba ratkoo isoja ongelmia paikallisesti

Tuloerojen tuijottaminen voi tehdä sokeaksi hyvinvointieroille

Lukuaika3 min

Lakimuutoksia arvioidaan useista eri näkökulmista. Valitettavan usein talouspoliittinen keskustelu keskittyy Suomessa kuitenkin vain lyhyen aikavälin välittömiin vaikutuksiin. Esimerkiksi tulonjakovaikutuksista keskustellessa unohdetaan monesti käyttäytymisvaikutukset. Tällöin saatetaan vastustaa tuloeroihin vedoten toimia, jotka todellisuudessa voisivat pienentää hyvinvointieroja. Yksi esimerkki tästä on pari vuotta sitten eduskunnassa käyty välikysymyskeskustelu. Siinä tupakkaveron korottamista vastustettiin siksi, että tupakkavero iskee suhteellisesti enemmän pienituloisiin […]

Lue lisää Tuloerojen tuijottaminen voi tehdä sokeaksi hyvinvointieroille