Hyvinvointi- ja terveyserot

Eriarvoisuuden torjuminen on toivon rakentamista

5 min

Miten eriarvoisuus näkyy nuorten maailmassa? Nuorisoasiainkeskuksen henkilökunta haastatteli viime vuonna 1012 helsinkiläistä nuorta heidän arkipäivästään (Nuha-raportti). Nuo haastattelut ja mm. Nuorten hyvinvointikertomukseen kerätyt tilastoaineistot osoittavat, että Helsinkiin mahtuu monta normaalia. Yleinen kertomus Helsingistä on myönteinen. Ei ole liioiteltua sanoa, että noin 80–85 prosenttia nuorista voi koko ajan paremmin. Ongelmallista on, että välimatka hyvinvoivan enemmistön ja sinnittelevän vähemmistön välillä tuntuu […]

Vasta itsensä arvokkaaksi ja pystyväksi kokeva huolehtii terveydestään

Köyhät kuolevat hyvätuloisia nuorempina. Terveyseroja ei sanottavammin ole onnistuttu kaventamaan. Jos tuloksia ei synny, on vaihdettava toimenpiteet. Ensinnäkin on olennaista tunnistaa, mitkä ovat suurimpia terveysongelmia. Toisekseen on hyvä tietää, mistä ne johtuvat. Kolmannekseen pitää olla ymmärrys siitä, miten ihmismieli toimii. Suurimmat terveysongelmat jo tiedetään ja ongelmien syntymisestä sekä ihmismielen toimimisesta on vähintään suuntaa antavaa tietoa. […]

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen osa Eksoten strategiaa

Eksoten perustehtävänä on strategiansa mukaan tukea asiakasta edistämään omatoimisesti hyvinvointiaan ja terveyttään, ja tarjota hänelle palvelutarpeeseen perustuvat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien hyväksymän rahoituksen mukaisesti. Tavoitetilana on, että kansalaiset selviytyvät ”Toimintakykyisenä kotona” mahdollisimmin pitkään, ja että heillä olisi itse mahdollisuus vaikuttaa ja valita missä he haluavat tulla autetuiksi ja mistä selviävät itse. Maakunnallinen toimintaverkosto […]

Hallitusohjelman leikkauslista uhkaa eriarvoisuuden kaventamista

Viime viikolla saimme odotetun uutuuden, strategisen hallitusohjelman. Iloksemme hallituskauden tavoitteeksi on asetettu, että ”Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet.” Hallitus on tunnistanut elintasoerojen ja jakolinjojen syventymiseen, muuttoliikkeeseen ja eriarvoistumiseen liittyvät uhkat. Terveyden ja hyvinvoinnin kymmenen vuoden tavoitteesta on hallitusohjelmassa seuraavia kirjauksia: ”suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa”, ”jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja […]

Älkää käsittäkö väärin, mutta luovuuden pitäisi olla epämukavaa

Olen yrittänyt joskus olla luova, mutta turhan usein huomannut toistavani ainoastaan aikaisemmin oppimaani. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa. On hyvä toistaa asioita jotka toimivat eikä niitä kannata lähteä korjailemaan vain korjaamisen ilosta, mutta luovuudesta silloin ei ole kysymys. Helpolla pääseminen, vaikka se on joskus paikallaan, ei ole välttämättä kovinkaan luovaa. Jos luovia ratkaisuja halutaan […]

Liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia ajatusmalleja

Väestön rapistuva fyysinen kunto ja riittämätön liikunta puhuttavat. Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. THL:n tutkimuksen mukaan 13 prosenttia 20–74-vuotiaista suomalaisista ei kykene juoksemaan 100 metriä. Vain joka viides 11–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan tunnin päivässä, osoitti viime viikolla julkaistu tutkimus. Fyysisestä passiivisuudesta terveyshaittojen aiheuttajana keskustellaan tilanteessa, jossa liikuntaa harrastetaan ohjatusti […]

Hyvinvoiva maaseutu tuottaa hyvinvointia koko yhteiskunnalle

Yksilön asuinpaikan merkitys on kasvanut hyvinvointia määrittelevänä tekijänä 1980-luvun hyvinvointivaltion kultakaudesta. Alueellisesti parhaiten näyttää menevän esikaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa väestön hyvinvoinnissa ilmenee kaupungin ja maaseudun positiiviset puolet. Alueelliset erot näkyvät elintasoon liittyvissä indikaattoreissa sekä elämänlaatuun, sosiaalisiin ongelmiin ja turvattomuuteen liittyvissä ilmiöissä. Alueellinen kehittäminen ei ole kaupunki – maaseutu vastakkainasettelua Hyvinvointierojen kaventamisessa on hyvä […]

Puolueilla on kirjavat keinot hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi

4 min

Puolueet valmistelevat tiettävästi jo seuraavan, vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaa. Keskusteluja käydään, asialistoja laaditaan ja mahdollisia hallituskokoonpanoja ennakoidaan. Kysyimme nykyisiltä eduskuntapuolueilta, miten ne näkevät Suomen eurooppalaisittain jyrkät väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Pyysimme eduskuntapuolueilta kolme keskeisintä konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla seuraavan hallituksen tulisi vähentää sosioekonomisia hyvinvointi- ja terveyseroja. Puolueiden kaksi viikkoa sitten antamat vastaukset olivat, täytyy […]

Tapaturmia ehkäistään ympäristöä muuttamalla

5 min

Todennäköisyyttä joutua tapaturmaan on onnistuttu vähentämään monin tavoin muuttamalla työ-, vapaa-ajan-, asuin- tai liikenneympäristöä. Rakennustelineet, kevyen liikenteen väylät, liikenneympyrät, automaattisilla sammutuslaitteilla varustetut julkiset tilat, joustavat jääkiekkokaukaloiden reunamateriaalit tai lumien putoamisesteet katoilla ovat kaikki esimerkkejä fyysisessä ympäristössä tehdyistä muutoksista, joilla on voitu vähentää tapaturmavaaraa. Tapaturman todennäköisyys vaihtelee suuresti eri väestöryhmien välillä. Globaalit erot kehittyneiden ja kehittyvien […]

Kasvavat hyvinvointierot nakertavat yhteiskunnan perustaa

6 min

Vaikka suomalaisten terveydentila on kokonaisuutena ottaen kohentunut 2000-luvulla, ovat sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Erot ovat jopa kasvaneet. Eri sosiaaliryhmien kuolleisuudessa, pitkäaikaissairastavuudessa, koetussa terveydessä, mielenterveydessä, sairauksien biologisissa riskitekijöissä ja terveyteen vaikuttavissa elintavoissa on edelleen merkittäviä eroja. Miesten ja naisten sekä siviilisäätyjen väliset erot terveydessä ovat huomattavia. Samoin alueiden välillä on huomattavia terveyseroja. Itä-, […]