Lasten eriarvoisuuden ilmenemismuotoja ovat lapsiköyhyys, erot elintavoissa, oppimisessa, terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden on todettu kasvattavan lapsiköyhyysriskiä. On kuitenkin muistettava, ettei vanhemman työttömyys automaattisesti vaaranna lapsen hyvinvointia. Tästä huolimatta on tärkeää tunnistaa hyvinvoinnin riskitekijät. Pienelle osalle suomalaisista lapsista pahoinvointi on kasautunut. Siksi on tärkeää tukea erityisesti tämän lapsiryhmän hyvinvointia erilaisin toimenpitein, esimerkiksi mahdollistamalla monipuolisen […]
Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta. Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä […]
Hyvinvointi ja terveys jakautuvat väestössä yhä eriarvoisemmin, eikä kuilun kasvamiselle näy loppua. Ei ainakaan kun tarkastelee hallituksen säästötoimenpiteitä, jotka näyttävät sekä kurjistavan huono-osaisten tilannetta entisestään, että lisäävän huono-osaisten määrää. Lienee selvää, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monenlaista vaikuttamistyötä. Koordinoimani Kuluttajaparlamentti järjestöineen pyrkii osaltaan aiheuttamaan töytäisyjä oikeaan suuntaan. Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti perustettiin viisi vuotta sitten järjestöjen yhteiseksi […]
Kuluneen vuoden aikana opintotukijärjestelmästä on julkisuudessa keskusteltu paljon. Aihetta ovat antaneet taloustieteen professori Roope Uusitalon suositukset opintotukijärjestelmään tehtävistä muutoksista sekä hallituksen kehyspäätös opintotuen muutoksista. Hallitus pyrkii kehyspäätöksellään pienentämään opintotukimenoja. Tämä toteutetaan leikkaamalla sekä opintorahan että opintotukikuukausien määrää. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskee 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa. Opintotukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Samalla hallitus lisää opintolainan valtiontakausta Suomessa opiskelevilla […]
”Ratsaaminen” oli 1980-luvun lopulla vakiintunut käytäntö työnvälitystoimistoissa. Poikkeuksellisen hyvän työllisyystilanteen aikana kortistoihin oli jäänyt muutama tuhat pitkäaikaista työnhakijaa, joiden työhalukkuutta epäiltiin, joskus ehkä aiheellisestikin. Niinpä osalle pitkäaikaistyöttömistä lähetettiin aika ajoin osoituksia työhön, josta kieltäytyminen johti usein karenssiin, työttömyyspäivärahan katkeamiseen – ja pitkäksi aikaa toimeentulotuen asiakkaaksi. Juha Sipilän hallitus esittää työttömyysturvalakiin isoja muutoksia ensi vuoden alusta alkaen. Tavoitteena […]
Ottawan terveyden edistämisen julistuksen antamisesta tulee tällä viikolla kuluneeksi 30 vuotta. Julistuksen mukaan terveyden edistäminen on prosessi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia hallita elämäänsä ja parantaa terveyttään. Jokaiselle tulisi antaa tasavertainen mahdollisuus ylläpitää terveyttään ja saavuttaa se reilusti. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Terveys edistyy, mutta ei kaikkien terveys. Käytännössä väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveyserot ovat olleet niukasti esillä terveyttä […]
Ensi vuoden alusta lähtien työvoimaviranomaisten on hallituksen kaavailujen mukaan haastateltava kaikki työttömät kolmen kuukauden välein. Haastatteluun osallistumisen velvoite on sosiaalisessa mediassa tulkittu työttömien kyykyttämiseksi ja sanktioiden lisäämiseksi. Työvoimaviranomaiset puolestaan ovat huolissaan haastattelijatyövoiman riittävyydestä. Haastattelut voidaan kuitenkin nähdä myös oivana tilaisuutena rakentaa aiempaa tehokkaampi järjestelmä työttömien työkyvyn seurantaan ja tukemiseen. Työttömyys yhteydessä heikentyneeseen terveyteen Työttömyyden tiedetään […]
”Do something. Do more. Do better.” Näin tiivistää Maailman terveysjärjestön Euroopan toimisto suosituksissaan terveyserojen kaventamisesta. Terveyserot tarkoittavat, että maailman väestöstä suurimman osan terveys jää kauas parhaasta mahdollisesta. Tämä on kansalaisten ja väestöryhmien välistä räikeää ja eettisesti kestämätöntä epätasa-arvoa. Terveyserot aiheuttavat huomattavia kustannuksia sekä tulojen menetyksiä niin valtiolle, kunnille kuin kotitalouksille. Terveyseroja vähentämällä voidaan parantaa työllisyysastetta […]
Sukupuolten tasa-arvoa vertailevassa Maailman talousfoorumin vuonna 2015 julkaisemassa raportissa Suomi on peräti kolmannella sijalla maailman tasa-arvoisimpien maiden listassa. Ei ollenkaan huono sija aivan Norjan ja Islannin kannoilla ja hieman Ruotsia edellä. Raportti tarkastelee sukupuolten välistä tasa-arvoa taloudellisten ja työmarkkinoihin liittyvien erojen lisäksi mm. poliittisessa osallistumisen, koulutuksen, elinajan odotteen ja kuolleisuuden perusteella. Jos tasa-arvo näyttää näin hyvältä, pitääkö […]
THL on Suomen Akatemian ja monien säätiöiden rahoituksella tehnyt maailmassa ainutlaatuista tutkimusta seuraamalla 60 000 vuonna 1987 syntyneen lapsen kehitystä ja elämänvaiheita yhdistämällä eri viranomaisten tietoja. THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhdessä tekemässäSuomi nuorten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia sekä tunnistetaan nuoria uhkaavia tekijöitä. Raportissa kuvaillaan ensimmäistä kertaa koko vuoden 1987 ikäluokan siirtymistä […]
